Pienikin lahjoitus voi olla alku suurelle kesämuistolle. Lahjoita haluamasi summa Mobilepaylla numeroon 44977 tai lahjoita osoitteessa kotimaanapu.fi. Keräysaika päättyy 30. huhtikuuta.

Hae perheellesi kesäiloa

Kouvolassa asuvat vähävaraiset lapsiperheet voivat anoa vapaalippuja Kouvolan seurakuntayhtymän nettisivuilla 15.4.-17.5. Seurakuntien diakoniatyötekijöiden tiimi käsittelee hakemukset luottamuksellisesti hakuajan päätyttyä. Päätökset ilmoitetaan kaikille hakijoille toukokuun loppuun mennessä. Mikäli keräystuotolla ei saada kaikille kriteerit täyttäville perheille vapaalippuja, lippujen saajat arvotaan.

Keräyslupa Kirkkopalvelut ry RA/2020/639

Artikkeli Kesäiloa 2026 -keräys vähävaraisille lapsiperheille Kouvolassa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kirkkohallitus myönsi 28. syyskuuta Kouvolan seurakuntayhtymälle ja sen seurakunnille ympäristödiplomin vuoteen 2028 saakka. Yhtymällä on ollut ympäristödiplomi vuodesta 2014, joten diplomi myönnettiin nyt kolmannen kerran.

Kirkon ympäristödiplomilla on oma auditointijärjestelmä, jonka avulla seurakunnan ympäristötyötä pisteytetään. Jotta ympäristödiplomin voi saada, seurakuntayhtymän ja vähintään puolen sen seurakunnista on todennettava ympäristönäkökulmien minimikriteerien toteutuminen kaikessa toiminnassaan. Tämän lisäksi syventäviä ympäristötavoitteita vaaditaan yli 100 pisteen arvoisesti.

Ympäristöasiantuntijat Mari Ylönen ja Anne Matilainen tarkastivat diplomin myöntämisperusteet Kouvolassa laajan kirjallisen sekä suullisen materiaalin pohjalta. Asiantuntijat tekivät viime toukokuussa tarkastuskäynnit hautausmaille ja kiinteistöihin sekä tapasivat jokaisen seurakunnan alueella työntekijöitä. Yllättäen tehdyissä pistokokeissa kiitosta sai esimerkiksi ylivahtimestari Jarmo Havukainen vaarallisten aineiden tuntemuksesta.

Ympäristökasvatus oli nostettu asiantuntijoiden raportissa seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien vahvimmaksi osaamisalueeksi. Kaikki Kouvolan seurakunnat ovat laatineet omat suunnitelmansa ympäristökasvatuksesta. Kiitosta sai myös se, että yhtymä on toteuttanut useita siirtymiä pois fossiilisesta energiankulutuksesta ja energiatehokkuutta on parannettu. Kokonaisuutena ympäristötyöhön suhtaudutaan myönteisesti Kouvolan seurakuntayhtymässä.

Tarkastuksen yhteydessä huomioitiin myös kehittämiskohteet yhtymän ympäristötyössä. Tulevaisuudessa Kouvolan hautausmailla kävijöillä tulisi olla samat mahdollisuudet lajitella jätteitä. Lisäksi seurakuntayhtymän tarjoiluissa voisi lisätä lähi- ja luomuruuan osuutta.

Ympäristövinkki jouluksi

Joulunaikana moni meistä vierailee läheistensä haudoilla sytyttämässä kynttilöitä. Hautakynttilän valinnassa on syytä huomioida ympäristönäkökulma. Oman läheisen haudalle kannattaa hankkia kestävä hautalyhty, jossa voi polttaa kuoretonta kynttilää puhtaasti. Jos kuitenkin valitset kuorellisen hautakynttilän tai led-kynttilän, on tärkeää muistaa kynttiläjätteen lajittelu. Kouvolan seurakuntayhtymän hautausmailta löytyy esimerkiksi kynttilän metalliosille lajittelupisteitä, mutta hautausmailla ei ole tarjota täysin kattavia lajittelumahdollisuuksia.

Kynttilän muovikuoret ja kynttilälasit kuuluvat sekajätteeseen.

Viethän siis kynttiläjätteet omaisesi haudalta jätelajin mukaiseen kierrätykseen. Esimerkiksi rikkinäiset led-kynttilät kuuluvat sähkö- ja elektroniikkaromun SER-keräyspisteelle. Luonto kiittää, kun huolehdimme yhdessä ympäristöystävällisesti kynttilöiden polttamisesta hautausmailla.

Artikkeli Kolmas kausi ympäristödiplomille julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Mitä minä löysin?

19-vuotiaana opiskelijapoikana löysin sen, että on olemassa elävä Jumala, ja että Jeesus on tie tämän elävän Jumalan luo. Voi siis sanoa, että minä löysin Jeesuksen, tai että Jeesus löysi minut. Tämä on tapahtuma elämässäni, jota minun ei ole koskaan tarvinnut katua. Jumala on hyvä, Hänen kanssaan on hyvä elää. Hänen kanssaan on hyvä kohdata vaikeatkin asiassa elämässä. Jeesus on kuolemaakin voimakkaampi. Hänen kanssaan voin levollisesti myöskin kohdata kuoleman, ja Hän on luvannut, että Hän ottaa omansa luokseen taivaan kotiin. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal on sanonut, että jokaisen ihmisen sisimmässä on sellainen tyhjä aukko, jonka vain Jumala voi täyttää. Se löytyi – Missio 2022 -kampanjassa eri elämäntilanteissa olevat ihmiset kertovat, miten he löysivät sen puuttuvan palasen – mitä Jeesus toi heidän elämäänsä.

3 x Mitä on usko?

1. Uskolle totta on se, mitä toivotaan, ja näkymätön on sille näkyvää.
Kun uskomme, niin ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan käskyllä – että näkyvä on syntynyt näkymättömästä.
(Raamattu, Kirje heprealaisille 11:1,3)

2. Jumala osoitti rakkautensa maailmalle antamalla ainoan Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoudu vaan saa ikuisen elämän. Jumala ei lähettänyt Poikaansa tuomitsemaan maailmaa vaan pelastamaan sen.
(Raamattu, Johanneksen evankeliumi 3:16–17)

3. Jumala lahjoittaa meille uskon ja avaa sydämemme rakkaudelle. Järkemme ei voi käsittää Jumalaa. Hänen olemuksensa syvyydet jäävät myös uskovalle salatuiksi. Jumala on kuitenkin ilmoittanut meille itsestään kaiken, mikä on tarpeen, jotta voimme elää uskossa häneen.
Uskossa otamme vastaan Jumalan lahjat ja turvaamme häneen, pidämme hänen lupauksiaan tosina ja uskallamme heittäytyä niiden varaan. Kirkon yhteinen usko tukee meitä myös silloin, kun oma usko horjuu.
(Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Katekismus)

Raamatunkohdat UT2020-käännöksen mukaan.

Lue lisää: evl.fi/tutki-uskoa

Artikkeli Se löytyi julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Vuosikymmenten aikana toinen kinnas on kadonnut, toinen on yhä jäljellä käsinelaatikossa. Parittoman kintaan säilyttämisessä vuosikymmenestä toiseen ei ole sinänsä järkeä. Moni olisi varmaan heittänyt sen jo aikoja sitten menemään. Miksi olen sen kuitenkin pitänyt tallessa?

Pariton kinnas on minulle tärkeä siksi, että se on lahja mummoltani ja muistuttaa hänestä. Lahja kantaa suurempaa merkitystä kuin sen taloudellinen arvo ja konkreettinen hyöty on. Se kertoo rakkaudesta, välittämisestä, muistamisesta.

