Molemmille oli selvää, että avioliitolle piti saada kirkollinen siunaus. Sen aika koitti 18.8.2018. Juhlapaikka oli jo katsottuna. Kymijoen Kultaankoskille parin johdatti Piian geokätköilyharrastus.
– Ajattelimme suunnata sinne kirkkosiunauksesta. Yllätyimme, kun perhepappimme, Anjalankosken Helena Lorentz totesi voivansa siunata meidät vaikka laiturilla.

JUMALAN EDESSÄ

Niin tapahtui kauniin tuulisena loppukesän päivänä, sadan kutsuvieraan todistaessa. Pappi puhui koskettavasti, taustallaan kosken kuohut ja edessään pari, joka ei vaihtanut sormuksia. Hehän olivat jo naimisissa.
– Oli se silti iso tilanne, kun muistutetaan Jumalan edessä tahdosta rakastaa, Piia huoahtaa.

– Juhlista jäivät mieleeni kauneus, luonto ja ilo yhdessä rakkaiden ihmisten kanssa, Lassi toteaa.

Yhdeksänkuinen Sofie juhli vanhempiensa mukana. Piian morsiuspuku oli sama vuoden vanha, mutta paljon oli uutta, kai jotain sinistä ja lainattuakin.

Piian yllätyksen konemusiikkifani-Lassille toteutti kanttori Risto Eskola taikomalla klassikoista uusversioita. Häätanssia ei nähty, mutta häälauluna kuultiin parille tärkeä, Tehosekoittimen Hetken tie on kevyt. ”Kun yössä yksin vaeltaa, voi kaltaisensa kohdata …” tulkitsi trubaduuri Pete Tolonen. Taikuri Aatu Itkonen piti tunnelman katossa.

Lassi luonnehtii häitä kunnon maalaisiksi. Laiturikin oli oiva vihkipaikka luontoa rakastaville.

KATSEET KOHTASIVAT

Vuodesta 2016 yhtä pitäneen parin mielestä häät eivät elämää juuri muuttaneet. Tuntui kuitenkin tärkeältä saada yhteiselämälle siunaus ja juhlia sitä. Ikään kuin täydentää kokonaisuus.

Siunausta – ja rakkautta – tarvitaan arjessa, joka ei ole pelkkää juhlaa, vaan usein yhtä ruuhkaa. Marraskuussa 2017 syntynyt Sofie sai Aron-veikan kesäkuussa 2019.

Piian ja Lassin yhteinen tarina alkoi syksyllä 2015, kun noin vuotta aiemmin Joensuusta Kouvolaan muuttanut Piia Ripatti alkoi etsiä sopivaa tallia. Jo lapsena ratsastuksen aloittanut kaipasi hyvää harrastustaan. Samalla tallilla vuorovapaastaan nautti moottoripyörät hevosiin vaihtanut Lassi Vilander.

Stora Enson tehtaalla yli 40-vuotisen työuran tehnyt mies tahtoi elämäänsä uusia asioita. Eipä tiennyt, mitä kaikkea oli tulossa.

Katseet kohtasivat useaan kertaan. Piia totesi Lassin rauhallisen ja kiltin oloiseksi, hauskaksikin. Lassi oivalsi oitis, että tuo nainen saisi hommat hoitumaan.
– Ihmisestähän huokuu heti tietty olemus, Piia täsmentää.

Lassi tapasi käydä ratsastustunnin päätteeksi kahvilla. Pian Piia kutsui itsensä mukaan. Toisesta alkoi paljastua mielenkiintoisia asioita.

VAALITAAN AIKAA

– Piialla oli bassokitara! Ei oo totta, ajattelin, Lassi muistelee.
– Jota en edelleenkään osaa soittaa, Piia muistuttaa.

Lassi soittaa kitaraa, nyt taas pitkän tauon jälkeen Mystinen Piste -bändissä. Lisäplussaa tuli Imatralla syntyneen Piian eteläkarjalaisuudesta, ja Lassin komeasta talosta Myllykosken Yläpäässä. Siellä perhe nyt asuu.

Samat asiat toisessa viehättävät yhä. Suhteen alussa nautittiin yhteisistä matkoista, joista yhdellä, elokuussa 2016 Lassi kysäisi Piialta, josko jo kihloihin. Holmenkollenin kosintaa Piia ei vielä kelpuuttanut, kun ei ollut sormustakaan mukana. Saana-tunturilla hän jo vastasi myöntävästi. Sormukset käytiin ostamassa yhdessä Norjan puolelta.

Koronavuosiin ei matkoja ole mahtunut, mutta nyt taas niistä voi jo haaveilla.

Hektisen arjen keskelläkin pyritään vaalimaan sekä yhteistä että kummankin omaa aikaa. Joustoa elämään tuo Lassin, 66 eläkkeellä olo. Piia, 38 saa rauhassa suhata päivittäin töihin Kouvolaan.

Artikkeli Tie on kevyt kaksin kulkea julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.