<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Mari Waegelein arkistot - Lehteri</title>
	<atom:link href="https://www.lehteri.fi/kuvaaja/mari-waegelein/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://www.lehteri.fi/kuvaaja/mari-waegelein/</link>
	<description>Seurakuntien yhteinen verkkolehti</description>
	<lastBuildDate>Wed, 13 Mar 2019 06:59:02 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.8.5</generator>
	<item>
		<title>Tasa-arvoisempaa suomea</title>
		<link>https://www.lehteri.fi/henkijaelama/tasa-arvoisempaa-suomea/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Henki&#38;Elämä lehti]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 13 Mar 2019 06:59:02 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Puheenvuorot]]></category>
		<category><![CDATA[Kielellinen tasa-arvo]]></category>
		<category><![CDATA[Tasa-arvo]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.lehteri.fi/?p=3554</guid>

					<description><![CDATA[<p>Tutkija Mila Engelberg on havainnut suomen kielessä näkyviä ja piileviä sukupuolen ilmauksia sekä epätasa-arvoisia rakenteita. Hänen mielestään myös kielellistä tasa-arvoa tulee kehittää tietoisesti.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://www.lehteri.fi/henkijaelama/tasa-arvoisempaa-suomea/">Tasa-arvoisempaa suomea</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.lehteri.fi">Lehteri</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>Miksi juuri tutkimasi aihepiiri on alkanut kiinnostaa sinua?</strong><br />
Kielet ja tasa-arvo ovat kiinnostaneet minua teini-iästä lähtien. Me kuvailemme kielellä ja kieli kuvailee meitä. Jo nuorena aloin ajatella, miten kieli liittyy myös yhteiskuntaan.</p>
<p><strong>Olet sanonut, että suomen kieli ei ole sukupuolineutraali kieli. Miksi?</strong><br />
Myös suomen kielessä sekä erotellaan että eriarvoistetaan sukupuolia. Esimerkiksi saksan kielestä tutun kieliopillisen suvun puuttuminen ei suinkaan ole tae sukupuolineutraaliudesta tai sukupuolten kielellisestä yhdenvertaisuudesta.</p>
<p><strong>Kuinka suomen kieli on sukupuolittunut?</strong><br />
Monin tavoin. Miehen nimityksiä ja muuta maskuliinista kielenainesta käytetään myös yleistävästi kaikista ihmisistä, esimerkiksi lakimies ja kotimies, naisen nimityksiä vain harvoin. Mies on yleisihminen, nainen on naisihminen.</p>
<p><strong>Pitäisikö kielenkäytössä pyrkiä sukupuolineutraaliuteen?</strong><br />
Asiayhteydessä tulee miettiä, onko tilanteessa tarpeen tuoda esiin ihmisten sukupuoli vai ei. Tasa-arvo ei toteudu siten, että sukupuoleen jätetään kautta linjan viittaamatta.</p>
<p><strong>Millaisia vaikutuksia kielen sukupuolittuneisuudella mielestäsi on?</strong><br />
Tutkimusten mukaan esimerkiksi maskuliinisten tehtävänimikkeiden yleistävä käyttö voi vaikuttaa kielteisesti asenteisiin. Kun miesvaltaisiin ammatteihin on viitattu maskuliininimikkeillä eikä tasavertaisilla vastineilla, lapset ovat olettaneet naisten menestyvän heikommin kyseisissä töissä, ja tytöt ovat olleet vähemmän kiinnostuneita niistä.</p>
<p><strong>Mitä suomen kielen tasa-arvoistamiseksi pitäisi tehdä?</strong><br />
Tehtävää riittää. Kieleen liittyvä tasa-arvo on otettava vankemmin huomioon esimerkiksi työpaikoilla, säädöskielessä ja oppimateriaaleissa. Suomen kielen lautakunta suosittelee muun muassa tehtävänimikkeistössä sukupuolineutraa-liutta.</p>
<p><strong>Mitä mieltä olet Aamulehden päätöksestä kiertää sukupuolisidonnaiset nimikkeet?</strong><br />
Aamulehdessä on kuunneltu ajankohtaista keskustelua ja tutkimustakin. Ei ole mitään syytä, miksi muut tiedotusvälineet eivät laajemmin seuraisi lehden esimerkkiä.</p>
<p><strong>Saako kieltä mielestäsi sorkkia?</strong><br />
Sukupuolten yhdenvertaisuutta tulee edistää niin kielenkäytössä kuin esimerkiksi talouselämässä. Muun muassa Unesco ja Euroopan neuvosto suosittelevat kielenkäytön tasa-arvoistamista.</p>
<p><strong>Miten yleensä määrittelet sukupuolen?</strong><br />
Sukupuoli on moniulotteinen. Ihmisen sukupuoleen liittyy sukupuoli-identiteetti, biologia ja sukupuolen ilmaiseminen esimerkiksi pukeutumisessa. Sukupuoli on myös yhteiskunnallinen ja valtaa jakava kategoria.</p>
<p><strong>Onko uskonnollinen kieli sukupuolittunutta?</strong><br />
Kansainvälisesti tästä on keskusteltu pitkään. Esimerkiksi Jumalaan ei ole mikään pakko viitata vain miehisin termein. Uskonnollisenkin kielenkäytön pitäisi kutsua ihmisiä sisälle, eikä asettaa joitakin ryhmiä yläpuolelle ja toisia marginaaliin tai ulkopuolelle.</p>
<p><strong>Miten kielen sukupuolittuneisuus näkyy kirkossa muuten?</strong> Sukupuolittuneiden nimikkeiden yhteydessä on kritisoitu myös kirkkoherra-nimikettä ja esitetty neutraalivastineeksi muun muassa seurakunnan johtaja -nimitystä.</p>
<p><strong>Yritätkö omassa puheessasi ja teksteissäsi käyttää sukupuolineutraalia kieltä?</strong><br />
Pyrin ilmaisemaan sukupuolineutraalisti tai tekemään sukupuolen näkyväksi, kun se on relevantti. En halua miehitellä naisia enkä neiditellä miehiä. Kielenkäytön mallit ovat syvällä, ja meillä kaikilla on opeteltavaa.</p>
<pre>Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään
19.3. Päivä on yleinen liputuspäivä.</pre>
<div class='heateor_sss_sharing_container heateor_sss_vertical_sharing heateor_sss_bottom_sharing' style='width:36px;right: 10px;top: 200px;-webkit-box-shadow:none;box-shadow:none;' data-heateor-sss-href='https://www.lehteri.fi/kuvaaja/mari-waegelein/feed/'><div class="heateor_sss_sharing_ul"><a aria-label="Facebook" class="heateor_sss_facebook" href="https://www.facebook.com/sharer/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fwww.lehteri.fi%2Fkuvaaja%2Fmari-waegelein%2Ffeed%2F" title="Facebook" rel="nofollow noopener" target="_blank" style="font-size:32px!important;box-shadow:none;display:inline-block;vertical-align:middle"><span class="heateor_sss_svg" style="background-color:#0765FE;width:32px;height:32px;border-radius:999px;display:inline-block;opacity:1;float:left;font-size:32px;box-shadow:none;display:inline-block;font-size:16px;padding:0 4px;vertical-align:middle;background-repeat:repeat;overflow:hidden;padding:0;cursor:pointer;box-sizing:content-box"><svg style="display:block;border-radius:999px;" focusable="false" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" width="100%" height="100%" viewBox="0 0 32 32"><path fill="#fff" d="M28 16c0-6.627-5.373-12-12-12S4 9.373 4 16c0 5.628 3.875 10.35 9.101 11.647v-7.98h-2.474V16H13.1v-1.58c0-4.085 1.849-5.978 5.859-5.978.76 0 2.072.15 2.608.298v3.325c-.283-.03-.775-.045-1.386-.045-1.967 0-2.728.745-2.728 2.683V16h3.92l-.673 3.667h-3.247v8.245C23.395 27.195 28 22.135 28 16Z"></path></svg></span></a><a aria-label="Twitter" class="heateor_sss_button_twitter" href="https://twitter.com/intent/tweet?text=Mari%20Waegelein&url=https%3A%2F%2Fwww.lehteri.fi%2Fkuvaaja%2Fmari-waegelein%2Ffeed%2F" title="Twitter" rel="nofollow noopener" target="_blank" style="font-size:32px!important;box-shadow:none;display:inline-block;vertical-align:middle"><span class="heateor_sss_svg heateor_sss_s__default heateor_sss_s_twitter" style="background-color:#55acee;width:32px;height:32px;border-radius:999px;display:inline-block;opacity:1;float:left;font-size:32px;box-shadow:none;display:inline-block;font-size:16px;padding:0 4px;vertical-align:middle;background-repeat:repeat;overflow:hidden;padding:0;cursor:pointer;box-sizing:content-box"><svg style="display:block;border-radius:999px;" focusable="false" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" width="100%" height="100%" viewBox="-4 -4 39 39"><path d="M28 8.557a9.913 9.913 0 0 1-2.828.775 4.93 4.93 0 0 0 2.166-2.725 9.738 9.738 0 0 1-3.13 1.194 4.92 4.92 0 0 0-3.593-1.55 4.924 4.924 0 0 0-4.794 6.049c-4.09-.21-7.72-2.17-10.15-5.15a4.942 4.942 0 0 0-.665 2.477c0 1.71.87 3.214 2.19 4.1a4.968 4.968 0 0 1-2.23-.616v.06c0 2.39 1.7 4.38 3.952 4.83-.414.115-.85.174-1.297.174-.318 0-.626-.03-.928-.086a4.935 4.935 0 0 0 4.6 3.42 9.893 9.893 0 0 1-6.114 2.107c-.398 0-.79-.023-1.175-.068a13.953 13.953 0 0 0 7.55 2.213c9.056 0 14.01-7.507 14.01-14.013 0-.213-.005-.426-.015-.637.96-.695 1.795-1.56 2.455-2.55z" fill="#fff"></path></svg></span></a></div><div class="heateorSssClear"></div></div><p>Artikkeli <a href="https://www.lehteri.fi/henkijaelama/tasa-arvoisempaa-suomea/">Tasa-arvoisempaa suomea</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.lehteri.fi">Lehteri</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
