Messun paikka on seurakunnan ytimessä

Anjalankosken seurakunnan kanttori Risto Eskola uskoo monipuolisen musiikkitarjonnan lisäävän kirkossakäyntiä.

”Kaikkien toiveita on kuunneltava”

Kanttori Risto Eskola Anjalankosken seurakunnasta pitää hyvää suunnittelua tärkeänä osana messun valmistelua.

– Meillä on valtava rikkaus kirkkomusiikin perinteissä, vuosisatojen takaisissa sävelmissä, virsissä, uruissa ja liturgisessa laulussa. Osalla juuri nämä asiat tuovat kokemuksen pyhästä.
Toisaalta perinteet saattavat kuulostaa nuorten korvissa oudoilta ja vaikeaselkoisilta. Siksi eri ikäluokkia on puhuteltava heidän kielellään. Tarvitaan erityismessuja ja useita musiikkityylejä.

Normaalissa arkipyhän messussa kaikkia seurakuntalaisia tulisi palvella samanaikaisesti. Silloin vaihtoehtoja on kaksi: sekoittaa molempia tyylejä samaan messuun tai vuorotella perinteisen ja uudemman lähestymistavan välillä. Äärilaitoja Eskola ei kuitenkaan suosittele, koska silloin rajattaisiin osa väestä ulkopuolelle. Olipa tyyli mikä hyvänsä, valmistelu tulee tehdä huolella niin, että ihmisten on helppo osallistua ja laulaa mukana.

Eskola unelmoi, että seurakunnassa olisi viikoittain vaihtelevia ja erityylisiä musiikkitilaisuuksia. Valmistelu tehtäisiin yhteistyössä papin, kanttorin ja seurakuntalaisten kanssa. Toteutukseen kaivattaisiin myös vapaaehtoisia. Siksi Eskola kehottaakin seurakuntalaisia nykäisemään hihasta ja kertomaan, mitä musiikkia he haluaisivat messussa kuulla.

“Messua tulisi kehittää”

Anjalankosken seurakuntapastori Helena Lorentzin mielestä messu kuuluu seurakunnan ytimeen. Messua tulisi kuitenkin uskaltaa kehittää ydintä hukkaamatta. Eli katsotaan, mikä toimii ja tavoittaa.

– Sunnuntaiaamun kymmenen jumalanpalveluksen lisäksi erilaisilla erityismessuilla on paikkansa. Ne täydentävät jumalanpalveluselämää.

– En näe yömessuja muun toiminnan kilpailijana. Ne vetoavat ihmisiin jo siksi, että päivärytmit ja työajat ovat muuttuneet. Itsekin osallistun mielelläni perheeni kanssa ilta- ja yöpalveluksiin myös vapaa-ajalla.

– Jos yömessuissa rauhoitutaan, aamumessuissa yhteys seurakuntalaisiin on aktiivisempi. Mutta molemmat palvelevat yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi iltamessun jälkeen tarjottu iltapala on koettu tärkeäksi. Seurakunnan toimintahan tähtää yhteisöön, joka vie eteenpäin Kristuksen ilosanomaa sanoin ja teoin ja johon jokainen voi kuulua ja osallistua.

”Elämään liittyvä, uutta tietoa antava”

Talvet Myllykoskella ja kesät Inkeroisissa asuva Risto Ukkola pyrkii osallistumaan viikoittain jumalanpalvelukseen. Usein kohteena on Myllykosken tai Inkeroisten kirkko, mutta lähes kaikki Anjalankosken alueen pyhätöt ovat ehtineet kolmen ja puolen vuoden asumisaikana tulla tutuiksi.

– Sekä yö- että päivämessut ovat yhtä hyviä. Emme pyri tietoisesti lähtemään pitkien matkojen taakse kirkkomatkalle. Messut ovat yleistyneet, joten niitä osaa arvostaa ennen muuta ehtoollisen vieton vuoksi.

– Musiikilla on messuissa tärkeä merkitys. Laulujen sanat puhuttelevat, mutta myös vanhat virret ovat hyviä. Monissa Simojoen Pekan lauluissa on omaan korvaan sopiva syke. Kun messukaavaan on tottunut, sen uudistamista tulee harvemmin pohtineeksi. Ehkä satunnaisesti kirkkoon poikkeavalle näillä seikoilla voi olla suurempi merkitys.

– Hyvä saarna avaa tekstin taustoja historiallisesti, mutta sen tulisi liittyä myös kuulijan omaan elämään.

– Kaiken kaikkiaan messu ei saa olla suoritus, jonka onnistumista penkissä arvioidaan. Miten paljon messusta saa itselle, johtuu paljolti omasta mielentilasta.

 

 

 

 

 

Jaa artikkeli: