Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa.
– Room. 12:18

Kaikkein eniten meitä ihmisiä kahlehtii pelko. Pelolla Ihmiset pystyvät hallitsemaan toisiaan. Pelko rakentaa epäoikeudenmukaisia rakenteita.  Pelko saa usein myös ihmisen olemaan hiljaa. Pelolla saadaan ihmiset toimimaan toisiaan vastaan. Oikeudenmukaisuuden rakentaminen tarvitsee rohkeutta ja vapautta olla pelkäämättä turhaan. Kun olemme pelosta vapaita, olemme vapaita olemaan ihmisiä ja pystymme katsomaan toisiamme lähimmäisiä, emmekä vihollisina.

Rauhan rakentaminen vaatii aikaa. Kestävä rauha ei tarkoita vain konfliktin päättymistä, vaan se edellyttää koko yhteisön mukaan ottamista ja sitoutumista sekä rakenteiden muuttamista sellaisiksi, että ne tukevat eri ryhmien rauhallista yhteiseloa.  Kaikkien äänien täytyy kuulua päätöksenteossa ja rauhanprosesseissa.

Jeesus antoi äänen vaiennetuille. Jeesus halusi avata valtaapitävien silmät toiseen todellisuuteen. Hän halusi puheillaan ja toimillaan avata ihmisten silmät näkemään toisen ihmisen, usein unohdetun lähimmäisen.

Rauhaa ja sovintoa on myös vaikea rakentaa, jos ei itse kykene henkilökohtaiseen anteeksiantoon, silloin kun itseään vastaan on loukattu. Katkeruus voi viedä mennessään. Sovintoon tarvitaan suurta rohkeutta ja kykyä nähdä myös oman itsensä ulkopuolelle. 

Rukoukseni vapaudesta ja kyvystä nähdä on tänään ja aina:

“Katso minun puoleeni ja vastaa minulle, Herra, Jumalani! Sytytä silmiini valo.”
–Ps. 13:4

Rukous

Kohtaa minut. Pelkään omia ajatuksiani.
Vapauta minut. Katkeruus sumentaa mieleni.
Auta minua. Tahdon nähdä muut ympärilläni.
Ole kanssani. Uskallan aloittaa päiväni.
Aamen.

Kirjoittaja on seurakuntavarainhankinnan ja viestinnän asiantuntija Kirkon Ulkomaanavussa

Kirkon lähetystyön keskus järjestää symposiumin Kumppanuutta etsimässä 15.5.2025 klo 13-16.30. Voit liittyä mukaan etäyhteydellä: https://youtube.com/live/ZvQD_H-t6Zo?feature=share

Artikkeli Rohkeutta rakentaa rauhaa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko kantaa osaltaan vastuuta ympäristöstä ja ilmastosta. Kirkko on mukana rakentamassa kestävää kehitystä ja osallistuu yhteisiin talkoisiin. Kirkon energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on hiilineutraali kirkko vuoteen 2030 mennessä.

Lähes kaikki suurimmat seurakunnat ja seurakuntayhtymät sekä myös useat pienemmät seurakunnat ovat mukana kirkon ympäristöjärjestelmässä eli Kirkon ympäristödiplomissa. Myös monilla hiippakunnilla on ympäristödiplomi. Seinäjoen seurakunnalle ympäristödiplomi on myönnetty jo viisi kertaa. Viides diplomi on voimassa vuodet 2023–2027.

Ympäristödiplomi on seurakunnille räätälöity väline, joka auttaa suunnittelemaan toimintaa mahdollisimman ympäristöystävälliseksi.

– Ympäristödiplomi antaa konkretiaa ja viitoittaa suuntaa ympäristövastuun toteuttamiseen seurakunnassa tai muussa kirkon yksikössä. Ympäristödiplomin omaava seurakunta pyrkii kohti
kirkon yhteistä tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2030, Kirkon ympäristöasioiden seurantaryhmän puheenjohtaja Anna Lintunen, apulaisprofessori, Ilmakehätieteiden keskus (INAR) kertoo.

Ympäristödiplomissa on huomioitu kirkon toiminnan kaikki osa-alueet. Teemoja ovat esimerkiksi toiminta ja talous, ympäristökasvatus, jätehuolto ja kiertotalous, ruoka ja keittiöt, energia ja kiinteistöt, hautausmaat ja viheralueet sekä metsät ja muut luontoalueet.

– Ympäristödiplomi sisältää vinkkejä ja neuvoja, miten eri toiminnoissa voidaan ottaa huomioon ympäristöasiat.

Seurakunnat ja yhtymän tapauksessa seurakuntayhtymät hakevat ympäristödiplomia, jonka kirkkohallitus hyväksyy. Diplomi on voimassa viisi vuotta.

– Yleensä kun seurakunnat alkavat täyttää hakemuksen kohtia, niin ne huomaavat, että mehän teemme jo tätä kaikkea ilmaston ja ympäristön hyväksi. Prosessiin voi olla joskus vain vaikea lähteä, vaikka siitä on tehty koko ajan yksinkertaisempaa, Lintunen tietää.

Viljele ja varjele

” Ihmisten tulisi viljellä ja varjella luomakuntaa, ja siksi kirkolla on ilmastotalkoissa erityinen tehtävä.”

Ilmastostrategian lisäksi kirkko on laatinut ilmasto-ohjelman, joka sisältää teologisia lähtökohtia ja käytännön suosituksia ilmastotavoitteiden toteuttamiseen. Ilmasto-ohjelman keskeisiä periaatteita ovat kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus.

Kirkon ilmasto-ohjelman mukaan kristinusko on vastavoima kulutuskulttuurille. Kristillinen usko opettaa, että luomakunta on
osa Jumalan luomistyötä ja siten pyhä. Ihmisten tulisi viljellä ja varjella luomakuntaa, ja siksi kirkolla on ilmastotalkoissa erityinen tehtävä. Ilmastotavoitteiden toteuttaminen tukee täten kristillisiä arvoja.

– Kirkon tehtävä on kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen ja rohkaista välittämään
lähimmäisistä sekä luomakunnasta. Ajattelen, että se on välittämistä, kun kulutamme kohtuudella.

Ihmisillä on vastuu paitsi luomakunnasta myös tulevista sukupolvista. Meidän tulisi kunnioittaa ja suojella elinympäristöämme, jotta myös seuraavat sukupolvet saisivat iloita siitä.

– Uskon, että muiden auttamisen halu on syvällä ihmisluonnossa. Monet ajattelevat tulevia sukupolvia ja esimerkiksi omia lastenlapsiaan.

Merkittävä vastuu ja vaikutus

Kautta aikojen yksi kirkon keskeisimmistä arvoista on ollut heikoimmassa asemassa olevien auttaminen.

– Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakautuvat hyvin epätasaisesti maailmalla. Pahiten ilmastonmuutoksesta kärsivät sellaiset kansat, jotka eivät itse ole olleet sitä pääsääntöisesti aiheuttamassa. Heillä ei ole mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, ja siksi meidän, joilla resursseja on, tulisi kantaa vastuumme ja auttaa.

Kirkolla on tärkeä rooli ilmastotalkoissa myös siksi, että sillä on suuri vaikutusvalta. Noin 64 prosenttia suomalaisista on kirkon jäseniä, rippikoulun käy yli 70 prosenttia väestöstä, kirkolla on noin 7000 rakennusta ja metsää noin 160 000 hehtaaria.

– Näin mittavalla toiminnalla on merkittävä vaikutus myös koko Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen.

Kaikkien tekoja tarvitaan

” Siitä saa toivoa, kun tekee itse jotain asian eteen ja on mukana edistämässä kestävää elämäntapaa.”

Moni voi kokea ilmastoahdistusta eli huolta ilmastokriisistä. Lintunen kuitenkin muistuttaa, että toivoa on aina ja siitä saa voimaa.

– Epätoivoon vaipuminen tekee usein vain toimintakyvyttömäksi. Siitä saa toivoa, kun tekee itse jotain asian eteen ja on mukana edistämässä kestävää elämäntapaa.

Lintusen mukaan ilmastotalkoisiin tarvitaan ison skaalan ratkaisuja systeemitasolla, mutta myös tavallisten ihmisten arkisia tekoja.

– Tarvitsemme kaikki mukaan talkoisiin. Hiilijalanjälkeen vaikuttavat lopulta yksinkertaiset asiat, kuten miten liikut, mitä syöt, mitä kulutat tai millaista huonelämpötilaa pidät. Kun ajatellaan kirkon näkökulmasta, teot ovat yksinkertaisimmillaan hyvin samanlaisia.

Kirkon ympäristöpäivät 2024

Kirkon ympäristöpäivät järjestetään Seinäjoella 14.-15.8.2024 Lakeuden Ristin ympäristössä teemalla ”Liikkeellä luomakunnassa”. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan 28.6.2024 osoitteessa evl.fi.

Artikkeli Vastuumme luomakunnasta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.