Kirkkovaltuutettu Matti Kaarlenpojan vuonna 2019 tekemä aloite seurakuntien yhdistämisestä johti selvitystyöhön, jonka tuloksena syntyivät viime vuonna Anjalankosken, Elimäen ja Kouvolan seurakuntien aloitteet seurakuntajaon muuttamisesta.

SEURAKUNNAN nimestä äänestettiin täysistunnossa.Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli esitti uuden seurakunnan nimeksi Kymijoen seurakunta. Tätä nimeä on kannattanut myös Kouvolan seurakuntien enemmistö ja seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto. Edustaja Vuokko Vänskä teki kannatetun esityksen, että nimeksi tulee Kouvolan seurakunta, jota Kotimaisten kielten keskus oli suositellut lausunnossaan uuden seurakunnan nimeksi. Lausunnon mukaan seurakunnan nimen tärkein tehtävä on yksilöidä ja paikantaa kohteensa. Äänestyksessä Kouvolan seurakunta -nimeä kannatti kahdeksan ja Kymijoen seurakunta -nimeä kolme edustajaa. Yksi äänesti tyhjää.  

UUDEN seurakunnan kirkkoherraksi tuomiokapituli siirtää teologian tohtori, Kuusankosken kirkkoherra Kimmo Ylikankaan 1.1.2027 alkaen. Tuomiokapituli lakkautti kaikkien Kouvolan seurakuntien kirkkoherrojen virkamääräykset, ja muutti tehtävät kappalaisen viroiksi 1.1.2027 alkaen. Kaikilla Kouvolan seurakuntien kirkkoherroilla oli mahdollisuus ilmaista tuomiokapitulille kiinnostuksensa uuden seurakunnan kirkkoherran virkaa kohtaan.

TUOMIOKAPITULI nimesi järjestelytoimikunnan, joka päättää uudenseurakunnan toiminnan aloittamiseen liittyvistä asioista ja toimii siihen saakka, kunnes uudella seurakunnalla on kirkkovaltuusto ja kirkkoneuvosto. Jäsenet kirkkovaltuustoon valitaan marraskuun seurakuntavaaleissa. Puheenjohtaja Kimmo Ylikankaan lisäksi toimikuntaan kuuluu 14 jäsentä, jotka edustavat Kouvolan alueen viittä nykyistä seurakuntaa: Anjalankoskelta Tero Suutari, Merja Rasi ja Elina Lehtomäki, Elimäeltä Elina Nordenswan ja Ilpo Ruokonen, Kouvolasta Jutta Ojanen, Lilli Kailio, Arto Sahamies ja Antero Rossi, Kuusankoskelta Ritva Janhunen, Reino Grönlund ja Leena Inkilä sekä Valkealasta Antti Uljas ja Mikko Rasimus. Kullakin on henkilökohtainen varajäsen.

MITÄ muutos merkitsee seurakuntalaisille? Kimmo Ylikankaan mukaan muutos on hallinnollinen eli seurakunnallisessa toiminnassa ei huomaa näkyviä muutoksia.

– Paikallinen toiminta säilyy jokaisella alueella. Työntekijöiden erityisosaaminen voidaan kuitenkin hyödyntää laajemmin uudessa mallissa. Uudistus tehtiin, jotta seurakunnan toimintaedellytykset voidaan turvata Kouvolassa tulevaisuudessakin.

– Uusi seurakunta kutsuu ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaisee välittämään toisista ihmisistä ja luomakunnasta. Perimmäisenä tavoitteena on se, että usko, toivo ja rakkaus tulisivat esille vielä voimakkaammin Kouvolassa, Ylikangas lisää.

Artikkeli Kouvolan seurakunnat yhdistyvät julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Sairaalasielunhoidon yksi ”huoneen taulu” on Jeesuksen sanoissa, ”kun minä olin sairaana, te kävitte minua katsomassa”. Sairauden, luopumisen, surun, kuoleman ja muiden elämänkriisien kohdatessa on tärkeää, että niistä voi puhua toisen ihmisen kanssa, Niemelä jatkaa.

Sairaalapappien työhuone sijaitsee Ratamokeskuksen ensimmäisessä kerroksessa, pääovilta oikealle viittoja seuraten. Sieltäkin papit voi tavoittaa, mutta soittaminen on varmin tapa. Papeille voi myös lähettää sähköpostia. Ratamokeskuksen osastoilla on sairaalapappien yhteystiedot.

Sairaalapapit tekevät erikseen sovittaessa myös kotikäyntejä palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevien potilaiden luokse.
– On hyvä muistaa, että Kouvolan seurakuntien papit käyvät Ratamossa kiireellisissä tilanteissa silloin, kun sairaalapapit eivät ole käytettävissä, Niemelä kertoo.

Papin huoneen lähellä on hiljainen huone, jossa voi levähtää ja hiljentyä. Huoneen oven vieressä on infotaulu, josta selviää onko tila vapaana.

Ratamon kappelissa toimitetaan hautaan siunaamisia ja saattohartauksia, joista sovitaan aina yhteistyössä sairaalapapin, Ratamon henkilökunnan ja hautaustoimiston kanssa. Kappeliin mahtuu papin lisäksi korkeintaan kymmenen läheistä. Kappelin vieressä on omaisille huone, missä voi istua odottamassa kappeliin pääsyä.

Artikkeli Papin kohtaa myös Ratamossa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Seurakuntakin on parhaimmillaan koti, yhteisö, johon on hyvä tulla. ”Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on.”

Kouvolan asuntomessuille tulee seurakuntien piste, jossa ovat esillä parisuhde ja sen hoitaminen. Aihetta lähestytään messupisteellä konkreettisesti, Parisuhteen palikoiden avulla. Palikat on työkalu, joka auttaa hahmottamaan parisuhteen osa-alueita. Palikoita voi pyöritellä käsissään ja pohtia omia perhesuhteitaan: niiden hyvinvointia ja tasapainoa. Ja miettiä, mikä muodostaa parisuhteen perustuksen, mikä kurkihirren. Mikä on katto, mikä suoja, mistä muodostuu kodin ilmapiiri. Palikoita on myös seurustelusuhteen, vanhemmuuden ja isovanhemmuuden pohtimiseen.

Asuntomessujen messupisteellä päivystävien seurakunnan vapaaehtoisten kanssa voi keskustella parisuhdeasioista, ja he ohjaavat tarvittaessa eteenpäin seurakunnan työntekijän luo tai perheneuvontaan. Kirkko ja seurakuntien työntekijät haluavat olla ihmisten rinnalla elämän kysymyksissä, koskipa asia sitten ihmissuhteita tai elämän muita osa-alueita.

Unelmien koti siintää monen mielessä, ja sellaisesta minäkin haaveilen. Olisi paljon tilaa, ja terassi joka ilmansuuntaan. Toiveita riittää! Viime aikoina olen iloinnut kahden ystäväni puolesta, jotka molemmat ovat löytäneet uuden, mieluisan kodin. Se on suuri asia. Meistä pidetään huolta.

Suojaa, Herra, kotini,
anna sille armosi,
anna olla enkelein
vartijana kodillein.
(Konstantin Raitio)

Artikkeli Tiedän paikan armahan julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kouvolassa juhlavuosi huipentui helatorstain hulinoihin. Koko perheen tapahtumia vietettiin keskiajan tyyliin ja omenapuita istutettiin Inkeroisten ja Kuusankosken kirkkopuistoihin, Kouvolan seurakuntakeskuksen pihalle ja Niinirantaan. Rakkauden ateria –kirkko-ooppera kuultiin illan päätteeksi Keskuskirkossa.

Lutherin hengessä vietettiin myös yhteislaulutilaisuuksia, muun muassa Kouvolan keskustassa Hampstapuistossa Skansenin tyyliin. Luther ja Katharina von Bora –hahmot vierailivat tapahtumissa eri puolilla Kouvolaa.

Iitissä orientoiduttiin reformaation juhlavuoteen kinkereillä, ja marraskuussa järjestettiin lapsille reformaatioseikkailu. – Tavoitteena oli tukea kotien rukouselämää – tätähän myös Luther korosti, kertoo kirkkoherra Mikko Pelkonen. – Seurakuntalaiset saivat jättää toiveitaan Kahvituvan teesilaatikkoon. Tästä toivottavasti jää jotakin konkreettista seurakunnan tulevaisuuteen.

Kouvolalaiset laativat uusia teesejä myös teesit2017.fi-sivulla:
– Kymmenen käskyä, tänäänkin.
– Rukous on voimavara ja mahdollisuus.
– Elämäsi tärkein tehtävä on oppia tuntemaan Jeesus Kristus.
– Lapsella on oikeus tuntea olevansa turvassa ja rakastettu, erotilanteessakin.
– Ei tehdä toisen taakkaa suuremmaksi juorupuheilla ja ilkeyksillä.
– Mikään tässä pahassa maailmassa ei voi satuttaa niin, etteikö Kaikkivaltiaan Jumalan käsi voisi sitä korjata.
– Inhimillinen näkökulma esiin: Ei säilötä lapsia meluisiin päiväkoteihin, koululaisia ylisuuriin kouluihin, vanhuksia kylmään laitoshoitoon.
– Seurakunta ei ole asiakkaita palveleva, palveluita tarjoava eikä tilaisuuksia järjestävä laitos, vaan uskovien yhteisö, joka toisiaan kannustaen etsii Jumalan tahtoa ja jakaa elämää arjessa ja juhlassa Jumalaa ylistäen.
– Katsotaan rakkautta kohti. Ei mielipide-eroja, jotka erottavat meitä ja joilla suuressa mittakaavassa ei välttämättä ole merkitystä. Vaan sitä yhteistä polkua, jota kuljemme. Jumalan pelastussanomaa, joka on tarkoitettu meille kaikille. Sitä suurinta rakkautta, armoa, josta pääsemme osallisiksi.

Artikkeli Omenapuut jäivät muistoksi reformaation juhlavuodesta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.