Yksi niistä oli hyvin kuivana ja karuna tunnettu Shinyangan maakunta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvatkin siellä selvästi.

Lähetysseura parantaa Shinyangassa haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ruokaturvaa, tulonansaintakeinoja ja työllistymismahdollisuuksia. Yhteistyökumppaneina ovat Tanganyika Christian Refugee Service (TCRS) ja Tansanian ev. lut. kirkko.

Hanke lähtee siitä, että kestävä kehitys mahdollistuu paikallisten ihmisten oman aloitteellisuuden, organisoitumisen ja kapasiteetin kehittymisen kautta.

Kylien asukkaille on tarjolla muun muassa erilaisia viljely- ja muita tulonhankkimisryhmiä, kyläpankkitoimintaa sekä koulutusta ja tukea pienyrittäjyyteen.

Vähentynyt sademäärä pakottaa uudistuksiin

Bussimme pysähtyy Shagihilun kylässä ja kävelemme tapaamaan paikallisia maanviljelijöitä, jotka odottavat meitä. Ilma on painostavan kuumaa.

Mahona Luhanda ja Nicolaeus Masesa sanovat, että viljelyyn karulla seudulla liittyy suuria haasteita. Sateiden määrä on entisestään vähentynyt.

Siitä kertoo läheinen joki. Se on enää vain pieni puro, vaikka sadekausi on juuri päättynyt.

– Ennen viljelimme peltoja aika summittaisesti, mutta nyt olemme saaneet opetusta siitä, miten kannattaa toimia, jotta tulee paras mahdollinen sato, miehet toteavat.

Maissi on uutta lajiketta, joka tarvitsee riittävästi kastelua tuottaakseen satoa.

– Saamme pumpun avulla vettä läheisestä joesta. Lisäksi viljelemme kaalia ja makeita bataatteja.

Keskusteluun liittyvät myös paikalla olevat naiset Ester Masunga ja Felista Ngile. Molempien mukaan hanke on vaikuttanut heidän elämäänsä jo nyt paljon. Itsetuntokin on noussut, kun rahaa on jäänyt elämiseen.

– Lapsemme ovat päässeet kouluun ja me olemme saaneet uusia vaatteita. Pystyin ostamaan itselleni puutarhapalstankin, Ngile sanoo.

Tansanialaisviljelijät suunnittelevat kanankasvatuksen aloittamista. Munista saa mukavasti tuloja, kun niitä vie myyntiin torille.

– Emme kuitenkaan lähde siihen projektiin liian nopeasti, vaan tarvitsemme ensin lisää opetusta kanojen kasvattamisesta, maanviljelijät miettivät.

Ympäristöklubi on esimerkki koko yhteisölle

Shagihilun alakoulu on valmistautunut huolellisesti kaukaa Euroopasta tulevien vieraiden vastaanottoon. Oppilaat ovat vastassa erilaiset kyltit päänsä päällä.

Niissä lukee swahilin kielillä iskulauseita tyyliin ”Ympäristö on meidän, pitäkäämme siitä huolta” ja ”Vahvista ruokavaliota niin pärjäät koulussa paremmin.”

Alakoulu on panostanut voimakkaasti ympäristöasioihin. Sinne on muun muassa perustettu ympäristöklubi, jossa on mukana 41 oppilasta eri luokilta.

– Toimimme muun muassa istuttamalla puita ja jakamalla taimia eteenpäin, kertoo opettaja Taminu Fuad.

Opettaja sanoo, että hänen haaveenaan on kehittää ympäristöklubin toimintaa edelleen palvelemaan koko kyläyhteisöä.

– Haluaisimme järjestää ympäristöaiheisia seminaareja, jotta saadaan lisää asiantuntijoita. Samoin toiveenamme on avata pieni ympäristöasema, josta ihmiset voisivat tulla kysymään neuvoja.

Ympäristön suojeleminen on elintärkeää

Siirrymme koulun viereiseen puutarhaan katselemaan sitä, mitä ympäristöklubin aktiivit ovat saaneet aikaan.

13-vuotias Bertha Alfred kertoo, että kuivalla alueella on ratkaisevan tärkeää pystyä kastelemaan kasveja pienillä vesimäärillä.

– Olemme keränneet tyhjiä vesipulloja ja kanistereita ja kehitelleet niistä kastelujärjestelmiä. Kannustamme kaikkia myös kierrätykseen.

Berthan mukaan hän ilmoittautui koulunsa ympäristöklubiin ensimmäisten joukossa, kun se perustettiin.

– Ympäristön suojeleminen on elintärkeää, koska koko elämämme riippuu turvallisesta ja puhtaasta ympäristöstä. Kun ympäristö vahingoittuu, niin se horjuttaa koko elämän tasapainoa.

Bertha Alfred toivoo, että lähikylissä innostuttaisiin nykyistäkin enemmän istuttamaan uusia puita.

– Olisi tärkeää saada ihmisille lisää liesiä, jotka käyttävät vähemmän polttopuuta. Näin metsiä säästyisi.

Artikkeli Tansania panostaa Lähetysseuran tuella ilmastomuutoksen hillitsemiseen julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Sadekausi on juuri päättynyt, mutta viljelmät kärsivät jo kuivuudesta.

Hyvä elämä kuuluu kaikille

Tansaniassa tehdään työtä myös vammaisten hyväksi.

– Naisilla ja tytöillä on maassamme isoja haasteita. Ne muuttuvat vieläkin suuremmiksi, jos olet vammainen, sanoo Happiness Koisianga.

Koisianga edustaa Tansanian vammaisjärjestöjen kattojärjestö Shivyawaa. Siinä on mukana kaikkiaan 13 eri järjestöä. Koisiangalla on albinismidiagnoosi, ja hänet luokitellaan Tansaniassa vammaiseksi.

Jos perheeseen syntyy vammainen tyttö, niin yhteisö usein kokee asian taakaksi. Lapsi on silloin käytännössä piilotettava.

– Näihin lapsiin kohdistuu usein myös erilaista väkivaltaa. Vammaisia naisia voidaan puolestaan steriloida heidän tietämättään.

Koisianga kiittää suuresti Tansanian evankelis-luterilaisen kirkon työtä vammaisten naisten ja lasten eteen. Kirkko korostaa sitä, että hyvä elämä kuuluu myös heille. Tansanian evankelis-luterilaisen kirkon omistama Selianin aluesairaala Arushan kaupungin lähellä on hänen mukaansa oikea esimerkkisairaala, jossa naiset ja lapset on otettu mukaan prosessiin rakentamaan muutosta.

Koisianga on itse ollut mukana jakamassa tietoa vammaisuudesta viranomaisille sekä koulujen henkilökunnalle ja oppilaille.

– Valistus- ja opetustyötä jatketaan koko ajan. Koulut ja kyläyhteisöt oikein odottavat meitä ja ihmettelevät, jos emme tule käymään, hän hymyilee.

Artikkeli Sadekauden jälkeen kuivuus palasi julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Viime lokakuussa julkistettiin Suomen Pipliaseuran yhteistyökumppaneineen toteuttama Uuden testamentin käännös. Kyseessä on rohkea hyppy tulevaisuuteen. Tavoitteena ei ole ollut kirjamuotoinen Uusi testamentti, vaan kääntäminen on tapahtunut alkukielestä, kreikasta, suoraan mobiilikäyttäjälle. Uuteen käännökseen voi kuka tahansa tutustua maksutta Raamattu.fi-verkkopalvelussa tai puhelimeen hankittavassa Piplia-sovelluksessa.

SUOMEN PIPLIASEURAN toiminnanjohtaja Markku Kotila perustelee uudenlaista käännöstä ajattelutavan muutoksella. Raamattua ei ole enää mielekästä ajatella ainoastaan perinteisessä formaatissa, painettuna kirjana.
– Digitaalisuus on paljon enemmänkin kuin pelkkä jakelukanava. Se on väline vaikuttaa tekstin muotoiluun ja vastaanottoon.

Käännöshanketta pohjustettiin DigiMarkus -pilottihankkeella. Siinä Markuksen evankeliumi käännettiin suoraan alkukielestä digitaaliselle päätelaitteelle.
– DigiMarkuksesta tuli hyvää palautetta ja kirkkohallitus lähti mukaan koko Uuden testamentin kääntämiseen uudenlaisella tavalla. Kirkkohallituksen lisäksi UT2020 -hanketta rahoittivat ekumeeniset kumppanit.

UT2020 -KÄÄNNÖS haluaa välittää alkukielen merkitykset rikkaalla, ymmärrettävällä suomen kielellä. – Tätä käyttävä ei tarvitse apunaan sanakirjaa, Googlea tai teologia, sanoo UT2020-hanketta johtanut Suomen Pipliaseuran viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari.

KAHDEN JA PUOLEN vuoden projektin tuloksena julkistettu Uusi testamentti merkitsee raamatunkäännöstyössä melkoista digiloikkaa. Käyttöliittymässä voi tehdä hakuja ja sieltä löytyy linkityksiä taustamateriaaliin. Mukana on myös monia lukemista helpottavia toimintoja, kuten erilaiset fonttikoot.

Oman haasteensa kääntäjille asetti se, että käännöksen tulee toimia samaan aikaan luettuna, puhuttuna ja kuultuna. Audioversion luki näyttelijä Krista Kosonen.
Toiminnanjohtaja Markku Kotila kertoo, että käännöstyön avuksi luotiin mallilukija, joka edustaa noin 20-vuotiaan kielentajua. Ajatuksena on se, että mikä on ymmärrettävää nuorille, on ymmärrettävää myös vanhemmille.
– Mallilukijamme kielelliset valmiudet ovat hyvät, mutta korkea käsitteellisyys ja uskonnolliset termit tuottavat hankaluuksia. Hänen maatalous- ja luontosanastossaankin on aukkoja.
Kotila korostaa sitä, että mallilukijaa ei pidä sekoittaa kohderyhmään.
– Tämä käännös on tarkoitettu iästä riippumatta kaikille, jotka haluavat lukea ja kuunnella sanaa puhelimesta suomen kielellä.

MARKKU KOTILA muistuttaa Raamatun yhdestä merkittävästä piirteestä, joka helposti unohtuu. Raamattu ei pohjimmiltaan ole kirja vaan hyvin erilaisista osista koostuva kirjakokoelma. Asia tulee uudessa käännöksessä huomioitua.
– Digitaalisessa ympäristössä lukeminen on kirjaan verrattuna katkelmallisempaa. Digikäännöksen käyttäminen onkin lähempänä varhaista tapaa käyttää raamatuntekstejä.

Kotilan mukaan perinteisessä raamatunkäännöksessä on meillä ja maailmalla usein lähdetty yhdenmukaistamaan tyylejä. Tästäkin on tuoreessa Uuden testamentin käännöksessä pyritty tietoisesti eroon. On haluttu kirjoittajan äänen nousevan aidosti esiin. – Esimerkiksi Ilmestyskirja on alun perin aika ronskia kieltä. Sitä on käännöksessä saatettu hieman silotella.

MAAILMA KEHITTYY. Myös raamatunkäännöstyön luonne on muuttunut aika paljon perinteisestä. Kääntäjä ei enää vetäydy tekemään työtään jonnekin kammioon. – Tätä Uuden testamentin käännöstä on tehty isolla joukolla ja testaamisen myötä myös joukkoistaen, Terhi Huovari kertoo.
Itä-Suomen yliopiston eksegetiikan professori Lauri Thurén työskenteli projektin ekumeenisessa ohjausryhmässä. Hänen roolinsa oli se, että käännös vastasi mahdollisimman hyvin alkuperäistekstin ajatuksia.
– UT2020:aa on käännetty alkukielestä osin tarkemmin kuin aiempia raamatunkäännöksiä. Emme siis käyttäneet perinteistä menetelmää, jossa olisi otettu vanha käännös ja lähdetty korjailemaan sitä.

Thurén huomauttaa, että myös Luther oli sillä kannalla, että käännöstyössä pitää huomioida se, millä tavalla tavalliset ihmiset puhuvat. – Toivon, että etenkin nuoret pystyisivät tutustumaan Uuteen testamenttiin entistä helpommin tämän käännöksen pohjalta.

Muuttuneita käännöksiä UT2020

Joh. 3:16
Jumala osoitti rakkautensa maailmalle antamalla ainoan Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoudu vaan saa ikuisen elämän.

1 Kor. 1:10
Veljet ja sisaret, kehotan teitä Herramme Jeesuksen Kristuksen nimissä: välttäkää erimielisyyksiä ja pitäkää yhtä, olkaa yksimielisiä ja eläkää yhteisymmärryksessä.

Mark. 2:16
Kun oppineet fariseukset näkivät Jeesuksen syövän syntisten ja tullimiesten kanssa,
he sanoivat hänen oppilailleen: »Miksi hän syö syntisten ja tulliaseman välistävetäjien kanssa?

Käännöksiä syntyy harvakseltaan

Raamatun ja Uuden testamentin käännöstyö on aina valtava urakka. Käännöksiä onkin maassamme toteutettu aika harvakseltaan.

Tienraivaajana toimi Mikael Agricolan kääntämä Uusi testamentti vuonna 1548. Sen jälkeen erityisesti vuoden 1642 Raamatulla on ollut tärkeä merkitys.

Kyseisen käännöksen korjattu laitos ilmestyi vuonna 1776. Vanhan Kirkkoraamatun nimellä tunnettu teos säilyi evankelis-luterilaisen kirkon virallisena käännöksenä aina vuoteen 1938 asti.

Monien vaiheiden jälkeen Vanhan testamentin seuraava virallinen käännös hyväksyttiin vuonna 1933 ja Uuden testamentin viisi vuotta myöhemmin.

Kirkolliskokous asetti vuonna 1973 raamatunkäännöskomitean. Komitea jätti asiaa koskevan mietinnön kirkolliskokoukselle 1975. Tavoitteeksi uudelle käännökselle annettiin selkeä, luonteva ja nykyaikainen yleiskieli.

Uuden testamentin teksti ilmestyi kokeilupainoksena 1989 ja Vanha testamentti kahdessa osassa 1990 ja 1991. Kirkolliskokous hyväksyi raamatunkäännöksen virallisesti käyttöön vuonna 1992.

Näiden virallisten käännösten ohella on olemassa epävirallisempia. Esimerkiksi vuonna 2012 julkaistiin Raamattu Kansalle -käännös.

Artikkeli Uusi testamentti taipui digitaaliseen muotoon julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.