50 vuotta sitten ripille päässeet kokoontuvat Elimäelle kesäkuussa.

Lastenorkesterin 25-vuotinen taival on ollut Pekka Nättiselle soittajan unelmahommaa.

”Kaupan jälkeen mietin pari viikkoa, että mitähän tuli tehtyä.”

Seurakunnan kesäsaari Tuomiojärvellä keräsi testaajilta yhdeksän pintaan osuvat arviot.

Kiireettömiä aamuja sekä aikaa läheisille ja harrastuksille – tällaisista eläkepäivistä haaveilee työikäinen. Pitääkö mielikuva paikkansa? Kolme eläkeläistä kertoo kokemuksensa.

Kerhot ja muskarit tuovat vaihtelua koko perheen arkeen.

Jaalan kirkko on avoinna koko kesän, ja keskiviikkoisin keitetään kahvit.

Suomen lähetysneuvosto (SLN) julkaisee vuosittain tilaston jäsenjärjestöjensä lähettämien lähetystyöntekijöiden määristä. Jäsenjärjestöjä on 31 ja ne edustavat eri tunnustuskuntia. Tilaston mukaan 18 järjestöistä lähettää omia työntekijöitä lähetystyöhön. Kansainvälisesti lähetystyöntekijöitten määrät ovat kasvaneet. Globaalista etelästä ja Aasiasta lähetetään enenevässä määrin työhön naapuri- ja länsimaihin. Suomesta käsin lähtevien määrä on ollut laskemassa käytännössä koko 2000-luvun, mikä on herättänyt huolta lähetystyön asemasta seurakunnissamme. Miten tätä kehitystä voi tulkita erityisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kohdalla?

”He lähtivät soitellen sotaan, mutta huomasivat pian, että siivet eivät kanna. Uusi lähetysseura teki useimmat aloittelijan virheet, mutta selviytyi niistä huolimatta. Tätä on pidetty osoituksena Jumalan suuresta armosta.” (Heininen, 210). Ihan konkreettisesti soitellen lähtivät sekä ensimmäiset työntekijät, että heitä soitellen lähettäneet lähetysseuran edustajat. Kukaan ei vielä tiennyt, kuinka haastaviin olosuhteisiin lähdettiin. Kotimaassa ei aina myöskään oltu kiinnostuneita näistä olosuhteista, vaan päätöksiä tehtiin työpöydän takaa. (Simo Heininen: Afrikan kutsu - Ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat. Suomen kirkkohistoriallinen seura, Helsinki 2025)