Ikoni on yhteistä omaisuutta

Evankelis-luterilaista kirkkoa on totuttu pitämään ”sanan kirkkona”. Kuvan merkitys uskon tulkitsijana on kuitenkin kasvussa.

VALKEALAN seurakunnan pastori Ari Luomajoki on perehtynyt kuvan merkityksen tematiikkaan niin omien taidehistorian opintojensa kuin Enonkosken luostariyhteisössä tekemänsä työn kautta. – Uskonnollisuus on nouseva trendi niin kuvataiteessa kuin musiikissa. Sanan ylivaltaan ollaan vähän kyllästytty, ja me kannamme vielä 1700-luvun kuvakielteisyyden vammaa. Jotkut sanovat tätä elämyshakuisuudeksi, minä koen että ihmiset haluavat viettää aikaa Jumalan kanssa, Luomajoki analysoi.

ENONKOSKEN luostariyhteisössä pidettiin viime vuonna ikonityöpaja, jonne ilmoittautui joukko rohkeita taiteilijoita tavoitteenaan luoda luterilainen ikoni. Työn tuloksista on avattu näyttely Kangasalla.

Taiteilijoissa on suomalaisten lisäksi puolalaisia ja ukrainalaisia, ja jokaisen tausta näkyy heidän kättensä jäljessä. Näyttely on osa reformaation juhlavuotta.

Anna Makaćin maalaama moderni ikoni Pikku Madonna ja lapsi.

Ikonimaalauksessa noudatetaan yleensä tarkkoja sääntöjä. Klassisen ikonitaiteen maalari maalaa kuvan tarkasti esikuvansa kaltaiseksi sekä asettelultaan että yksityiskohdiltaan. Tätä perustellaan muun muassa sillä, että ikoni on väreihin puettua teologiaa, jota ei voi muuttaa. Ikoni ei ole tavallinen kuva, vaan portti näkyvästä elämästä ei-näkyvään. Näitä sääntöjä venytettiin Enonkosken ikonityöpajassa urakalla.

Pellervo Kokkosen ja Anna Makaćin ideoiman työpajan ohjaajana toimi lisäksi puolalais-skotlantilainen Basia Mindewicz. Pajaan osallistuivat taiteilijat Ilona Rytkönen, Tiina Törö ja Marja Hynninen.

Suomessa suositaan perinteistä ikonia, maailmalla myös moderni ikonitaide on nousussa. Ilona Rytkönen toi ikoniaiheet Suomen talveen. ”Pohjolan Kristus” -ikonissa Kristus luistelee jään päällä. ”Pako Rovaniemelle” on ikoni, jossa Maria ja Jeesus-lapsi ratsastavat porolla.

Maria Hynninen taas on ollut venäläisten mestareiden ikonikursseilla. Hänen kädenjälkensä on perinteisempää, kuten ”Kädetön Jumalan äiti” -teoksessa. Graafikko Tiina Törö puolestaan tuo suomalaisen luonnon mystiikan teoksiinsa.

– Tällainen kokeilu on aika uutta Suomessa. Nykyaikainen hengellisyys etsii tapoja itseilmaisulle ja mielestäni siinä ollaan luterilaisen ajattelun ytimessä, Ari Luomajoki pohtii.

Modernit ikonit -näyttely 31.3. saakka Galleria Art Villa Armas, Kangasala.

Artikkelin pääkuvan työt ovat Tiina Mörön tekemiä.

Jaa artikkeli: