Pääsiäiseen liittyy paljon kristillistä symboliikkaa. Pääsiäismunat, rairuoho ja pajunoksat ovat kaikille tuttuja pääsiäisen symboleja, mutta tiedämmekö mikä niiden alkuperäinen merkitys on?
”Virvon varvon tuoreeks, terveeks”
Virpomavitsojen askartelu ja virpomassa kiertely liittyvät Palmusunnuntaihin. Vitsat muistuttavat siitä, kuinka Jeesus toivotettiin tervetulleeksi Jerusalemiin kuin kuningas, vaikka hän ratsasti aasilla eikä kuninkaallisella ratsulla. Pajunoksat koristellaan kauniiksi höyhenin ja erilaisin koristein.
Virpoessa käytetään virpomaloruja. Moni loru alkaa: ”Virvon varvon tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks…”. On myös loruja, jotka kertovat virpomavitsan symboliikka: ”Virvon varvon vitsasella, tällä pajun oksasella, Jeesuksen Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi.” Virpomispalkka noudettiin pääsiäisenä paaston päättyessä, nykyisin moni antaa palkan virpojalle saman tien.
Rairuoho symboloi uutta elämää
Rairuohoa tai ohran versoja kasvatetaan pääsiäisen alla. Ne symboloivat uutta elämää ja kevättä. Kevät on kasvun ihmeen aikaa ja luomakunnan heräämistä uuteen elämään talven jälkeen. Rairuohon siementen kylväminen juontaa juurensa Jeesuksen opetukseen vehnän siemenestä, jonka piti kuolla, jotta syntyisi uutta elämää. Pieni siemen kylvön hetkellä näyttää kuolleelle, mutta kastelun ja valon avulla herää eloon.
Pääsiäismunan sisältä löytyy yllätys
Pääsiäismunat ovat ainakin lasten mielestä kiehtovimmat pääsiäisen kristilliset symbolit. Pääsiäismunaa avatessa on ilo yllätyksestä. Ennen suklaamunien aikaa värjättiin kananmunia esimerkiksi sipulinkuorilla. Kananmunan kuori on kova, ja se kuvaa kiveä haudalla. Kovan kuoren alla on yllätys, haudotusta kananmunasta kuoriutuu esiin tipu.
Pääsiäisaamuna naiset menivät Jeesuksen haudalle ja löysivät kiven pois vieritettynä. Pääsiäismuna on tämän tyhjän haudan yllätyksen vertauskuva. Pääsiäismunia on annettu myös lahjaksi ja virpomispalkaksi. Legendan mukaan ensimmäisen pääsiäismunan lahjoitti Magdalan Maria keisari Tiberiukselle.
Pääsiäisen värit kertovat surusta ja ilosta
Keltaiset narsissit, ja pienet keltaiset tipuset kertovat uudesta elämästä. Jeesuksen elämä ei päättynyt kuolemaan. Ylösnousemuksen ihme ja ilo hehkuu keltaisessa niin kukissa kuin tipuissa.
Pääsiäisen värit kirkossa kuvastavat pääsiäisen kertomusta. Palmusunnuntaista kiirastorstaihin väri kirkoissa on lila, paaston ja katumuksen väri. Paasto on itsetutkistelun ja lähimmäisten huomioimisen aikaa, myös siitä lila kertoo. Kiirastorstain messun päättyessä alttari voidaan riisua liturgisista vaatteista ja esineistä, ja liturginen väri vaihdetaan lilasta mustaan, joka on Pitkäperjantain väri. Myös lankalauantain väri on musta, joka kuvaa kuolemaa, sillä Jeesus oli sen päivän haudassa. Pääsiäisyön messun alkaessa kirkossa alttari puetaan valkeaan.Valkoinen on kirkon juhlaväri, Jeesuksen väri, iloin ja riemun väri.
Mämmi on suomalaisten pääsiäisherkku ja vastine juutalaisten pääsiäisjuhlan happamattomalle leivälle.
Pääsiäisenä herkutellaan
Lammas pääsiäispöydässä symboloi Jeesusta. Raamatussa Jeesuksesta sanotaan, että hän on Jumalan karitsa, joka ottaa pois maailman synnin. Näin pääsiäisaterialla lammas muistuttaa anteeksiannosta. Jeesus kuoli ristillä, jotta me voimme saada pahat tekomme anteeksi.
Risti muistuttaa pääsiäisen sanomasta
Krusifiksi on risti, johon Jeesus on kuvattu ristille. Se muistuttaa meitä pitkäperjantaista. Meillä ei olisi pääsiäistä ilman pitkäperjantain symboliikkaa. Jeesuksen kuolema ristillä kuului Jumalan suureen suunnitelmaan. Osassa krusifikseista Jeesus katsoo kohti taivasta ja suurimmassa osassa pää on taipuneena alaspäin. Jeesuksen pään yläpuolelle on vielä liitetty yleensä Jeesuksen kuolinsyy INRI eli Jeesus nasaretilainen juutalaisten kuningas (latinaksi Iesus Nazareus Rex Iudaeorum).
Risti kaulalla muistuttaa meitä kristittyjä joka päivä pääsiäisen sanomasta. Symbolina tyhjä risti on Jumalan rakkauden merkki ja samalla voiton merkki. Kuolemallaan ristillä Jeesus voitti kuoleman vallan.
Jaa artikkeli: