Erika Setälä valmistuu tänä keväänä etuajassa kuntoutuksenohjaajaksi, ja Jaakko Setälän tähtäimessä on fysioterapeutin ja hierojan ammatti.
Kun Erika Setälä aloitti opinnot, opettaja antoi opiskelijoille neuvon: Koulun aikana ei tehdä lapsia, ei saa rakastua eikä saa mennä töihin.

– Minä odotin tuolloin ensimmäistä lasta. Opettaja sanoi sen varmaan huumorilla painottaen yleisiä syitä, jotka aiheuttavat opintojen keskeytymistä. Erika Setälä arvelee.
– Moni ottaa välivuosia, tekee töitä tai reissailee, Jaakko Setälä täydentää.

Opinnot ja lapsiperheen arjen pyörittäminen on vaatinut tarkkaa suunnittelua ja aikatauluttamista. Jaakko Setälä on pystynyt suorittamaan opintoja pitkälti etänä kotoa käsin.

Yhden syksyn hän oli koti-isänä, kun puolisolla oli pidempi opintoihin liittyvä harjoittelujakso. Tänä keväänä vanhemmat lapset ovat olleet osapäivähoidossa fysioterapian opintojen tiivistyessä.

Laajasta sukulaispiiristä on saatu tarvittaessa lastenhoitoapua. Molemmat vanhemmat ovat osallistuneet kotitöihin ja lastenhoitoon.

– Tasan menee, Jaakko Setälä toteaa.
– Joo, mutta Jaakko ei voi imettää, Erika Setälä muistuttaa.

Setälöiden opinpolku pienten lasten kanssa ei ole sieltä tyypillisimmästä päästä, ei edes heidän vanhoillislestadiolaisten ystäviensä piirissä. Yleensä vanhemmista toinen on jo töissä, kun esikoinen syntyy.

– Olen yllättynyt, miten hyvin on sujunut. Jos olisin tiennyt etukäteen, millä tahdilla lapsia tulee, en olisi ehkä lähtenyt edes opiskelemaan. Hyvä, että en tiennyt, Erika Setälä puntaroi.

Erika Setälä pitää mahdollisena, että hän jatkaisi vielä jossain vaiheessa opintoja. Perhekuntoutuksen kautta on mahdollista kouluttaa edelleen itseään, yrittäjyyskään ei ole pois suljettu vaihtoehto.

– Nyt valmistumisen kynnyksellä tosin on sellainen olo, että en vähään aikaan tee mitään, olen vaan kotona lasten kanssa.

Suviseurat on kesän kohokohta

Erika ja Jaakko Setälä aikovat osallistua 29.6.–2.7. Äänekosken Liimattalassa järjestettäviin Suviseuroihin.

– Se kuuluu jokavuotisiin perinteisiin. Se on kesän kohokohta, Erika Setälä toteaa.

Opiskeluaikana Setälät ovat joutuneet tinkimään Jyväskylän rauhanyhdistyksellä viikolla järjestettävistä seuroista. Viikonloppuisin seuroissa kuitenkin käydään. Suviseurat on kristillisistä kesätapahtumista kävijämäärältään suurin ja seurojen tapaan se houkuttelee paikalle kaikenikäisiä.

– Siellä on kiva käydä ja seuroissa tulee vapautunut olo, Jaakko Setälä arvioi.
– Siellä tapaa samassa elämäntilanteessa olevia nuoria perheitä, Erika Setälä summaa.

Artikkeli Myötätuulessa vastavirtaan julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kuinka monissa arvokisoissa olet ollut mukana?
Tämän kevään kisat ovat kolmannettoista. Kolmet olympialaiset, yhdeksät MM-kisat ja yksi World Cup.

Kuinka paljon tehtävä työllistää sinua kauden aikana?
MM-kisat kymmenen, olympialaiset tai World Cup kolmetoista viikkoa.

Milloin työsi on kiireisintä?
Kiireisin hetki on yleensä tunti ennen pelin alkua, kun pelaajat valmistautuvat alkulämmittelyyn.  Varsinkin jos on paljon teippauksia ennen pukemista. Pyrin kuitenkin sopimaan aikataulun jo etukäteen niin, ettei kenenkään tarvitsisi odottaa.

Mitä kaikkea tehtäviisi kuuluu?
Normaalit fysioterapeutin tehtävät. Liikehoidot, teippaukset ja myös hieronnat, vaikka joukkueessa on hierojakin. Tarvittaessa fysikaaliset hoidot ja akupunktio.  Lisäksi autan tarpeen vaatiessa huoltajia kopin laitossa.

Ehditkö seurata paikan päällä itse otteluita?
Omaa peliä pystyy jonkin verran seuraamaan. Tärkeintä on kuitenkin huomioida mahdolliset loukkaantumiset ja reagoida niihin. Pari kertaa olen katsonut finaalin, kun omat pelit ovat jo loppuneet pronssiotteluun.

Kuluvalla kaudella on nähty rajuja taklauksia. Mitä fysioterapeuttina ajattelet niistä?
Mielipiteeseeni ei vaikuta se, että olen fysioterapeutti.  Arvostan jääkiekossa ennen kaikkea taitoa, ja taitoon kuuluu myös taklaaminen oikein, puhtaasti ja vastustajaa kunnioittaen.  En kannata taklauksia, joilla aiheutetaan päävammoja, vaikka ne olisivatkin sääntöjen mukaisia.
Tarkoitushakuinen toisen vahingoittaminen ei mielestäni kuulu jääkiekkoon.

Jääkiekkoilijoiden yleisimmät hoitoa tarvitsevat vammat?
Iskuvammat ovat yleisimmät, mutta niistä selvitään yleensä jääpusseilla. Vakavammista vammoista varmaankin polven ja olkapään vääntövammat ovat tyypillisimpiä.  Pään alueen vammat ovat sitten yleensä lääkärin alaa.

Miksi pelaajien krempoista vaietaan?
Yksinkertaisesti siksi, ettei vastustaja saa tietää pelaajan heikkoa kohtaa. Minulla on vaitiolovelvollisuus asiakkaistani ja asiakkaitteni tiedoista, joten miksi jääkiekkoilijan kohdalla pitäisi poiketa siitä.

Miten huollat omaa kroppaasi?
Pelaan parissa harrasteporukassa jääkiekkoa ja pyöräilen työmatkat ympäri vuoden. Kesäisin pelaan tennistä silloin kun ehdin.  Lisäksi venyttelen melko säännöllisesti. Aikaisemmin urheilin enemmänkin ja harrastin useita lajeja, mutta viisi ja puoli vuosikymmentä ja viisi leikkausta ovat rajoittaneet lajivalikoimaa.

Mikä on palkitsevinta työssäsi?
Aina kun pystyy auttamaan pelaajaa kuntoutumaan tai mahdollistamaan pelaamisen pienemmällä kivulla voi olla tyytyväinen, mutta isossa kuvassa palkitsevinta on olla osa joukkuetta. Moni pelaaja on sanonut peliuran jälkeen, että kaipaa eniten sitä koppielämää.  Omalla kohdallanikin kaipaan JYPin ajoista juuri sitä ja niitä ihmisiä siellä.

Onko maajoukkueessa tilaa huumorille?
Todella paljon. Siinä on varmaan yksi iso tekijä ja voimavara menestyvälle joukkueelle.

Mikä on ikimuistoisin hetki maajoukkueessa?
Se kun ajettiin bussilla Kauppatorille Bratislavan kisojen kultajuhlissa 2011 ja näki sen tihentyvän ihmismeren. Ikimuistoisena aikana nimeäisin viime syksyn World Cupin Torontossa, missä jääkiekko on jotain todella suurta.

Lätkäillassa kannustetaan Suomi voittoon
Yhteisvastuulätkää on tarjolla Vaajakosken 
kirkolla lauantaina 13.5. klo 13, 
kun Suomi kohtaa Norjan MM-kisoissa. 
Kisaeväät löytyvät puffetista. 

Artikkeli Palkitsevinta on olla osa joukkuetta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.