Kymenlaakson kanttori ja urkuriyhdistys ry:n nykyinen puheenjohtaja, Kuusankosken seurakunnan kanttori Risto Eskola,37, kertoo, että satavuotias Kymenlaakson yhdistys on lajissaan vanhin maassamme.

Alun perin yhdistyksen tarkoitus oli käsitellä ammatillisia asioita, mutta myös seurustelu ja keskinäinen vuorovaikutus miellettiin tärkeiksi yhdistyksen toiminnassa.

– Kokoontumisten kollegiaalinen tuki ja kokemusten ja ajatusten jakaminen on yhtä tärkeää tänä päivänä kuin sata vuotta sitten, Eskola sanoo.

KYMENLAAKSON Kanttori-urkuriyhdistykseen kuuluu vajaat 30 jäsentä. Eskolan mukaan kanttorin työ vaatii pääsääntöisesti monipuolista musiikin hallintaa. Hän luonnehtiikin kanttoreita leikkisästi ”muusikkouden talonmiehiksi.”

Kanttorin työn kulttuurillinen muutos vuosien saatossa näkyy siinä, että tänä päivänä kanttorit toteuttavat myös ihmisten henkilökohtaisia toiveita, mikä tarkoittaa useimmiten kevyemmän musiikin esittämistä.

– Ihmisellä voi olla hyvin henkilökohtainen suhde tiettyyn lauluun. Ainakin minusta on tärkeää, että toiveita pystytään toteuttamaan varsinkin elämän taitekohdissa.

Eskola kertoo, että kanttoreiden esittämä musiikki on kaikkiaankin muuttunut.

– Pelkällä Bachilla ei enää pärjätä. Gospel ja kevyempi musiikki kasvattavat jatkuvasti suosiotaan.

MYÖS konsertteja ja musiikki-iltoja järjestetään Kymenlaakson Kanttori- ja urkuriyhdistyksen kokousten yhteydessä.

Risto Eskola kertoo, että konserttien yhteydessä yhdistys työllistää muita paikallisia muusikoita.

– Me kanttorit olemme omalta osaltamme osa maakuntamme musiikkikenttää.

Satavuotista taivaltaan yhdistys juhlistaa kahdella juhlakonsertilla, joita Kymenlaakson kanttorit ovat valmistelleet aivan erityisellä pieteetillä. Konserteissa kuullaan Eskolan mukaan suuria teoksia kanttorien orkesterin lisäksi sekä kuorojen että solistien esittäminä.

– Meidän tarkoituksemme on ylittää itsemme, kun juhlimme satavuotiasta yhdistystämme.

KYMENLAAKSON Kanttori- ja urkuriyhdistys ry:n sihteeri, Pyhtään seurakunnan kanttori Marjo Kaijansinkko, 49, kertoo, että tätä nykyä yhden kanttorin seurakunnissa kanttorin työnkuvaan kuuluu seurakunnan musiikkielämästä vastaamisen lisäksi esimerkiksi tiedottaminen ja erilaiset järjestelytehtävät.

– Kanttori joutuu olemaan moniosaaja muullakin kuin musiikin alalla, Kaijansinkko sanoo.

Kaijansinkolle yhdistys on ”henkireikä”, mikä yhdistää hänet kollegoihinsa. Yhdistys järjestää 2-3 vuoden välein jäsenilleen myös matkoja. Pari vuotta sitten Kymenlaakson kanttorit vierailivat Itävallan Salzburgissa, missä he myös konsertoivat sikäläisten kollegojensa kanssa.

Kaijansinkon mukaan nyt olisi kuitenkin kenties aika pohtia yhdistyksen keskuudessa, miten yhdistyksen on tarkoitus toimia tulevaisuudessa.  

– Tietenkin toivon, että jatkossa on yhteisiä kokoontumisia ja yhdistysmusisointi saa jatkua.

Kymenlaakson Kanttori- ja urkuriyhdistyksen syyskonsertti on Pyhtään kirkossa 28.9. klo 18.

Kymenlaakson kanttori- ja urkuriyhdistyksen juhlakonsertit pidetään Kymin kirkossa 8.11. klo 18 ja Kuusankosken kirkossa 9.11. klo 16.

Konsertteihin vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 €.

Kymenlaakson Kanttori- ja urkuriyhdistys

• Perustettu 14.5.1925
• Suomen Kanttoriurkuriliiton alaosasto
• Jäseniä hieman alle 30
• Toimii kirkkomusiikin ja kanttoreiden ammatillisen yhteisön tukipilarina. Edistää musiikillista osaamista, yhteisöllisyyttä ja kulttuuriperinnettä Kymenlaaksossa.

Artikkeli Sata vuotta urkujen takana julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.