Aloitit urasi pasuunansoittajana. Miksi juuri pasuuna?
Pasuuna tutustutti minut musiikkiin. Sillä voi soittaa kaikkea, barokkimusiikista jazziin. Se on instrumentti ilman rajoja.

Miten päädyit luomaan kapellimestarin uraa?
Siirtyminen pasuunan soittamisesta orkesterin johtamiseen oli hyvin luonnollinen tapahtuma. Niin kuin oli myös nimitys Jyväskylä Sinfonian musiikilliseksi johtajaksi. En etsinyt näitä muutoksia, ne vain tapahtuivat.

Mitä muuta teet kapellimestarityön lisäksi?
Olen aviomies ja isä!

Vierailit Jyväskylä Sinfoniassa ensimmäisen kerran kapellimestarina keväällä 2023 ja olet kertonut, että ”tunsit heti jotain erityistä”. Kuvaile tunteitasi tarkemmin.
Löysin avoimen kaupungin ja avoimia ihmisiä. Tuli tunne, että täällä oltiin valmiita ottamaan vastaan uusia asioita. Muistan edelleen, kun kysyin kaikilta orkesterilta: ”Haluatteko soittaa konsertin toisen osan seisten?” Viiden sekunnin hiljaisuuden jälkeen kaikki vastasivat: ”kyllä!”. Sieltä lähti kipinä, joka johti minut tänne.

Millainen kaupunki on Jyväskylä?
Kaupunki, joka hämmästyttää minua. Rakastan järviä ja Jyväskylässä on kaunis järvi. Mutta Jyväskylässä ei ole vain luontoa, vaan monia ravintoloita, joista pidän ja paljon nuoria ihmisiä ympäri kaupunkia. On oopperaryhmä, sinfoniaorkesteri, paljon kuoroja ja musiikkikampus sekä yliopisto. Kaupunki on vilkas ja nuori. Myös perheeni pitää Jyväskylästä paljon.

Olet sanonut, että musiikillinen visiosi perustuu tähän ajatukseen: ”Jakaminen on yhteistyön kulmakivi”. Mitä tarkoitat?
Tarkoitan sitä, että paperilla olevaa musiikkia ei ole olemassa. Beethovenin Viides sinfonia ei ole Berliinin Staatsbibliothekissa säilytettävä käsikirjoitus, vaan hetki, jolloin se esitetään joka kerta. Eikä sitä ole olemassa ilman yleisöä! Musiikki on olemassa heti, kun se jaetaan jonkun kanssa.

Mikä on upein kokemuksesi kapellimestarina?
Niitä on monia. Jokainen kokemus on kaunis erilaisista syistä. Uudenvuoden konsertti Jyväskylässä oli upea. Debytoin 24. tammikuuta arvostettujen Wienin filharmonikkojen kanssa. Minulla on niin monia upeita muistoja, etten halua sanoa vain yhtä.

Monissa kuuluisissa klassisen musiikin teoksissa kuuluu kristillisen uskon vaikutus. Onko sinulla jokin suosikki vaikkapa Bachin passioista tai Händelin oratorioista?
Rakastan uskonnollista musiikkia ja olen soittanut sekä johtanut sitä paljon. Kristillisyys on vaikuttanut taiteeseen merkittävästi. Bach ja Händel ovat suuria mestareita. Kolme hengellistä teosta, joista pidän eniten, ovat Beethovenin Missa Solemnis, Rossinin Stabat Mater ja Giuseppe Verdin Requiem.

Lorenzo Passerini johtaa Jyväskylä Sinfoniaa ja Lohjan kaupunginorkesteria to 13.3. klo 18 Paviljongin konsertissa, jossa kuullaan Erkki Melartinin Sinfonia nro 6 ja Johannes Brahmsin Sinfonia nro 1.

Artikkeli ”Paperilla olevaa musiikkia ei ole olemassa” julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.