<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Kirkon viestintä arkistot - Lehteri</title>
	<atom:link href="https://www.lehteri.fi/kuvaaja/kirkon-viestinta/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://www.lehteri.fi/kuvaaja/kirkon-viestinta/</link>
	<description>Seurakuntien yhteinen verkkolehti</description>
	<lastBuildDate>Fri, 15 Oct 2021 07:18:07 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.8.5</generator>
	<item>
		<title>Taustatietoa ja lähtökohtia kristinuskon ja juutalaisuuden kohtaamiselle</title>
		<link>https://www.lehteri.fi/kirkkommelahetys/taustatietoa-ja-lahtokohtia-kristinuskon-ja-juutalaisuuden-kohtaamiselle/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kirkkomme Lähetys]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 15 Oct 2021 07:18:02 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Usko]]></category>
		<category><![CDATA[dialogi]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.lehteri.fi/?p=7778</guid>

					<description><![CDATA[<p>Juutalaisuuden ja kristinuskon suhde on monella tavalla ainutlaatuinen uskontojen kartalla. Kristinusko on syntynyt juutalaisuuden sisällä, ja nykypäivän kristinuskoa ja juutalaisuutta voidaan yhteisen taustan takia kutsua sisaruskonnoiksi. "Kirkko ja juutalaisuus – Taustatietoa ja lähtökohtia kohtaamiselle ja yhteistyölle" on tänä syksynä ilmestynyt julkaisu, joka avaa tuon suhteen eri ulottuvuuksia. Mitä tuore kirja lukijoilleen tarjoaa ja kenen tulisi lukea se?</p>
<p>Artikkeli <a href="https://www.lehteri.fi/kirkkommelahetys/taustatietoa-ja-lahtokohtia-kristinuskon-ja-juutalaisuuden-kohtaamiselle/">Taustatietoa ja lähtökohtia kristinuskon ja juutalaisuuden kohtaamiselle</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.lehteri.fi">Lehteri</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<h2 class="wp-block-heading"><strong>Aukon täyttäjä</strong></h2>



<p>Kirkko ja juutalaisuus -työryhmä on vuodesta
1977 edistänyt juutalaisten ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
vuorovaikutusta ja keskinäistä tuntemista. Yksi toimintatavoista on ollut
julkaisujen tuottaminen. Näistä uusin on tänä syksynä ilmestynyt <em>Kirkko ja
juutalaisuus – Taustatietoa ja lähtökohtia kohtaamiselle ja yhteistyölle</em>. </p>



<p>Julkaisu täyttää huomattavan aukon: ”On
oikeastaan aika yllättävää, että kirkon ja juutalaisuuden suhteista ei
varsinaisesti ole olemassa omaa julkaisua suomeksi, vaikka aktiivista dialogia
on toteutettu jo vuosikymmeniä. Jotain on julkaistu, mutta ei yksin tälle
aiheelle omistettua kirjamuotoista julkaisua eikä suomeksi eikä niin sanotulle
tavalliselle lukijalle suunnattuna. Nyt on”, toteaa kirjan toimituskuntaan kuuluva
Kirkko ja juutalaisuus -työryhmän puheenjohtaja Pekka Lindqvist.</p>



<p>”Kristityillä ja juutalaisilla on hyvin paljon
yhteistä, mutta näitä asioita on nostettu esiin oikeastaan vasta toisen
maailmansodan jälkeen. Sekä tutkimuksessa että kristittyjen ja juutalaisten
välisissä keskusteluissa on löydetty uusia näkökulmia sekä siihen, mikä
yhdistää, että siihen, missä kristinusko ja juutalaisuus poikkeavat toisistaan”,
sanoo toimituskunnan jäsen, dosentti Anni Maria Laato. ”Keskustelussa ei
nimittäin päästä eteenpäin, ellei tartuta myös vaikeisiin kysymyksiin, niihin,
joista ollaan eri mieltä.”</p>



<p>Kirjan artikkelit avaavat juutalaisuuden ja
kristinuskon välisen dialogin myötä lisääntynyttä ymmärrystä. Artikkelien
teemoja ovat juutalais-kristillisen dialogin historia ja teologia,
raamatunkäyttö ja opetus juutalaisuudesta seurakuntatyössä, Israel-kysymys
teologisessa keskustelussa, juutalaislähetys, suomalainen Israel-ystävyys,
moderni antisemitismi ja juutalaisuus tämän päivän Suomessa.</p>



<h2 class="wp-block-heading"><strong>Dialogia ja kasvavaa ymmärrystä </strong></h2>



<p>Juutalaisuus ja kristinusko ovat vaikuttaneet
toisiinsa monin tavoin. Kirja kuvaa näiden kahden uskonnon yhteistä
menneisyyttä, eriytymistä, konflikteja ja uuden keskinäisen ymmärryksen rakentumista.
”Olemme ymmärtäneet, että dialogi on ymmärryksen lisääntymistä ja yhteiselon
mahdollistamista, ei niinkään omastaan luopumista”, Suomen Juutalaisten
Seurakuntien Keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornik kiteyttää julkaisun
loppusanoissa.</p>



<p>Kirjan toimittajat nostavat esille kirjan
taustalla vaikuttavan toimivan suhteen ja yhteistyön juutalaisten ja
kristittyjen välillä: ”Julkaisu osoittaa, että suhteet ovat yksinkertaisesti
toimivat. On ilo, että Helsingin juutalaisen seurakunnan lehti Hakehilakin on
aktiivisesti raportoinut uskontojemme suhteisiin liittyvistä asioista”, toteaa
Pekka Lindqvist. </p>



<p>Kirjan toimituskuntaan kuuluva
Kirkkohallituksen asiantuntija Tomi Karttunen arvostaa kirjan synnyttänyttä
yhteistyötä: ”On hienoa, että meillä on näin asiantunteva joukko, joka hieman
vahvistettuna saattoi koota yhteen syvällisesti asiaa tuntevan ja teemoja
monipuolisesti valottavan joukon kirjoituksia, jotka vaikuttavat antavan tukea
ja inspiraatiota myös konkreettiseen työhön niin kristillisissä kuin
juutalaisissa seurakunnissa, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä tutkimuksen
parissa.” </p>



<p>Pekka Lindqvist korostaa juutalaisuuden ja
kristinuskon välisen suhteen ja dialogin merkitystä sekä juutalaisille että
kristityille: ”Kirkon ja juutalaisuuden suhteet ovat tärkeä aihepiiri
molemmille osapuolille. Se on tärkeää molempien itseymmärryksen syvenemiselle.”
Yhteisen menneisyyden ja historiallisen vuorovaikutuksen vuoksi toiseen
uskontoon ja kulttuuriin tutustuminen avaa polkuja myös oman taustan
ymmärtämiseen. </p>



<p>Dialogissa on päästy vaiheeseen, jossa voidaan
tarttua monenlaisiin teemoihin, haastaviinkin. Tomi Karttunen korostaa
monipuolisen otteen merkitystä kirjalle: ”Tässä julkaisussa on ensimmäistä
kertaa tuotu selkeästi esiin sekä kristinuskon ja juutalaisuuden väliseen
dialogiin liittyvä teologinen ulottuvuus ja sen merkitys omalle identiteetille
että käytännön työn soveltava näkökulma asioihin liittyvän tutkimuksellisen ja
kokemuksellisen taustoituksen lisäksi.”</p>



<p>Kirjan kirjoittajiin kuuluva Harriet
Haras-Refael korostaa dialogin ja julkaisun takana vaikuttavien periaatteiden
merkitystä yhteiskunnassa laajemminkin: ”Kirjan voidaan juutalaisesta
tarkastelukulmasta katsottuna nähdä tavoittelevan juutalaista ideaalia, jonka
mukaan meidän tulee arvioida kohtaamamme ihmiset ja tilanteet kriittisyyden
sijaan myönteisen oletuksen kautta ja nähdä toiset ymmärryksellä, ’<em>dan le
kaf zechut’ </em>ennen kuin tuomitsemme. Haluamme nähdä hyvää toisissa.
Nykypäivän länsimaisen yhteiskunnan tilan ja ihmisten henkisen ymmärryksen
kannalta tällaisen tavoitteen toteutumiselle olisi valtava tarve.” </p>



<h2 class="wp-block-heading"><strong>Antisemitismiä ja välinpitämättömyyttä </strong></h2>



<p>Julkaisu on osoitus toimivasta dialogista
juutalaisuuden ja kristinuskon välillä. Hyvä yhteiselo ei ole valitettavasti
näiden kahden uskonnon välisen historian ja suhteen koko kuva. Julkaisu nostaa
useammassa artikkelissa esille juutalaisvastaisuuden ja antisemitismin, joita valitettavasti
esiintyy vanhoissa ja uusissa muodoissa vuosisadasta toiseen. Tomi Karttunen toteaa,
että julkaisu tuo asiallista tietoa kristinuskon ja juutalaisuuden välisen
kohtaamisen muodoista ja työstä antisemitismiä vastaan nykytilanteessa, jossa antisemitismi
on muun vähemmistövihamielisyyden ohella vahvistunut.</p>



<p>Pekka Lindqvistin mukaan varsinaisen
tiedostetun tai tiedostamattoman antisemitismin lisäksi juutalaisuuden ja
kristinuskon välistä dialogia kohtaan esiintyy välinpitämättömyyttä ja
vierastamista. ”Siihenkin tällainen helposti saatavilla oleva kirja, jonka
kirjoittajien joukosta löytyy myös vähemmistöä edustavia kirjoittajia, on hyvä
lääke”, Lindqvist toteaa. </p>



<h2 class="wp-block-heading"><strong>Luettavaa monille</strong></h2>



<p>Kirjan kirjoittajat ja toimittajat suosittelevat
kirjaa lämpimästi monenlaisille lukijoille. Tomi Karttunen suosittelee sitä ”Seurakunnan
työntekijöille, opiskelijoille, opettajille ja muille, jotka ovat
kiinnostuneita kristinuskon ja juutalaisuuden välisestä kohtaamisesta ja oman
uskon ja kulttuurin juurista sekä pitävät tärkeänä antisemitismin vastaista
työtä.” </p>



<p>”Toivottavasti tätä kirjaa käytetään myös
kouluissa ja yliopistoissa<em>. Open access </em>-julkaisuna
se on kaikkien saatavilla”, toteaa Anni Maria Laato. ”Teksteistä voi poimia
otteita keskustelun pohjaksi, ja kirjallisuusluetteloista löytyy lisää
materiaalia.”</p>



<p>Pekka Lindqvist katsoo kirjan olevan niin yleistajuinen, että se sopii hyvin kaikille asiasta kiinnostuneille ja nimeää vielä erityisesti pari ryhmää: ”Minusta olisi myös mukava nähdä, että maamme lukuisat Israel-ystävyyteen syttyneet kristityt lukisivat sen. Ja vielä viimeiseksi: soisin että moni juutalaisen seurakunnan jäsen lukisi sen. Se on sekä arvokas ja tietorikas käsikirja jo sinänsä – ja sisältää varmasti uutta tietoa juutalaistakin traditiota koskien – , mutta avaa myös uusia näköaloja tuohon uskontojen suhteeseen.”  </p>



<hr class="wp-block-separator" />



<p>Voit ladata julkaisun ilmaiseksi tai tilata sen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon verkkosivuilta: <a rel="noreferrer noopener" aria-label="Kirkon julkaisut (avautuu uudessa välilehdessä)" href="https://julkaisut.evl.fi/catalog/Tutkimukset%20ja%20julkaisut/r/4280/viewmode=infoview" target="_blank">Kirkon julkaisut</a> (Painotuotteen tilauslinkki on sivun alareunassa).</p>
<div class='heateor_sss_sharing_container heateor_sss_vertical_sharing heateor_sss_bottom_sharing' style='width:36px;right: 10px;top: 200px;-webkit-box-shadow:none;box-shadow:none;' data-heateor-sss-href='https://www.lehteri.fi/kuvaaja/kirkon-viestinta/feed/'><div class="heateor_sss_sharing_ul"><a aria-label="Facebook" class="heateor_sss_facebook" href="https://www.facebook.com/sharer/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fwww.lehteri.fi%2Fkuvaaja%2Fkirkon-viestinta%2Ffeed%2F" title="Facebook" rel="nofollow noopener" target="_blank" style="font-size:32px!important;box-shadow:none;display:inline-block;vertical-align:middle"><span class="heateor_sss_svg" style="background-color:#0765FE;width:32px;height:32px;border-radius:999px;display:inline-block;opacity:1;float:left;font-size:32px;box-shadow:none;display:inline-block;font-size:16px;padding:0 4px;vertical-align:middle;background-repeat:repeat;overflow:hidden;padding:0;cursor:pointer;box-sizing:content-box"><svg style="display:block;border-radius:999px;" focusable="false" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" width="100%" height="100%" viewBox="0 0 32 32"><path fill="#fff" d="M28 16c0-6.627-5.373-12-12-12S4 9.373 4 16c0 5.628 3.875 10.35 9.101 11.647v-7.98h-2.474V16H13.1v-1.58c0-4.085 1.849-5.978 5.859-5.978.76 0 2.072.15 2.608.298v3.325c-.283-.03-.775-.045-1.386-.045-1.967 0-2.728.745-2.728 2.683V16h3.92l-.673 3.667h-3.247v8.245C23.395 27.195 28 22.135 28 16Z"></path></svg></span></a><a aria-label="Twitter" class="heateor_sss_button_twitter" href="https://twitter.com/intent/tweet?text=Kirkon%20viestint%C3%A4&url=https%3A%2F%2Fwww.lehteri.fi%2Fkuvaaja%2Fkirkon-viestinta%2Ffeed%2F" title="Twitter" rel="nofollow noopener" target="_blank" style="font-size:32px!important;box-shadow:none;display:inline-block;vertical-align:middle"><span class="heateor_sss_svg heateor_sss_s__default heateor_sss_s_twitter" style="background-color:#55acee;width:32px;height:32px;border-radius:999px;display:inline-block;opacity:1;float:left;font-size:32px;box-shadow:none;display:inline-block;font-size:16px;padding:0 4px;vertical-align:middle;background-repeat:repeat;overflow:hidden;padding:0;cursor:pointer;box-sizing:content-box"><svg style="display:block;border-radius:999px;" focusable="false" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" width="100%" height="100%" viewBox="-4 -4 39 39"><path d="M28 8.557a9.913 9.913 0 0 1-2.828.775 4.93 4.93 0 0 0 2.166-2.725 9.738 9.738 0 0 1-3.13 1.194 4.92 4.92 0 0 0-3.593-1.55 4.924 4.924 0 0 0-4.794 6.049c-4.09-.21-7.72-2.17-10.15-5.15a4.942 4.942 0 0 0-.665 2.477c0 1.71.87 3.214 2.19 4.1a4.968 4.968 0 0 1-2.23-.616v.06c0 2.39 1.7 4.38 3.952 4.83-.414.115-.85.174-1.297.174-.318 0-.626-.03-.928-.086a4.935 4.935 0 0 0 4.6 3.42 9.893 9.893 0 0 1-6.114 2.107c-.398 0-.79-.023-1.175-.068a13.953 13.953 0 0 0 7.55 2.213c9.056 0 14.01-7.507 14.01-14.013 0-.213-.005-.426-.015-.637.96-.695 1.795-1.56 2.455-2.55z" fill="#fff"></path></svg></span></a></div><div class="heateorSssClear"></div></div><p>Artikkeli <a href="https://www.lehteri.fi/kirkkommelahetys/taustatietoa-ja-lahtokohtia-kristinuskon-ja-juutalaisuuden-kohtaamiselle/">Taustatietoa ja lähtökohtia kristinuskon ja juutalaisuuden kohtaamiselle</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://www.lehteri.fi">Lehteri</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
