Suurin muutos edellisvuoteen oli seurakuntien vapaaehtoisina lahjoituksina kokoamat varat, joissa nousua oli peräti neljä miljoonaa euroa. Talousarvioavustuksetkin olivat nousseet hieman, mikä on ilahduttavaa tiukassa taloustilanteessa. Testamenttilahjoitukset olivat ennätyskorkeat 6,5 miljoonaa.

Monimuotoista ja monen kokoista toimintaa

Järjestömme ovat varsin eri kokoisia ja toimintatavoiltaan monimuotoisia. Uusin tulokas on Evankelinen lähetysyhdistys ELY, joka vasta toukokuussa 2023 on solminut ensimmäisen sopimuksensa Kirkkohallituksen kanssa. Tämä toteutui sen jälkeen, kun kirkolliskokous oli marraskuussa 2022 todennut että ELY täyttää lähetysjärjestöksi hyväksymisen kriteerit.

ELY on kooltaan pienin (osuus lähetysjärjestöjen ulkomailla tekemästä työstä 0,92 %) ja myös nuorin järjestöistä, sillä se on perustettu vuonna 2008. Perustamisen syy liittyy Suomen Evankelisluterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) pappisvirkaa koskeviin päätöksiin.

Ruotsinkielinen Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland (SLEF) on ELY:n tavoin melko pieni (osuus lähetysjärjestöjen ulkomailla tekemästä työstä 1,82 %). Tämä selittyy kieliperustaisuudesta.

SLEF palvelee Porvoon hiippakunnan seurakuntia ja toisaalta evankelisen liikkeen ruotsinkielisiä. Se saa esimerkiksi seurakuntien talousarvioavustuksia lähes yksinomaan ruotsinkielisiltä seurakunnilta tai yhtymiltä, joissa on ruotsinkielisiä seurakuntia.

Viidennen herätysliikkeen piiristä nousseet Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (osuus 10,89 %), Medialähetys Sanansaattajat (osuus 7,27 %) sekä Lähetysyhdistys Kylväjä (osuus 13,6 %) ovat kukin hieman parantaneet tulojen kehitystä, Kylväjä selvästi. Samoin Kylväjän osuus ulkomailla tehtävästä työstä on noussut merkittävästi

Suurin ja laaja-alaisin lähetysjärjestöistä on Suomen Lähetysseura (SLS), jonka volyymi on yli puolet kahdeksan lähetysjärjestön kokonaisuudessa. Tämä näkyy sekä saaduissa tuloissa (osuus lähetysjärjestöjen tuloista 54,6 %) että osuudessa lähetysjärjestöjen kansainvälisessä työssä, joka on 52,6 %.

Diakoniselta pohjata missionaarisuutta toteuttava Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on onnistunut kasvattamaan erityisesti kansainvälisten rahoituslähteiden osuutta yli 33 miljoonaan euroon. Sen kokonaispanos on kaksi kolmannesta koko kansainvälisen työn kokonaisuudesta ollen yli 60 miljoona euroa vuonna 2022.

Järjestöt eroavat toisistaan myös teologisilta painotuksiltaan, erityisesti pappisvirkaa sekä avioliitto- ja seksuaalietiikkaa koskevissa linjauksissa. Niiden osalta käydään useimmiten keskustelua seurakuntien tehdessä päätöksiä talousarvioavustuksista. Samat aiheet nousevat myös julkisuuteen.

Järjestöt sitoutuvat perussopimuksessa noudattamaan kirkon ”tunnustusta ja päätöksiä sekä toteuttaa kirkon hyväksymää lähetyksen peruslinjausta (s.o. Yhteinen todistus 2023) ja sen toimintaperiaatteita”. Näiden pohjalta seurakunta voi luoda oman kriteeristönsä, jonka mukaan se perustelee päätöksensä. Tärkeää on päätösten läpinäkyvyys ja ymmärrettävyys.

Iloitsemme vahvasta panoksesta

Edelleen kirkko voi olla ylpeä sen sopimusjärjestöjen kyvystä suunnata varoja siihen, miksi ne on valittu kumppaneiksi. Maailmanlaajan kirkon työyhteydessä meillä on paljon osaamista ja taloudellisia resursseja jaettavaksi sinne, missä kirkot ja järjestökumppanit osaavat ruohonjuuritason työn. Tästä kasvaa se kokonaisuus, jossa toteutamme missionaarisuutta globaalisti. Samalla meillä on mahdollisuus oppia uudenlaista teologian tekemistä,

Järjestöt käyttivät saamistaan tuloista keskimäärin 82,3 % itse ulkomaiseen työhön ja loput 17,7 % tukitoimintoihin Suomessa (mm. viestintä ja varainhankinta) sekä yleishallintoon (hajonta on välillä 60–92 %). Tämä on kansainvälisestikin verrattuna erinomaisen hyvä prosentti.

Taloustilastoihin liittyviä kaavioita voit katsoa täältä.

Artikkeli Jälleen vahva panos maailmanlaajan kirkon toimintaan julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.