LAHJA myös syventää suhdetta ihmisten välillä. Lahjan saaja tietää, että toinen on ajatellut häntä. Se kertoo yhteydestä.

Jouluun kuuluu olennaisesti Jumalan lahja ihmisille. Ihmiskunta on saanut Jumalalta suurimman mahdollisen lahjan. Se on varsinainen joulun ydin. Jouluevankeliumin tuttu enkelien ilmoitus paimenille sanoo: ”Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.”

Pelastuksen lahja tulee maailmalle joulun lapsessa, Jeesuksessa Kristuksessa. Lahjan olemukseen kuuluu, että sen voi vain ottaa vastaan. Sitä ei voi ansaita, sillä silloin se ei olisi lahja.

TÄNÄKIN vuonna voimme valmistautua adventtiaikana ottamaan jouluna vastaan Jumalan parhaimman lahjan. Tänäkin jouluna saamme täyttyä ihmetyksestä ja yllättyä, kumartua seimen äärellä ja katsella lahjoista suurinta: vastasyntynyt, kapaloitu lapsi Betlehemin seimessä. Hän on Immanuel, Jumala kanssamme.

Artikkeli Mummon kintaat julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Videohaastatteluja nähdään Keskuskirkossa

Juhlavuoden Kahvia ja kuvia -sarjassa haastatellaan vuosikymmenien varrella seurakunnan elämään vaikuttaneita henkilöitä. Videohaastatteluja nähdään kevät- ja syyskaudella Keskuskirkossa jumalanpalvelusten jälkeen.

Sarjan aloittaa lauantaina 1. tammikuuta Kerttu Wilska-Huhtinen, joka muistelee mm. partiotoiminnan ja päiväkerhon syntyaikoja Käpylässä. Sunnuntaina 2.1. kuullaan, miten Ilona Ahosen tie vei seurakuntatalo Beteliin tyttökerhoon ja myöhemmin seurakunnan lähetyssihteeriksi. Loppiaisena 6.1. ääneen pääsee tyttötyöntekijä Marja Ailama, jonka ensimmäinen koti sijaitsi Betelin ullakolla.

Kahvia ja kuvia -sarjan lisäksi vuonna 2022 järjestetään monia seurakunnan historiaan liittyviä tapahtumia.

Onko leipominen sinun juttusi? Osallistu kakkukilpailuun

Suunnittele juhlavuoden kakku, jota tarjotaan Kouvolan seurakunnan 100-vuotisjuhlissa.

Ota kuva kakustasi ja lähetä se ohjeen kera 28. helmikuuta mennessä seurakuntaemäntä Sanna Ahtiaiselle (sanna.eveliina.ahtiainen@evl.fi). Kouvolan seurakunnan emännät valitsevat resepteistä kolme parasta ja koeleipovat kakut niiden mukaan. Voittajien nimet julkistetaan Kouvolan seurakunnan puistojuhlassa 26. toukokuuta Keskuskirkon jumalanpalveluksen jälkeen.

Toiveena on, että inspiraation reseptille ja kakun koristelulle on antanut Kouvolan seurakunta, esimerkiksi kirkkorakennus. Reseptissä arvostetaan kestävän kehityksen periaatetta ja kotimaisia raaka-aineita.

Osallistumalla kilpailuun annat Kouvolan seurakunnalle luvan käyttää reseptiä jatkossa ja julkaista parhaat ideat sekä voittajien nimet seurakuntayhtymän viestintäkanavissa. Kouvolassa asuvien osallistujien kesken arvotaan kolme Reilun kaupan tuotteita sisältävää kassia.

Kouvolan seurakunta 100 vuotta

Artikkeli Kakkukilpailu ja videohaastattelut käynnistävät juhlavuoden julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Jokainen suru on yksilöllinen ja ainutlaatuinen, samalla tavalla kuin jokainen ihmissuhdekin. Myös tapa surra ja ilmaista surua on yksilöllinen, se ei mahdu muottiin. Siksi surevaa on tarpeen kuulla herkin korvin ja aikaa antaen. Hiljaisuus, kuuntelu ja vierellä viipyminen on arvokkaampaa kuin sanojen paljous.

SURUSSA ON myös paljon yhteistä, se liudentaa ihmisten erilaisuutta ja yhdistää. Sururyhmissä olen nähnyt, kuinka kovin erilaiset ihmiset jakavat vahvan vertaisuuden kokemuksen. Suru tulee sanotetuksi yksilöllisesti ja yhteisesti.

Suru ei ole suoritus eikä ratkaistavissa oleva ongelma. Se ei ole pyyhkäistävissä pois lohduttamalla. Suru on elettävä läpi. Lohtua tuo se, että vierellä on niitä, jotka tukevat ja auttavat – että ei tarvitse jaksaa yksin.

KRISTITTYINÄ TOIVOMME on siinä, että meillä on kuoleman voittanut Vapahtaja. Kuolema ei ole loppu eikä ero rakkaistamme ole lopullinen, meillä on toivo jälleennäkemisestä. Kuoleman varjon laaksossakin on valoa, varjo kertoo sen. Varjoa vahvempi on se tieto, että surun matkallakin elämäämme kannattelevat Jumalan ikuiset käsivarret.

Miten kohtaan surevan?

Älä pelkää kohtaamista.
Tutut ”otan osaa”, ”kuinka voit?” riittävät. Käsi olkapäälle tai halaus. Sureva kyllä ymmärtää, mitä sanasi tai kosketuksesi tarkoittavat – välittämistä. Sanojen kömpelyys ei haittaa, kohtaaminen on se juttu.

Voit kysyä, millaista apua ja tukea sureva tarvitsee.
Apu voi olla konkreettista, kuten ruuanlaittoa tai kauppakäynti. Hän voi kaivata kaveria haudalla käyntiin. Kuuntelija on tarpeen surun kaikissa vaiheissa.

Ota sureva mukaan tavallisiin toimiin.
Tarjoa hänelle ”lepohetki” surusta. Se voi olla yhteinen kävelylenkki, kahvihetki tai pullien pyörittely.

Artikkeli Anna surulle aikaa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Aisti, miltä pikkuinen tuoksuu tai miltä puolison iho tuntuu tai miten taivaalliselta arkiruoka maistuu suussa.

Ammattilaiset, artikkelit ja sosiaalinen media luovat kuvaa tietynlaisesta parisuhteesta ja perheestä. Hyviä ajatuksia lukiessa ja idyllisiä kuvia katsellessa voi mennä harhaan. Rima nousee korkealle. Ponnistelen hampaat irvessä, että yllän ihannoimaani idealismiin.

Oikeasti tavallinen on parasta. Kukaan ei halua täydellisyyteen pyrkivää perheenjäsentä. Sinä riität. Olet rakastettava erehtyvänä ja epätäydellisenä.

Lapsi kaipaa paljon huomiota ja vaivannäköä. Jos pistän lapsen aina etusijalle, kulutan itseni loppuun. Aikuisen velvollisuus on pitää huolta omista tarpeistaan. Sopikaa, että saatte molemmat aikaa itsellenne tärkeisiin asioihin. 

Vanhemmuus on hieno tehtävä, joka monilla jättää parisuhdetta jalkoihinsa. Parisuhde on kuitenkin lapsen koti. Antamalla aikaa aikuisten väliselle läheisyydelle, rakennatte lapsen elämän turvallista pohjaa.

Lue lisää:
blogit.terve.fi/rakkauden-ammattilaiset
facebook.com/rakkaudenammattilaiset

Vaali parisuhdettasi

Vaihda kuulumiset
Raivaa päivittäin ainakin muutaman minuutin tila puolison kohtaamiselle. Pysähdy, katso silmiin, unohda hetkeksi kiire ja kysy vaikkapa: ”Millainen päivä sulla on ollut?” tai yksinkertaisesti: ”Mitä kuuluu?”

Lempeä kosketus
Harjoittele koskettamaan arkisen touhun keskellä. Jos mieltäsi painaa jokin asia tai olet uupunut, pyydä kumppanilta halausta tai sylihetkeä. Lempeä kosketus vähentää stressiä.

Yhteinen kävelyhetki
Lähtekää yhdessä kävelylle. Monet pariskunnat pystyvät lenkillä puhumaan tavallista helpommin, eivätkä hiljaiset hetketkään haittaa. Vauvaperhe voi lähteä kävelylle vaunujen kanssa. Kolmen vartin kävelylenkkiin ei tarvita pitkäaikaista lastenhoitajaa.

Kirjoittaja Anja Nwose on kirkon perheneuvoja sekä bloggaaja ja vloggaaja Rakkauden ammattilaisista

Artikkeli Tavallinen on parasta parisuhteessa ja perheessä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Monen perheen turvaverkot ovat ohentuneet. THL:n tutkimuksen mukaan lapsiperheiden yhteydenpito isovanhempiin väheni koronan aikana tuntuvasti. Vanhempien omilta vanhemmiltaan saaman tuen heikentyminen on voinut tuoda perheiden jaksamiseen lisähaasteita. Samalla isovanhemmat, jotka kaipaavat kanssakäymistä lastensa perheiden kanssa, kokivat enemmän yksinäisyyttä ja osattomuutta. 

Verkostojen rakentamiseen ja palauttamiseen kannattaa käyttää aikaa, jotta tärkeitä ihmissuhteita ei jäisi pysyvästi katkolle. Tässäkin seurakunnat voivat tukea kutsumalla ihmisiä yhteen turvallisiin kokoontumistiloihinsa. Meillä on toisen ihmisen ja yhteisöllisyyden ikävä. Kaipaamme sitä, että saamme yhdessä jakaa tuntojamme. Toivottavasti voimme pian taas kätellä ja halatakin. Eniten kaipaan ehkä sitä, että vahvojen maskisuositusten jälkeen kohtaamme toisemme hymyillen. Hymy on ilmainen lahja, joka kantaa mukanaan toivoa ja luottamusta tulevaan.

Korona-aikana tapahtui myös hyviä asioita. Elämä hidastui. Suorituskeskeisyys väheni, oli aikaa olla itsekseen ja kaikkein lähimpien kanssa ihan vaan kotona. Koti nousi monella uuteen arvoonsa. Harvoja kohtaamisia toisten kanssa arvosti ja muisti olla niissä läsnä. Toivon, ettei uuden normaalin rakentamisessa vauhtisokeus veisi entiseen normaaliin, jossa niin helposti väsytimme itsemme suorittamisen oravanpyörässä.

Artikkeli Kohti uutta normaalia julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kristitty perheenäiti puolestaan ihmettelee, onko kouluopetus jotenkin vinossa.
– Alakoulussa opetetaan Raamatun kertomuksia kirjaimellisina tositarinoina. Minulla on ollut joskus surrealistinen olo, kun olen kuulustellut lastani kokeita varten uskonnon kirjasta. Esimerkiksi Vanhan testamentin myyttiset kertomukset tuntuvat hassuilta, jos niitä opetellaan kuin historiaa ja jätetään selvittämättä kertomusten tausta ja symboliikka.

Uskon ja Raamatun ymmärtämistä tukeva monitieteisyys ei näy äidin mielestä kunnolla myöhemmilläkään luokka-asteilla.
– Yliopistossa uskontoa tutkitaan esimerkiksi historian, arkeologian, psykologian, sosiologian ja kirjallisuustieteen keinoin, joten uskonnon ja tieteen näkökulmien ei tarvitsisi olla erossa toisistaan.

Tieto, järki ja usko voivat nivoutua yhteen

KOULU antaa yleissivistyksen eri tieteenalojen löydöistä. Sen myötä saattaa herätä kriittisiä uskonnollisia kysymyksiä.
Usko voi alkaa tuntua tyhmältä ja tiedevastaiselta, elleivät alakoulussa opetetut kristinuskon kertomukset jäsenny yhteen aikamme tiedon kanssa.
– Nuori voi joutua vaikean valinnan paikkaan: Jos laitan käteni ristiin, hylkäänkö samalla järkeni ja kaiken mitä tiede opettaa?
– Valkopartaiseen Jumalaan uskomisen lapsenomainen luonne nähdään jo varhain: 15–20-vuotiaana moni sanoo, ettei halua enää sitoutua siihen jumalakuvaan, kommentoi Jarmo Kokkonen.

Kirkon kasvatus- ja perheasioiden johtaja korostaa, että tieto, järki ja usko voivat nivoutua yhteen. Ne ovat samanaikaisesti mahdollisia maailman hahmottamistapoja.

Luottamus Jumalaan riittää

LAPSI voi kasvaa kohti niin sanottua ”aikuista uskoa”. Se ottaa tosissaan sekä tieteen ja tiedollisen ymmärryksen lisääntymisen että hengellisen pohdinnan myötä tulleet löydöt: näkymättömän uskon todellisuuden, joka haastaa koko ihmisen, tunteet, aistit, älyn, arvot ja elämän.

Myös ”lapsenusko”, sydämestä kumpuava turvallisuudentunne, on omistajalleen erittäin arvokas asia, ja moni sanoo liittyvänsä siihen mieluusti vielä aikuisenakin.

Kriitikot saattavat leimata luottavaisen lapsenuskon todellisuuspakoiseksi, naiviksi ja ajattelemattomaksi. Se, että elämä tuo perspektiiviä, ei kuitenkaan ole vastakkaista sen kanssa, että yksinkertainen usko ja luottamus Jumalaan riittää. Ihmisen sydämessä voi asua yhtä aikaa sekä lapsen että aikuisen usko.

Usko ja tiede voivat kulkea rinnakkain

KIRKON koulutuskeskuksen raamattukouluttaja Mika Aspinen tähdentää, että luterilaiset arvostavat suuresti järkeä, tietoa ja tiedettä.
– Tutkikoon tiede vain vapaasti Jumalan kädenjälkiä maailmassa. Melkein kaikki prosessit voidaan selittää tieteen kannalta.
– Kun annamme tieteen olla rauhassa tiedettä, annamme kunnian Jumalalle, joka on läsnä kaikessa, missä elämme, liikumme ja olemme.

Usko ja tiede voivat kulkea rinnakkain kuin vanha aviopari, Aspinen vertaa.
– Välillä on hyvä kulkea käsi kädessä, välillä on parempi pysyä vähän kauempana toisesta.
– Kumpikaan ei voi omistaa toista eikä hyväksyä toisen kaikkia tapoja, vaan molemmat saavat oman tilansa toteuttaa itseään. Puolisoiden on suostuttava myös kantojensa muuttamiseen.

Tiede vetoaa Aspisen mukaan moneen kriittiseen nuoreen, sillä se on avoin ja itseään korjaava systeemi.

Mutta niinhän ihmisen uskokin voi olla jatkuva kehitysprosessi.

Kannattaa kuunnella lapsen kysymykset loppuun asti

KRISTINUSKO ei ole yksi paketti, joka pitäisi ottaa sellaisenaan ja pysyä siinä samassa sisällössä. Käsitykset uskosta ja tiedot maailmasta voivat kasvaa ja kehittyä koko iän.– Jo Lutherin aloittamassa uskonpuhdistuksessa nähtiin, että uskonnossa oli paljonkin korjaamisen tarvetta.

Osa nuorista kaipaa analyyttisia vastauksia, Mika Aspinen huomauttaa.

Lapsi on hänen mielestään lähtökohtaisesti hyvä filosofi ja teologi, mutta osaammeko ottaa lapsen ja nuoren kysymykset vakavasti?
– Ehkä meillä on koko ajan takaraivossa ajatus siitä, miten lasta voitaisiin ohjata oikeaan suuntaan. Ihmetellään tässä nyt hetki, mutta tunnin lopussa saatte oikean vastauksen…

Aikuisen kannattaa kuunnella lapsen kysymykset loppuun asti, eikä antaa vaikutelmaa, että uskossa olisi patenttivastaukset kaikkeen, Aspinen neuvoo.

Samaan tapaan ajattelee Jarmo Kokkonen. – Arvoitus, joka pitää ratkaista, saattaa viedä lasta etsimisen tietä eteenpäin enemmän kuin se, että joka käänteessä kerrotaan varmuuden vuoksi se ratkaisu.

Pohditaan yhdessä

LUTERILAISEEN tapaan elää kristittynä kuuluu syvällinen harkinta, toteaa kirkon koulutuskeskuksen asiantuntija Marja Pesonen.

Hän kannustaa lapsia ja aikuisia kyselemään ja pohtimaan yhdessä kaikkia elämän ilmiöitä ja lähtemään älyllisiin leikkeihin.
– Lasten kanssa päästään luontevasti ihmettelemään luonnon, ihmisen ja Jumalan olemusta. Aikuisetkin voisivat välillä heittäytyä lasten kaltaiseen ihmettelyyn!

Vaikeita kysymyksiä tai vertailua tieteen ja uskon maailmojen välillä ei tarvitse pelätä.

Jeesuksen ajatus ”joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan kuin lapsi” tulkitaan usein siten, ettei lapsi kysele liikoja, vaan ottaa uskon vastaan noin vain pakettina.

Lapset kuitenkin myös kyselevät, ihmettelevät ennakkoluulottomasti asioita ja ovat ehdottoman kiinnostuneita totuudesta.

Elämän merkityksellisyyttä ja hengellisyyttä voi etsiä rauhassa

AIKUISEN tehtävä on kasvatustieteen maisteri Marja Pesosen mukaan mahdollistaa elämään ja itseensä luottavan lapsen kasvu. Tällöin hän voi heittäytyä turvallisesti tulevaisuuteen.

Kun lapsi kasvaa luottamuksen ja toivon ilmapiirissä, myös elämän syvää merkityksellisyyttä ja hengellisyyttä voidaan etsiä rauhassa.

Nykyään vanhemmat, koulu ja kirkkokin ovat usein yhtä ymmällään, pastori Mika Aspinen myöntää. – Jokainen pesee käsiään, kun ei osaa vastata maailmankatsomuksellisiin kysymyksiin.

Ilmastonmuutos masentaa monia.
– Kasvaako nyt ihmisiä, jotka ovat oppineet, että kaikki on turhuuksien turhuutta?
– Miten voisimme välittää kaksoisviestin, että meillä on tukeva pohja, jolle heittäytyä, ja kuitenkin voimme etsiä kaiken aikaa myös uutta tietoa, Aspinen kysyy.

Pappi Jarmo Kokkonen painottaa, että kaikissa olosuhteissa on kristillisestä näkökulmasta aina vahva toivon pohjavire. – Meillä on tulevaisuudenorientaatio: Jeesus Kristus on eilen, tänään ja iankaikkisesti.

Tieteen lahja luoduille

Kirkko ja tiede ovat historian aikana vahvasti kietoutuneet mutta toisinaan myös törmäilleet toisiinsa.

Nykyteologiassa ymmärretään, etteivät kristillinen ja tieteellinen maailmantulkinta ole vastakkaisia vaihtoehtoja, saati vihollisia.

Tätä lähtökohtaa korostaa netistä löytyvä, marraskuussa 2019 julkaistu kannanotto Tieteiden lahja – Piispojen puheenvuoro tieteiden arvosta ja tehtävästä Jumalan luomakunnassa.

Piispojen mukaan uskon ja tieteen näkökulmat voivat elää limittäin rakentavassa vuoropuhelussa ja olla luontevia osia ihmisen katsomusta.

Kristityillä ei ole syytä torjua tieteen tutkimustuloksia.

Uskolle Jumalaan on tilaa ja tarvetta. Moni etsii elämäänsä syvempää mieltä ja merkitystä, joita kristinusko tarjoaa.

Artikkeli Tarjolla lapsen ja aikuisen uskoa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Diakoniatyöntekijät tarjoavat vanhemmille ja nuorille keskusteluapua. Tapaamisessa edetään apua hakevan ehdoilla ja puhutaan asioista, jotka ovat hänelle tärkeitä. Apu on maksutonta ja avointa kaikille kouvolalaisille vakaumuksesta riippumatta. Työntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Ei ole liian pientä tai mitätöntä asiaa yhteydenottamiseen.
– Joskus muutamallakin tapaamisella voi olla iso merkitys omaan jaksamiseen ja elämäntilanteeseen. Mikäli isovanhempana kannat huolta läheisestäsi, vaikkapa lastesi perheistä, kerrothan heille näistä auttamismuodoista. Jokaisesta seurakunnasta löytyy diakoniatyöntekijöitä, jotka ovat käytettävissä, diakoni Sanna Junnola-Ahola rohkaisee.

Nuorten koronaväsymys on huomattu seurakunnissa.
– Haluamme kannustaa nuoria ja auttaa heitä jaksamaan, nuorisotyönohjaaja Heli Pajunen kertoo.
– Meiltä saa vinkkejä siihen, miten selviytyä tässä tilanteessa. Koronaturvallista keskusteluapua on tarjolla. Nuorisotyönohjaajaa voi pyytää mukaan vaikkapa ulkoilemaan ja samalla purkaa sydäntään. Joillakin yläkouluilla meillä on päivystys. Nuori voi tulla silloin nykäisemään hihasta, jos kaipaa kuuntelijaa.

Perheneuvonnan johtaja Sirkka Laine-Haimi nostaa esille kykymme selviytyä vaikeista ja haastavista tilanteista.
– Tätä kykyä voi tietoisesti yrittää kehittää esimerkiksi omien stressin hallintatapojen tunnistamisella ja niiden hyödyntämisellä, vaalimalla myötätuntoa itseä ja muita kohtaan, tekemällä hyvää sekä vaalimalla hengellisyyttä ja omaa luontosuhdetta. Myös huumori auttaa selviytymään.
Tärkeää on myös vaalia yhteisöllisyyttä ja joukkoon kuulumista, sekä pitää kiinni toivosta ja tulevaisuuden uskosta.
– Tähän löytyy rohkaisua Raamatusta ja monilta muilta ajattelijoilta. Voisimmeko antaa itsellemme luvan rohkeasti luottaa siihen, että joskus pääsemme katsomaan tätäkin vaihetta siitä selvinneinä?

OTA YHTEYTTÄ
Kouvolan seurakuntien työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostilla keskustelua, tukea ja yksityisehtoollista varten. Diakoniatyöntekijöiden kautta voit saada myös taloudellista ja käytännön apua.
kouvolanseurakunnat.fi/yhteystiedot
Diakonia:
kouvolanseurakunnat.fi/apua ja tukea
Perheneuvonta:
040 714 0556 (ma-pe klo 10-12, ma klo 13-14)
Keskusteluapua paikan päällä ja etänä.
kouvolanseurakunnat.fi/perheneuvonta
Nuorisotyöntekijät:
kouvolanseurakunnat.fi – Tule mukaan – Nuorille
Palveleva puhelin 0400 221 180, joka ilta klo 18-24.

Artikkeli Älä jää yksin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.