”Me kaikki kuulemme heidän julistavan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.” (Ap. t. 2:11b)

Kieli ja missio kuuluvat yhteen. Pyhän Hengen vuodattaminen helluntaijuhlilla sai Jeesuksen seuraajat puhumaan monille kielillä. Monet kielet olivat ennen erottaneet ihmisiä toisistaan. Helluntain ihme teki kielistä lahjan ja voimavaran, jonka avulla evankeliumi tavoittaa yhä uusia ihmisiä ja tilanteita.

Käännettävyys on yksi kristinuskon menestystekijöistä. Raamattu ja kristillinen perinne voidaan kääntää eri kielille ja erilaisiin kulttuureihin. Käännöstyö on vaikuttanut kulttuureihin. Kristillinen lähetys on tehnyt monesta puhutusta kielestä kirjakielen ja kasvattanut kielten sanastoa. Käännöstyö on muokannut myös kirkkoa. Uudet kielet ja kontekstit ovat avanneet tärkeitä näkökulmia kristinuskoon. Ilman jatkuvaa käännöstyötä kirkko olisi köyhempi. Käännöstyön myötä Kristuksen ruumis saa uusia jäseniä, ja vanhat jäsenet oppivat.

Kieli on ramppi

Loppukevään ja alkukesän aikaan osuu helluntain lisäksi toinenkin kielen rajojen ylittämistä juhlistava päivä. Vuodesta 2020 alkaen toukokuun 28. päivänä on vietetty kansainvälistä selkokielen päivää. Selkokieli on kielen muoto, joka on suunnattu ihmisille, joille yleiskielen ymmärtäminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Selkokielen tarve voi olla synnynnäinen tai se voi kehittyä onnettomuuden tai iän myötä. Syynä voi olla esimerkiksi kehitysvamma tai -häiriö, muistisairaus tai kuulon aleneminen. Selkokielen tarve voi olla myös väliaikainen. Esimerkiksi uutta kieltä opetteleva ihminen hyötyy selkokielestä. Selkokeskuksen arvioiden mukaan selkokieltä tarvitsee Suomessa 650 000–750 000 ihmistä. Lisäksi suuri ja kasvava joukko hyötyy sen käytöstä.

Selkokielen tarvitsijoiden ja siitä hyötyjien suuri määrä tarkoittaa sitä, että sen tulee olla osa kirkon elämää. Selkokieli toteuttaa kirkon missiota siinä missä muukin kielellinen ja kulttuurinen käännöstyö – ja myös rikastuttaa kirkkoa niiden tavoin. Selkokieli rakentaa yhteyttä. Kirkon tilojen fyysistä esteettömyyttä voidaan lisätä esimerkiksi luiskilla, kaiteilla ja induktiosilmukoilla. Selkokieli puolestaan poistaa kielellisiä esteitä ja rakentaa sillä tavalla esteetöntä todellisuutta.

Selkokieliset päivän rukoukset

Suomen evankelis-luterilainen kirkon selkokielinen työ on ollut pitkäjänteistä ja uusia uria aukovaa. Työn merkityksen ovat huomanneet selkokielen käyttäjien lisäksi selkokielen asiantuntijat. Kirkon selkokielinen työ palkittiin Vuoden selväsanainen -palkinnolla vuonna 2017, varsin sopivasti reformaation merkkivuoden huipentuman kynnyksellä.

Kirkon selkotyö otti tänä keväänä uuden askeleen, kun piispainkokouksen hyväksymät selkokieliset päivän rukoukset julkaistiin täydentämään jo olemassa olevaa selkokielistä materiaalia. Päivän rukoukset on laadittu liturgisen perinteen ja niin sanotun kaikille sopivan suunnittelun periaatteen mukaisesti. Tarkoitus on, että selkokieliset päivän rukoukset ovat koko seurakunnan yhteistä rukousta, joihin voivat liittyä sekä ne, jotka tarvitsevat selkokieltä, että ne, jotka eivät sitä tarvitse.  Yhteyden rakentajana sitä tarvitsevat kaikki. Rukousten selkokieli on yhteistä kieltä.

Apostolien päivän rukouksessa pyydetään sitä, että jokainen ihminen voisi kohdata evankeliumin – kukin itselleen sopivalla kielellä:

Pyhä Jumala.

Jeesus Kristus lähetti oppilaansa koko maailmaan.

He julistivat ilosanomaa Jeesuksesta,

joka oli noussut kuolleista.

Anna Pyhän Hengen tehdä ilosanoma todeksi meille nyt.

Vahvista uskoamme.

Anna jokaisen ihmisen kohdata hyvä sanoma Jeesuksesta.

Ota vastaan rukouksemme.

Selkokieliset päivän rukoukset löytyvät kirkon selkosivujen jumalanpalvelusmateriaaleista osoitteesta https://selko.evl.fi/jumalanpalvelus-ja-kirkkovuosi/

Katso myös uutinen: Selkokieliset päivän rukoukset on julkaistu

Artikkeli Selkokieli yhteyden rakentajana julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.