Kirkon lähetystyön keskus julkaisee sisarkirkoilta poimimiaan juttuja koronaepidemiaan liittyen. Tällä kertaa Elina Hellqvist kertoo Religions for Peace järjestön aktiivisuudesta. Yhdessä me selviämme.
Eri uskonnolliset yhteisöt eri puolilla maailmaa ovat paitsi kukin oman yhteisönsä parissa niin myös yhdessä pyrkineet vastaamaan koronapandemian haasteisiin. Yksi suurimmista uskontojen yhteisistä järjestöistä, Religions for Peace, julkaisi seuraavan uskontojen yhteisen sitoumuksen:
Uskontojen yhteinen sitoumus
Sitoudun rukoukseen ja toimintaan koronapandemian aikana, sillä toivo yhdistää minut koko ihmiskuntaan ja oman traditioni arvot opastavat minua.
Sitoudun olemaan rauhan ja lohdutuksen lähde kaikille ihmisille näinä vaikeina aikoina.
Sitoudun tukemaan niitä, jotka parhaan kykynsä mukaan taistelevat etulinjassa pandemiaa vastaan pitääkseen minut, perheeni ja yhteisöni turvassa.
Sitoudun kunnioittamaan tieteellisen tiedon ja viisauden arvoa taudin estämisessä, huolenpidossa, hoidossa ja tuessa osana hengellistä velvollisuuttani välittää kaikista luoduista.
Sitoudun suojelemaan ja pitämään yllä kaikkein haavoittuvimpien oikeuksia ja arvokkuutta, mukaan lukien ne, jotka kokevat syrjintää.
Sitoudun solidaarisuudessa koko ihmiskuntaa kohtaan käyttämään tämän ajan syventääkseni ymmärrystäni siitä, miten olemme luontaisesti yhteydessä toinen toisiimme ja uudistamaan hartaan sitoumukseni pyrkiä kohti maailmaa, jossa ketään ei jätetä joukosta.
(Shared Interfaith Commitment, Religions for Peace)
Religions for Peace -järjestö vastaa kriisiin monin eri tavoin
Religions for Peace -järjestön kotisivuille on kerätty runsaasti erilaista aineistoa koronapandemiaan liittyen. Sivuille on kerätty esimerkkejä uskontodialogitoimijoiden käytännön toimista eri puolilla maailmaa, lausuntoja, aineistoa ja blogikirjoituksia. Lausunnoissa on vaadittu esimerkiksi välitöntä tulitaukoa konfliktialueilla, kuten Myanmarissa. Religions for Peace järjestää myös webinaareja, joissa pohditaan pandemian vaikutusta elämän eri osa-alueisiin. Esimerkiksi samana päivänä tämän artikkelin ilmestyessä järjestetään webinaari, jossa pohditaan johtajuutta tilanteessa, jossa paluu vanhaan normaalin ei ehkä enää ole mahdollista. Webinaaria voi seurata suorana Religions for Peacen Facebook-sivun kautta. Mielenkiintoinen – ja ehkä odottamaton – näkökulma, joka toistuu useissa Religions for Peacen julkaisemissa aineistoissa, on luonnontieteellisen ja lääketieteellisen näkökulman painottaminen. Hyvä esimerkki on rabbi David Rosenin haastattelu. Rosen korostaa sitä, miten tiede vastaa sairauksien fyysisestä parantamisesta. Tiede on Rosenin mukaan ”jumalallisen läsnäolon manifestaatio maailmassa” ennalta odottamattoman globaalin terveyskriisin keskellä. Rosenin mukaan olisi väärin istua kädet ristissä ja toivoa jumalallista väliintuloa kriisin keskellä ja olla tekemättä kaikkea sitä, mikä tieteen pohjalta on mahdollista kriisin lieventämiseksi. Kaikesta siitä, mitä on tieteellisesti mahdollista tehdä tässä tilanteessa, tulee hengellinen velvollisuus, Rosen korostaa. Rukouksella on oma tärkeä paikkansa ihmisten henkisen ja hengellisen hyvinvoinnin ja toivon ylläpidossa. Uskonnolla on oma tärkeä paikkansa elämän arvon ja mielekkyyden pohdinnassa, Rosen sanoo. Elämän tarkoitus ei ole etsiä helppoa elämää tai nautintoa. Elämässä on pohjimmiltaan kyse siitä, miten kohtaat elämässä eteen tulevat asiat, olipa se mielihyvää tai kipua. Kaikkeen vastaantulevaan voi suhtautua joko niin, että käpertyy kohti itseään tai etsii rakentavia tapoja jatkaa eteenpäin.
Koronapandemia suurten juhlien aikaan
Koronapandemian aikaan sekä kristityt että muslimit elävät vuoden tärkeintä juhla-aikaa. Kristityt ovat joutuneet pohtimaan pääsiäisen viettotapoja, ja muslimit puolestaan ovat juuri aloittaneet paastokuukauden, ramadanin. Kokoontumisrajoitukset ovat vaikuttaneet molempiin.
Suomessa toimiva uskontojen yhteistyöjärjestö Uskot-foorum on kerännyt omille kotisivuilleen ohjeita ramadanin viettämisestä poikkeusoloissa. Ramadanin aikana paastotaan auringonnoususta auringonlaskuun. Paastokuukauden tarkoituksena on muistella Jumalaa, tehdä hyviä tekoja ja pyytää anteeksi syntejä sekä huolehtia vähempiosaisista. Paastosäännöksiä noudatetaan myös korona-aikana, kertoo imaami Ramil Belyaev. Ruoasta ja juomasta paastoaminen ei koske näissä oloissa eikä muulloinkaan sairaita eikä sellaisia henkilöitä, joille paasto on vahingollinen. Myöskään esimerkiksi raskaana olevat tai imettävät äidit eivät paastoa, vaan korvaavat paastopäivät myöhemmin. Ramadaniin kuuluu ylimääräinen iltarukous, tarawih. Poikkeustilan aikana muslimit eivät kokoonnu moskeijoihin rukoilemaan, vaan rukoushetket vietetään kotona oman perheen kesken. Sama koskee paastopäivän lopettavaa iftar-ateriaa. Belyaev pitää todennäköisenä, että ramadanin päättävää id-al-fitrin juhlarukoustakaan ei voida viettää koronan vuoksi moskeijassa, vaan siihen osallistutaan etäyhteyden välityksellä koronaohjeita noudattaen.
Ylen sivuilla on myös julkaistu juttu ramadanin vietosta Suomessa poikkeusolojen aikana. Siinä imaamit Anas Hajjar ja Abbas Bahmanpour kertovat omien yhteisöjensä toimista korona-aikana. Molemmat korostavat, että koronavirus otetaan muslimiyhteisössä vakavasti ja annettuja ohjeistuksia noudatetaan.
Korona vaikuttaa hautajaisten ja muiden perhejuhlien viettoon
Poikkeusoloista huolimatta ihmisiä syntyy ja kuolee. Perhejuhlien kuten kasteen ja hautajaisten viettämiseen on jouduttu etsimään uusia tapoja. Haagan kirkkoherra Heikki Nenonen kertoi Ylen aamu-tv -lähetyksessä koronan vaikutuksesta luterilaisen kirkon kirkollisiin toimituksiin. Luoviakin ratkaisuja on löytynyt, kuten esimerkiksi kastejuhlan viettäminen metsässä. Eri kirkollisten toimitusten striimaaminen on yleistynyt nopeasti.
Myös muut uskonnolliset yhteisöt ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa poikkeusoloihin. Islamilaiseen hautaukseen kuuluu keskeisenä osana vainajan pesu ja käärinliinoihin kääriminen. Esimerkiksi HUS:n alueen sairaaloissa vainajan pesu ei ole tällä hetkellä sallittua. Uskot-foorumin sivuilla julkaistussa uutisessa todetaan, että on olemassa uskonnollisia ohjeita myös niissä tapauksissa, joissa terveysviranomaiset kieltävät pesun tartuntavaaran takia. Tällöin voidaan suorittaa kuiva rituaalipesu.
Tästä selvitään yhdessä
Religions for Peace -järjestön suomalainen jäsen on Uskot-foorum. Sen sivuilla on julkaistu uutinen yhteisestä julkilausumasta. Religions for Peace kehottaa kaikkia seuraamaan maailman terveysjärjestö WHO:n ohjeita. Kriisitilanteessa on erityisen tärkeää näyttää solidaarisuutta muita kohtaan ja vastustaa kaikenlaista vihaa ja syrjintää, joka johtuu pelosta, suvaitsemattomuudesta ja ymmärryksen puutteesta. Uskontojen yhteinen viesti on, että tästä selvitään yhdessä.
Jaa artikkeli: