Luterilaisen maailmanliiton Maailmanpalvelu on arvostettu humanitaarisen avun toimittaja. Sen johtaja Maria Immonen avasi Maailmanpalvelun historiaa, periaatteita ja toimintaa.
Hädän keskelle syntynyt Luterilainen maailmanliitto
Luterilainen maailmanliitto (LML) perustettiin vuonna 1947 toisen maailmansodan runtelemassa maailmassa. Sota oli tappanut, vammauttanut ja ajanut kodeistaan miljoonia ihmisiä. LML vastasi osaltaan pakolaisten ja evakkojen hätään, joka kosketti luterilaisia kirkkoja voimakkaasi: ”Joka neljäs pakolainen Euroopassa oli luterilainen”, toteaa Maria Immonen, joka toimii LML:n Maailmanpalvelu-osaston johtajana.
Tämän päivän Maailmanpalvelu on arvostettu ja verkostoitunut toimija, joka toimittaa humanitaarista apua kirkkojen puolesta eri puolilla maailmaa noin 25 maassa ja noin 10 000 työntekijän voimin. Maailmanpalvelu toimii niin Kolumbian pitkään jatkuneessa sotilaallisessa konfliktissa kuin ilmastonmuutoksen aiheuttamien pahenevien ääri-ilmiöiden parissa Etelä-Sudanissa ja monissa muissa kriiseissä.
Kameroista riippumatta ja globaalisti
Median ja sen myötä ihmisten huomio kiinnittyy rajalliseen määrään kriisejä kerrallaan. Viime kuukausina uutisissa ovat näkyneet mm. Myanmarin vallankaappaus, Etiopian väkivaltaisuudet, Haitin maanjäristys ja viime aikoina erityisesti Afganistanin tilanne. Usein uusi kriisi siirtää huomion pois vanhoista kriiseistä. Immonen muistuttaa, että vanhat kriisit eivät häviä: ”Ne ovat jopa pahentuneet, kun media ei kiinnitä niihin huomiota.”
Media ohjaa ihmisten huomion lisäksi varoja. Rahoitusta saa helpommin yleisen huomion kohteena oleviin kriiseihin liittyvään avustustyöhön kuin unohdettuihin kriiseihin. Koronaviruksen aiheuttama pandemia on kääntänyt monia katseita sisäänpäin, mikä lisää haastetta auttamistyölle.
Luterilaisen maailmanliiton auttamistyö sitoutuu kriiseihin median ja suuren yleisön huomiota pidemmäksi ajaksi. ”LML toimii sielläkin, missä kamerat eivät ole”, Immonen korostaa, ”Jäsenkirkot elävät siinä todellisuudessa, jossa ovat.” Luterilaiseen maailmanliittoon kuuluu 148 jäsenkirkkoa. Niillä on yhteensä yli 75,5 miljoonaa jäsentä 99 maassa. Globaalilla luterilaisuudella on suora kosketus moniin kriiseihin.
Immonen toivoo, että globaali luterilaisuus saisi Suomessa enemmän huomiota. Moniulotteiseen luterilaisuuteen tutustuva törmää väistämättä ajatteluun, joka poikkeaa omasta. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia oppimiselle ja auttaa laajentamaan omia käsityksiä maailmasta ja historiasta.
Suomessa luterilaisuutta määritellään usein dogmatiikan kautta, muualla lähdetään liikkeelle toisenlaisista lähtökohdista. ”Suomessa korostetaan usein kirkon tuntomerkeistä sanaa ja sakramentteja. Luterilaisessa maailmaliitossa korostuvat sana, sakramentit ja diakonia”, Immonen tiivistää. Diakonian vahva asema on LML:n erityinen tuntomerkki suhteessa muihin reformaation myötä syntyneisiin kirkkoihin ja yhteisöihin. ”LML on ainoa kirkkoliitto, jolla on maailmanpalvelun osasto”, toteaa Immonen.
Akuutteja kriisejä ja pitkäjänteistä työtä
Akuutit kriisit edellyttävät sekä nopeaa toimintaa että pitkäjänteistä sitoutumista kriisien jälkien korjaamiseen. Pitkäjänteisyys on tärkeää myös monissa kehityksen kannalta keskeisissä asioissa, kuten tyttöjen ja naisten aseman ja tasa-arvon kohentamisessa. ”Kaiken kehittämisen kohdalla ei voida jättää huomiotta puolta väestöstä. Kehitys ei yleensä etene, jos naisten asemaa ei paranneta”, Immonen muistuttaa.
Naisten aseman parantaminen on haaste perinteisissä patriarkaalisissa ympäristöissä, mutta myös Suomessa. Tasa-arvotyö on aina sukupuolten yhteinen haaste. Naisten oikeudet eivät vähennä miesten oikeuksia, ja tasa-arvotyö edellyttää poikien ja miesten osallistumista siinä missä tyttöjen ja naistenkin. LML on ainoa kirkkoliitto, jolla on tasa-arvo-ohjelma. Sukupuolikiintiöitä on käytetty ja naisten, miesten ja nuorten osallisuutta kaikkeen toimintaan on seurattu johdonmukaisesti jo 1970-luvulta alkaen.
Yhteistyötä
Globaali todellisuus edellyttää yhteistyötä yli monien rajojen. LML on tiiviisti yhteydessä YK:n humanitääristen toimijoiden kanssa. Reformaation merkkivuoden avaamisen yhteydessä syksyllä 2016 LML:n Maailmanpalvelu ja katolinen Caritas Internationalis allekirjoittivat yhteistyösopimuksen. LML tekee myös uskontojen välistä yhteistyötä. Sillä on yhteistyösopimus Islamic Relief Worldwide -järjestön kanssa, ja se tekee yhteistyötä juutalaisten avustustoimijoiden kattojärjestön kanssa.
Kristillisen identiteetin näkyminen on keskeinen osa yhteistyötä. Immonen toteaa, että LML ei peittele kristillisyyttään missään olosuhteissa, ei niidenkään kulttuurien keskellä, joita joku muu uskonto hallitsee. ”Kristillinen identiteetti voi antaa tilaa enemmän kuin uskonnottomuus”, Immonen kertoo.
LML on aktiivinen dialogitoimija. Uskontojen kohtaaminen on todellisuutta jo LML:n sisällä. Monet LML:n työntekijöistä ovat muita kuin kristittyjä. Heidän tulee sitoutua LML:n arvoihin, hyväksyä työn tekeminen kristilliselle järjestölle ja olla riittävästi perillä luterilaisuudesta.
Yhteistyö erilaisten toimijoiden kesken edellyttää yhteistä arvopohjaa, ihmisoikeuksien tunnustamista ja keskinäistä kunnioitusta. ”Lähtökohtana on se, mikä meitä yhdistää. Tämä on syytä lausua auki yhä uudestaan”, Immonen korostaa. Tärkeää on uskallus keskustella myös siitä, mikä on vaikeaa ja uskallus pitää kiinni luovuttamattomista periaatteista.
Tutustu
Tietoa LML:n kansainvälisestä työstä ja maailmanlaajuisesta luterilaisuudesta saa esimerkiksi LML:n verkkosivuilta (linkki: https://www.lutheranworld.org/) ja Facebook-sivuilta (linkki: https://www.facebook.com/lutheranworld/). Erinomainen mahdollisuus kuulla ääniä globaalista todellisuudesta ovat LML:n järjestämät, kaikille avoimet webinaarit.
Yleisradio teki jutun Maria Immosesta vuonna 2018: Luterilaisen maailmanliiton johtaja Maria Immosta kiinnostaa se mikä maailmassa aiheuttaa köyhyyttä | Elämä | yle.fi
Jaa artikkeli: