“Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta ja tietämättömyys on voimaa”

Kuvassa Markku Orsila, E-P:n Perheasian neuvottelukeskuksen johtaja.

Koko maailman tilan miettiminen mietityttää enemmän. Internet on yhdistetty aivoihin tai silmälaseihin. Tulevaisuudessa siintää lisää rokotuspasseja ja ankara ilmastonmuutoskuri on päällä. Isoveli taatusti valvoo tautitilannetta, maailmantaloutta ja ilmastotoimia.

Otsikko on lainaus George Orwellin kirjasta Vuonna 1984. Teos on sotien jälkeisen ajan klassikko. Aivan sattumalta osui kesälukemiseksi.

Kirjassa isoveli valvoo. Taas syksyllä tv:ssä alkaa Big Brother. Siinä isoveli valvoo ja kuvaa – mukamas salaa – taloon teljettyjä vapaaehtoisia. Viime vuosi menikin nappiin pohjalaisittain, kun Petra Olli väänsi voiton ja kuittasi palkintorahat. En vaan tiedä, mitä siellä pitää tehdä, että voittaa.

Ohjelmalla ei ole juuri mitään tekemistä alkuperäisen idean kanssa. Orwellin totalitaristisessa valtiossa isoveli valvoo vuositolkulla. Kukaan ei pääse ikinä karkuun tai ole vapaaehtoisesti suostunut valvontaan. Teos kuvaa miten voisi tulevaisuudessa käydä, jos yksi totuus pääsee valtaan ja diktaattori ajatuspoliiseineen alkaa hallitsemaan. Kaikki hyvä ja kaunis tuhoutuu.

Vuosi 1984 tuli ja meni, ja onneksi Orwellin tulevaisuudenkuvaus ei toteutunut aivan sellaisenaan. Jotkut hurjat veikkaavat, että vielä tuohon päästään. Yhä käydään kilpaa, mistä löytyisi se totuus, ideologia tai niin kova isoveli, että se pystyisi nujertamaan muut voimat alleen.

Orwell osasi nähdä jotakin hämmästyttävän tarkasti. Vuonna 1948 hän teki ajatusmatkan 36 vuotta eteenpäin vuoteen 1984. Siitä, kun laskee toiset 36 vuotta eteenpäin, tullaan vuoteen 2020. Silloin alkoi korona-aika. Jos nyt kirjoitetaan kuvitelma eteenpäin taas 36 vuoden loikalla, olisi aika laittaa kirjan nimeksi Vuonna 2056. Miten asiat ovat silloin?

Oma kohta on helppo visioida. Jos ihmeen kaupalla henki yhä pihisee, olen jollakin osastolla. Robotti kyselee vaivoista. Arvostelen nuorten pappien saarnoja ja piinaan hoitajia huonoilla jutuilla, ja muistelen millaista oli ennen. 1900-luvulla kesät eivät olleet vielä liian lämpimiä ja jäätelössä oli maku tallella. Kuulo ja näkö ovat menneet, mutta mielipiteet vahvistuneet.

Ihmiset oppivat karujen kärsimysten jälkeen, että kukaan ei ole toista parempi.

Koko maailman tilan miettiminen mietityttää enemmän. Internet on yhdistetty aivoihin tai silmälaseihin. Tulevaisuudessa siintää lisää rokotuspasseja ja ankara ilmastonmuutoskuri on päällä. Isoveli taatusti valvoo tautitilannetta, maailmantaloutta ja ilmastotoimia. Nämä vievät päähuomion 2030-luvulla. Mutta sitten. Vuonna 2056 viimeinenkin diktaattori on kukistettu. Ihmiset oppivat karujen kärsimysten jälkeen, että kukaan ei ole toista parempi. Kansa toistelee suuria opetuksia, joista tärkeimmät ovat: ”Maailman mahtavimmatkin käyvät vessassa!” ja ”Minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille!”.

On tapahtunut suuri käänne. Ihmiset kaipaavat yhä yksinkertaisempaa ja hiljaisempaa elämää. Tärkeää on kunnioittaa erilaisia ajatuksia ja palvella muukalaisia. Tähän voimaa etsitään yhä myös Raamatun lehdiltä. Maailman aatteista on jääneet eloon ne, jotka tuovat vapauden uskoa, toivoa ja rakastaa.

PS. Eläkkeelle jäävä perheneuvojakollega osallistui kesäkuvataiteilija Riikka Gröndahlin videoteokseen. Taiteilija tallensi ihmisten hiljaisia kuvia ja ajatuksia tämän hetken elämästä. Teos on nyt tallennettu tulevia sukupolvia varten Seinäjoen museoiden arkistoon. Se esitetään seuraavan kerran 80 vuoden päästä, jos joku muistaa painaa play-nappia. Kollegani pohti: ”Missä mahdan sitä silloin katsella?”.

Kuvassa Markku Orsila, E-P:n Perheasian neuvottelukeskuksen johtaja.
Markku Orsila, E-P:n Perheasian neuvottelukeskuksen johtaja.

Kirjoittaja on E-P:n Perheasian neuvottelukeskuksen johtaja , joka toivoo, että seurakunnassa saa myös hymyillä ja sanoo pärjäävänsä sekavien ajatustensa kanssa, joten kuten, kun saa kirjoittaa niistä pakinoita. Hänen mottonsa on, että kaksin on aina mukavampaa eksyä, kuin yksin.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Lakeuden Risti -lehden numerossa 4/2021.

Jaa artikkeli: