Arjen uskonnollisuudesta ja sen tutkimuksesta

Kuva kirjan kannesta

“Arki muovaa käsityksiä uskosta ja usko vaikuttaa arkeen.” Uskonto ei ole vain sitä, mitä organisaatio siitä sanoo – oleellista yksilön kannalta on, miten hän itse sen kokee. Tätä näkökulmaa avaa nyt esittelyssä oleva kirja Eletty uskonto – Arjen uskonnollisuudesta ja sen tutkimuksesta (toim. Elina Vuola).

Toteutunutta uskontoa

Uskonnot ovat muuttaneet maailmaa, maailma on muuttanut uskontoja. Uskonnolliset normit ovat vaikuttaneet yksilöiden tapoihin ja tottumuksiin, yksilöiden valinnat ovat puolestaan muuttaneet uskonnollisten yhteisöjen elämää.

Elina Vuolan kirja esittelee suomenkieliselle lukijakunnalle ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa eletyn uskonnon (englanniksi lived religion) tutkimusta. Eletyn uskonnon tutkimuksessa lähtökohtana on uskonto sellaisena kuin ihmisten elämässä toteutuu. Eletty uskonto on usein jotain muuta kuin oppikirjojen pohjalta voisi olettaa.

Kuten Helena Kupari ja Elina Vuola kirjan mainiossa johdantoluvussa määrittelevät, elettyä uskontoa lähestytään kirjassa tutkimussuuntauksena, tutkimusotteena ja käsitteenä. Tämä kolmijako kertoo aiheen laajuudesta ja monimuotoisuudesta. Suhteellisen nuori tutkimus kehittyy jatkuvasti. Elettyyn uskontoon pureutuminen edellyttää avoimuutta monien tieteenalojen teoreettisille ja käytännöllisille työkaluille. Tähän avoimuuteen ja laajaan metodivalikoimaan pääsee tutustumaan käytännössä kirjan artikkeleiden kautta.

Perinne ja muutos

Monet kirjan artikkeleista käsittelevät uskonnollisten instituutioiden välittämän perinteen ja elämän tuomien muutosten aiheuttamia jännitteitä ja niiden todellisuutta muokkaavaa voimaa. Helena Kupari kirjoittaa hengellisten laulujen merkityksestä siirtokarjalaisten elämässä. Andreas Kalkun taas tutkii Viron ja Venäjän rajan tienoilla asuvien setojen suhdetta pyhiin kuviin. Laulut ja kuvat ovat välittäneet perinnettä ja tulkinneet tuntoja arjessa ja kriiseissä. Ne ovat olleet osa monien sukupolvien omaisuutta ja samalla hyvinkin merkittäviä henkilökohtaisella tasolla.

Muutosvoimia löytyy yhteiskunnan eri osa-alueilta. Teemu Ratinen kuvaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon perheneuvonnan muutoksia vuosikymmenten aikana. Yhteiskunnan muutosten mukana elänyt perheneuvonta on muuttunut itsekin perusteita myöten. Tämä on vaikuttanut osaltaan ihmisten käsityksiin Jumalasta. Meri-Anna Hintsala kuvaa sitä, kuinka internetin keskustelupalstat ovat tarjonneet alustan kysymyksille ja kokemuksille, jotka olisivat muuten jääneet piiloon. Verkossa käydyt keskustelut ovat muuttaneet vanhoillislestadiolaista liikettä.

Monet kontekstit

Kirjan artikkelien teemat edustavat pääasiassa suomalaisia yksilöitä ja uskonnollisia yhteisöjä. Ainoan poikkeuksen tekee edellä mainittu Kalkunin artikkeli. Suomalaisiin teemoihin keskittyminen täydentää ja myös haastaa aiempaa, suurelta osin yhdysvaltalaista eletyn uskonnon tutkimusta.

Vaikka kirjoittajat keskittyvät suomalaiseen elettyyn uskontoon – ja kolme heistä vanhoillislestadiolaisuuteen –, artikkelit tarjoavat rikkaan katsauksen eletyn uskonnon maailmaan. Elina Vuolan tutkimassa Suomen juutalaisessa yhteisössä elävät niin tuhansia vuosia vanha, maiden rajat useasti ylittänyt juutalainen perinne kuin tämän päivän suomalainen elämäntapa. Meri-Anna Hintsalan, Johanna Hurtigin ja Eetu Kejosen tutkimusten kohteena oleva vanhoillislestadiolainen liike tarjoaa jäsenelleen toisenlaisen normipohjan kuin vaikkapa ne miesten raamattupiirit, joista Petri Merenlahti kirjoittaa. Suomalaisten naisten henkisyyttä tutkivan Terhi Utriaisen artikkelissa näkökulma on laajin: tämän päivän suomalainen yhteiskunta, jossa monet uskonnot ja katsomukset elävät, ja jossa eletään monia uskontoja ja katsomuksia.

Toisissa yhteisöissä yhteisön perinteet tunnetaan paremmin kuin toisissa. Hintsala nostaa omassa artikkelissaan esille sen, kuinka vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä ihmiset yleensä tuntevat varsin hyvin yhteisönsä opin. Tämä antaa valmiuksia vuoropuheluun sen kanssa. Tällaisessa tilanteessa muodostuu voimakas vuorovaikutus: arki muovaa käsityksiä uskosta ja usko vaikuttaa arkeen. Toisaalta on hyvä huomata myös valtakulttuurin voima. Terhi Utriainen nostaa esille luterilaisuuden laajan vaikutuksen kasvatukseen, moraalikoodistoon ja hyvän ihmisen malliin. Valtakulttuurin valta jää usein huomaamatta kaikenkattavuutensa vuoksi.

Erilaiset odotukset

Erilaisissa uskonnollisissa konteksteissa elää erilaisia ihmisiä. Eletyn uskonnon tutkimus auttaa näkemään yksilön. Kirjan artikkeleista käy ilmi, kuinka sukupuoli tai sukupuolinen suuntautuminen vaikuttavat usein oleellisesti niihin uskonnollisten yhteisöjen normeihin ja käytäntöihin, joihin yksilöt joutuvat elämässään ottamaan kantaa. Naisille annetaan toisenlaisia rooleja kuin miehille. Seksuaalivähemmistöjen rooli on erittäin jännitteinen yhteisöissä, joissa näille ei ole todellista tilaa.

Eletyn uskonnon tutkimus tekee näkyväksi niitä keskusteluita, joita yksilö käy suhteessa uskontoon, uskonnollisiin yhteisöihin, yhteiskuntaan ja omiin arvoihinsa. Uskonnollinen yhteisö saattaa tulkita yksilön sitoutumista yhteisöön valinnoista, jotka yhteisön ulkopuolella ovat varsin neutraaleita kulutusvalintoja. Musiikkimaku, pukeutuminen tai hiusten pituus saattavat johtaa jännitteisiin uskonnollisen yhteisön odotusten kanssa. Kirjan artikkelit osoittavat, että tällaisten jännitteiden rinnalla saattaa elää voimakas sitoutuminen yhteisöön.

Eletyn uskonnon kohtaaminen

Kirja tarjoaa paljon hyödyllistä pohdittavaa lähetyksen ystäville. Se ohjaa katsomaan todellisuutta: elettyä elämää ja elettyä uskontoa. Se ohjaa katsomaan ihmistä ja rohkaisee uteliaisuuteen jokaisen elämäntarinan kohdalla. Kirja ohjaa katsomaan myös sinne, minne katse ei muuten löydä. Siinä on kuultavissa ääniä, jotka usein jäävät kuulematta. Se tekee havaintoja, jotka instituutioiden tasoon keskityttäessä jäävät helposti tekemättä.

Uskonnon kohtaamisen sanotaan osuvasti olevan ihmisen kohtaamista. Eletyn uskonnon kohtaaminen on elävän ihmisen kohtaamista.  

Jaa artikkeli: