Jatkossa saamme muun muassa paremman kokonaiskuvan järjestöjen taloudesta. Seurakuntakohtaisista tilastoista luovutaan kokonaan. Jo vuoden 2021 tilastot kootaan uusin periaattein.
Kirkon lähetystyön keskus on julkaissut vuosittain tilastot Suomen ev.lut. kirkon lähetystyön ja kansainvälisen diakonian taloudellisesta kannatuksesta. Tilastoissa ovat mukana kirkon seitsemän lähetysjärjestöä ja Kirkon Ulkomaanapu. Tilasto koottiin ensimmäisen kerran v. 1965. Kirkon Ulkomaanapu on ollut mukana vuodesta 2004. Tilastot uudistuvat radikaalisti vuonna 2022.
Ajat muuttuvat – siispä tilastotkin
Tilastot on koottu lähes alusta asti samalla tavalla, jossa tuloluokkia on neljä: yksityislahjoitukset suoraan järjestöille, järjestöjen saamat testamenttilahjoitukset, seurakuntien tilien kautta kulkevat vapaaehtoislahjoitukset sekä seurakuntien talousarvioavustukset. Seurakunnat ovat käyttäneet näitä tilastotietoja päättäessään talousarvioavustusten jakamisesta. Erityisen tärkeä monille seurakunnille on ollut suoraan järjestöille annettujen yksityislahjoitusten osuus.
Vuosien varrella järjestöille on tullut yhä haasteellisemmaksi saada selville, minkä seurakunnan alueella lahjoittajat asuvat. Sitä, kuuluuko joku lahjoittaja kirkkoon vai ei, järjestö ei voi nykyisten yksityisyyden suojaa koskevien säädösten mukaan kysyä. Niinpä ensimmäinen vaihe tilastomuutoksessa oli, että päätettiin luopua seurakuntakohtaisesta tietojen kokoamisesta, koska se ei enää vastannut todellisuutta.
Päätös uudistuksesta pitkän prosessin tulos
Kirkon lähetystyön toimikunta antoi jo vuonna 2018 talousarvioavustusten jakamista koskevan suosituksen, jonka mukaan päätöstä tehtäessä ei tulisi keskittyä varainkeruuseen. Suosituksen mukaan arvioidessaan jakoperusteita oman seurakuntansa osalta, seurakunta tai seurakuntayhtymä voi käyttää seuraavia välineitä: 1. Järjestön rooli seurakunnan oman lähetystehtävän toteuttamisessa 2. Seurakunnan mahdollisuus osallistua järjestön lähetystoiminnan strategiseen suunnitteluun ja kehittämiseen sekä järjestön päätöksentekoon 3. Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian kannatustilasto.
Viimeisen osalta toimikunta suositti nimenomaan valtakunnallisen tilaston käyttämistä. Tämä oli selkeä linjauksen muutos suhteessa pitkään vallalla olleeseen käytäntöön, jonka mukaan seurakunnat ovat katsoneet nimenomaan oman seurakuntansa vapaaehtoisen kannatuksen tietoja.
Testamenttilahjoitukset ovat osa yksityishenkilöiltä saatua vapaaehtoiskannatusta suoraan järjestöille. Tällä tuloluokalla ei käytännössä ole ollut vaikutusta seurakuntien päätöksentekoon. Testamentit ovat myös hyvin epävarma tuloluokka, jossa vuosittaiset vaihtelut ovat varsin suuria.
Tiedot talousarvioavustuksen suuruudesta ja toisaalta seurakuntien tilien kautta kulkeva vapaaehtoiskannatuksen suuruudesta kukin seurakunta saa selville omasta kirjanpidostaan. Niinpä lopputuloksena on, että Kirkon lähetystyön keskuksen on mielekästä koota vain valtakunnallisia tietoja. Tämä tehdään edelleen järjestöittäin.
Samalla päätettiin aloittaa yhdessä sopimusjärjestöjen ja Kirkon lähetystyön toimikunnan kanssa tehtävä prosessi, jolla etsittiin uutta tapaa tuoda esille kirkon kansainvälisen työn taloudellinen panos. Valmistelijaksi kutsuttiin Lauri Haavisto, jolla itsellään on pitkä kokemus järjestöjen taloudenpidosta. Haaviston johdolla uudistuksen päälinjat haettiin vuoden 2021 aikana niin, että syksyllä toimikunta saattoi hyväksyä uuden tilastointipohjan.
Uudistuksen pääkohdat
- Luovutaan seurakuntakohtaisesta tilastoinnista
- Edelleen tulevat valtakunnalliset tiedot vapaaehtoisesta kannatuksesta sekä yksityisiltä että seurakunnilta, talousarvioavustuksista ja testamenteista
- Lisäksi tuloista ilmoitetaan: valtionapu, kirkkohallituksen avustus, kansainvälinen rahoitus, sijoitustoiminnan sekä toiminnan kautta tulevat tuotot ja kulut
- Näiden lisäksi: kansanopistotoiminta, elinkeinotoiminta, järjestön toiminta kotimaassa sekä Kirkkohallituksen antamat erillistehtävät (kuten raamatunkäännöstyö)
Vuotta 2021 koskevat taloustilastot kootaan siis uudella pohjalla. Siinä on kokonaan luovuttu seurakuntakohtaisesta tilastoinnista, mutta halutessaan järjestöt voivat julkaista sellaisen omalta osaltaan esim. vuosikirjan yhteydessä. Sen sijaan uudessa mallissa tulolähteitä tilastoidaan nykyistä enemmän. Jatkossa saamme paremman kokonaiskuvan järjestöjen taloudesta.
Tarkempi tilannekuva nyt mahdollinen
Muutoksen merkitys näkyy siinä, että aiemman koonnin mukaan kirkkomme on panostanut kansainväliseen työhön sopimusjärjestöjen kautta vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, kun järjestöjen työhön käyttämä kokonaissumma on esim. vuonna 2020 ollut yli 95 miljoonaa euroa.
Erotus kuvastaa samalla sitä, mikä merkitys on seurakuntien ja yksityisten antamilla vapaaehtoislahjoituksilla. Valtion – ja usein myös kansainvälisen rahoituksen – edellytyksenä on omarahoitus. Tähän sopimusjärjestöt voivat käyttää juuri tuota vapaaehtoiskannatusta. Siten vaikkapa kolehteina saadut eurot voivat käytännön työhön muutettaessa kasvaa kolmin- tai nelinkertaisiksi, kun niitä käytetään omarahoitusosuutena.
Valtioin luottamus kansalaisjärjestöihin, myös uskopohjaisiin järjestöihin on vahva. 23 valtion ns. ohjelmatukea saavan järjestön joukossa Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura olivat suurimmat saajat ja viidentenä on Fida International (helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö). Lisäksi ns. hanketukea yksittäisiin kohteisiin ovat välillä hakeneet ja saaneet muutkin kirkon sopimusjärjestöt.
Järjestöjen kotimaantyön osalta tilastoihin tulee myös nykyistä enemmän tietoja. Tähän mennessä vaikkapa kansanopistotoiminta tai kustannustoiminta eivät ole näkyneet, vaikka ne ovat merkittävää toimintaa osalle järjestöistä. Uudistuneesta tilastosta saa siis entistä paremman kuvan järjestöjen työn laajuudesta samalla, kun lähetystyön ja kansainvälisen diakonian osalta näkyviin tulee järjestöjen koko panos.
Uusi tilastointimalli vaatii vähän opettelua
Uusi tilastointitapa haastaa järjestöjä, kutakin vähän eri kohdissa. Millään järjestöllä tilastoon tarvittavia tietoja ei saada napin painalluksella. Silti järjestöt ovat sitoutuneet toimittamaan tarvittavat tiedot, jotta voisimme yhdessä palvella seurakuntia paremmin.
Seurakunnissa on puolestaan totuttu vanhaan tilastoon ja sen käyttöön päätöksenteossa tavalla, jota uusi malli ei mahdollista. Uusi tilastointimalli tuo esille todennäköisesti myös uusia kysymyksiä. Siinä kaikilla osapuolilla on opiskeltavaa.
Lopultahan kyse on siitä, että kirkon työn perusta on seurakunnissa. Ne toteuttavat kirkon tehtävää, missiota. Tähän missioon kuuluu oleelliselta osaltaan liittyminen maailmanlaajan kirkon työyhteyteen. Tässä työyhteydessä sopimusjärjestöillä on keskeinen paikka ammattimaisina ja kirkon tehtävälle uskollisina palvelijoina.
Tilastot julkaistaan evl.fi/plus -palvelussa yleensä huhtikuussa, riippuen järjestöjen tilipäätösten valmistumisesta.
Lisätietoja voi kysyä evl-klk@evl.fi.
Jaa artikkeli: