Mika Lahtinen on kokenut bibliodraamaohjaaja, joka on ohjannut lukuisia tiimejä ja pienryhmiä. Oletko jyvällä? -musikaali on mittakaavaltaan uudenlainen ohjaustyö Lahtisellekin. Jyväskylän seurakunnan ja yhteistyökumppaneiden suursatsausta on tekemässä lähes 80 näyttelijää, tanssijaa, kuorolaista, muusikkoa ja avustajaa.

– Isojen massojen ohjaaminen on minulle uutta. On rikkautta tutustua uusiin ihmisiin ja toimia yhdessä. Se ei ole pelkästään taiteen ja musikaalin ohjaamista, vaan myös yhdessä olemisen ohjaamista ja opettelemista.
Tarvitaan paljon kokoontumisia ja keskusteluja, läsnäolon ja kuuntelemisen opettelua, Lahtinen sanoo.

– Yhteisen luomistyön ohjaaminen tuntuu lahjalta. Tässä ajassa on innostavaa luoda jotakin mukavaa ja sykähdyttävää.

Siiri Luukkainen, 13, on mukana musikaalissa sekä puheroolissa koululaisena että tanssijana.

– Musiikinopettaja oli laittanut Palokka-ryhmään ilmoituksen musikaalista. Hain innoissani mukaan.

Luukkainen harrastaa pianonsoittoa ja tanssia. Kokemusta on kertynyt koulun näytelmistä ja tanssiesityksistä, mutta näin suuressa teatterituotannossa Luukkainen ei ole aiemmin ollut mukana.

– Täällä on kiva porukka, paljon erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä. Mukavinta on yhteishenki. Harjoituksissa on aina tosi hauskaa, hän kertoo.

Koulumaailmaan sijoittuvan musikaalin keskeisiä teemoja ovat sovinto, yhteys ja rukous. Teemoista on keskusteltu myös porukalla. Heti ensimmäisissä harjoituksissa käytiin läpi periaatteita, joilla musikaalin luominen onnistuu.

– Keskeiset jutut olivat, että kannustamme ja iloitsemme toisistamme, kuuntelemme ohjeita, emme kiusaa, emmekä jätä ketään yksin. Lapsille on tosi tärkeää, että ketään ei kiusata. Jokainen saa olla juuri sellainen kuin on, Mika Lahtinen kertoo.

– Lapsilla on kyky pohdiskella elämän isoja asioita kuten ystävyyttä, yksinäisyyttä ja myös rukousta ja hengellisiä asioita. Lapsilla voi olla paljon viisautta annettavaan, Lahtinen muistuttaa.

Koulukiusaamista käsitellään musikaalissa ystävyyden ja toivon näkökulmasta.

– Keskeistä on, miten koululaiset yhdessä aikuisten kanssa voisivat olla rakentamassa sovintoa ja yhteistä unelmien ja toiveiden koulua.

Musikaalia on harjoiteltu tiivistii kevään ajan työpajoissa omissa ryhmissä. Kerran kuussa on kokoonnuttu yhteen käymään esitystä läpi koko porukalla. Kesätauon jälkeen harjoitukset jatkuvat elokuussa.

– Vielä voi tulla mukaan, jos mieli tekee. Etenkin kuorossa ja avustavissa rooleissa on paikkoja auki, Lahtinen vihjaa.

Musikaalin esitykset ovat marraskuussa Jyväskylän helluntaiseurakunnan tapahtumakeskus Helmissä. Lipunmyynti aukeaa elokuussa.

– Tulossa on upea musikaali, joka tempaa varmasti mukaansa. Esityksessä on hienoja joukkokohtauksia, koskettavia koululaistarinoita ja uutta musiikkia, vahvana myös rukouksen, toivon ja ilon aiheita. Sitä kannattaa tulla hämmästelemään, Lahtinen vinkkaa.

Kuoroon voi ilmoittautua Jenni Jurvalle sähköpostilla jenni.jurva@evl.fi. Aputehtäviin löytyy ilmoittautumislinkki osoitteessa jyvaskylanseurakunta.fi/oletko-jyvalla. Lipunmyynti aukeaa elokuun puolivälissä. Tarkemmat tiedot jyvaskylanseurakunta.fi.

Artikkeli ”Innostavaa luoda jotakin sykähdyttävää” julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Sait paljon huomiota Liekinheitin-jumppavideosta, jossa ohjaat vesijumppaa
Suomen euroviisukappaleen tahtiin.
Yllättikö suosio sinut?
Kyllä se vähän yllätti. Tiesin, että tapa, jolla
jumpan vedin ja heittäydyin
mukaan, voi herättää mielipiteitä.

Olet saanut asiakkailtasi nimen liikunta-artisti. Miltä se kuulostaa?
Se kuulostaa tosi hyvältä ja olenkin ottanut sen itselleni käyttöön. Haluan, että liikuntahetki on enemmän elämys kuin ohjaus. Artisti-termi
kuvaa tätä aika hyvin. Muiden artistien tapaan, haluan tuottaa elämyksiä. Minä vain teen sitä liikunnan kautta.

Mikä on yleisin tekosyy, jonka olet kuullut, jos joku ei halua liikkua?
Yleensä sanotaan, että ei ole aikaa tai on kiireitä. Olen työskennellyt paljon 30–50-vuotiaiden naisten sekä elämäntapamuutosta kaipaavien asiakkaiden kanssa. Moni laittaa muut itsensä edelle, vaikka kaiken pitäisi lähteä ensin itsestä ennen kuin voi huolehtia muista.

Mitä liikuntaryhmiä ohjaat?
Ohjaan pääsääntöisesti eläkeläisryhmiä, kuntosali- ja vesijumpparyhmiä
sekä annan uimaopetusta. Yrittäjänä vedän treeniryhmiä ja teen
valmennuksia.

Haluat laittaa myös itsesi likoon ohjatessasi muita?
Ohjatessani laitan itseni fyysisesti ja henkisesti todella koville. Jostain
tulee se into heittäytyä. Se ottaa, mutta myös antaa todella paljon.

Miten motivoit ihmisiä, joita liikunta ei lähtökohtaisesti kiinnosta?
Ensin selvitetään taustatekijät, ja mistä motivaation puute johtuu. Lähdetään liikkeelle pienin askelin. Mikä voisi tuoda iloa arkeen? Ikääntyessä meidän on pakko huolehtia voimantuotosta. Se lähtee ensimmäisenä kehosta.

Olet sanonut, että haluat muuttaa käsitystä monista
liikuntalajeista. Millaisia ennakkoluuloja ihmisillä on?
Joidenkin liikuntalajien harrastamisesta on tehty liian vakavaa. Esimerkiksi
vesijumpasta monella on käsitys, että käydään vähän kevyesti
jumppaamassa. Se on kuitenkin yksi siisteimpiä liikuntamuotoja,
josta voi saada todella hauskaa. Vesi itsessään on ihmisille ilon lähde,
ja kun siihen yhdistetään musiikki, siitä voi saada irti vaikka mitä.

Mistä palosi liikuntaan on lähtöisin?
Pikkupojasta asti olen liikkunut pallon perässä päivät pitkät. Yläasteella
jo mietin, että enhän mä osaa mitään muuta kuin liikkua. Se oli ykkösjuttu ja nautin siitä. Mietin, voisiko liikunnasta tehdä ammatin ja tässä sitä ollaan.

Aamuveryttely vai iltalenkki?
Iltalenkki. Olen enemmän iltaihminen.

Mitä kesääsi kuuluu?
Varmaan lomailen, teen treenejä ja liikun itse monipuolisesti ulkona. Nautin kesästä, se on parasta aikaa.

Artikkeli Jumppaava ilontuoja julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kirkkovaltuustoon valitaan 49 jäsentä – kymmenen enemmän kuin edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten. Valtuuston jäsenmäärä nostettiin seurakuntaliitosten myötä 45:een jo niin sanotuissa paperivaaleissa kaksi vuotta sitten. Joutsan ja Toivakan seurakunnat liittyivät Jyväskylän seurakuntaan vuoden 2025 alussa.

Valtuuston koon kasvattamisesta 49:ään päätti kirkkovaltuusto.

– Neljän valtuutetun lisäyksen voi katsoa tukevan moniäänisyyden toteutumista kirkkovaltuustossa, esimerkiksi eri alueiden tai ikäryhmien äänen kuulumista, Arto Viitala sanoo.

Kirkkoherra Viitala korostaa seurakunnan pyrkivän mahdollistamaan ennakkoäänestyksen laajasti kaikilla lähikirkkoalueilla, myös liitosalueilla. Jokaista äänioikeutettua seurakuntalaista myös muistutetaan vaalikirjeellä. Kirjeessä on vaaleihin liittyvää tietoa sekä ehdokasluettelo, mutta paperia ei tarvitse ottaa mukaan äänestyspaikalle. Pelkkä henkilöllisyystodistus riittää.

Seurakuntavaaleissa äänioikeus on jo 16-vuotiailla. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 15. marraskuuta ja on seurakunnan jäsen viimeistään 15. elokuuta.

Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin. Seurakunnan luottamushenkilönä on mahdollisuus olla mukana esimerkiksi päättämässä seurakunnan rahojen käytöstä, tekemässä henkilövalintoja, valitsemassa edustajia kirkolliskokoukseen ja luomassa mielikuvaa kirkosta. Vaaleissa valitut kirkkovaltuutetut valitsevat myös kirkkoneuvoston, johtokuntien ja alueiden toimielinten jäsenet.

Vaikka vaaleissa ei tulisikaan valituksi kirkkovaltuustoon, voi valituksi tulla esimerkiksi aluejohtokuntaan. Aluejohtokunnilla on merkittävää päätösvaltaa lähikirkkoalueiden toiminnan kehittämisessä.

Kirkkovaltuusto päättää seurakunnan toiminnan ja talouden päälinjoista kuten kirkollisverosta, rakennushankkeista ja uusista viroista.

– Nykyisellä Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustolla on ollut tärkeä rooli johtaa seurakuntaliitosten toimeenpanoa. Yksi merkittävä tehtävä on ollut myös kirkkoherranvaalin toteuttaminen. Vielä kuluvan kevään päätteeksi kirkkovaltuusto sai päätettäväksi Jyväskylän kaupunginkirkon peruskorjauksen
aloittamisen, Viitala listaa.

Uuden kirkkovaltuuston työlistalla on muun muassa talouden tasapainosta huolehtiminen erityisesti kiinteistöstrategian ja henkilöstösuunnittelun
avulla.

– Myös uuden toimintastrategian hyväksyminen on uuden valtuuston ensivaiheen tehtäviä, Viitala toteaa.

Tiesitkö?

Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 15. syyskuuta.
Varsinainen vaalipäivä on 15. marraskuuta ja ennakkoäänestys
on 3.–7.11.

Ehdokkaita asettavat valitsijayhdistykset. Jos sopivaa ryhmää ei
löydy, sellaisen voi perustaa myös itse. Valitsijayhdistykseen tulee
kuulua vähintään 10 seurakunnassa äänioikeutettua jäsentä.
Tietoja vaaleista ja Jyväskylän seurakunnan seurakuntavaaleihin
muodostettavista valitsijayhdistyksistä päivitetään Jyväskylän
seurakunnan vaalisivuille jyvaskylanseurakunta.fi/vaalit.

Tällä hetkellä Jyväskylän seurakunnassa vaikuttavat ryhmät ovat
Avara kirkko, Keskusta yhteistyössä, Kristillisten perusarvojen
puolesta, Kokoomus ja sitoutumattomat, Seurakuntaväki sekä
Sosialidemokraatit ja sitoutumattomat. Viime vaaleissa mukana oli
myös Perussuomalaiset-ehdokaslista. Toivakan seurakunnassa
vuoden 2022 vaaleissa oli mukana Toivakkalaiset-ehdokaslista ja
Joutsan seurakunnassa Vanha Joutsa -ehdokaslista ja Yhteinen
seurakuntamme -ehdokaslista.

Artikkeli Monella äänellä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Mikä oli parasta 1980-luvulla?
Vaikea sanoa, olin kuitenkin niin nuori silloin. Sitähän sanotaan, että 1980-luku on Suomen historian paras vuosikymmen ja 1990-luku historian pahin.

Mitä et kaipaa tuolta vuosikymmeneltä?
Tietynlaista ankeutta. 80-luvulla elettiin jo nousukautta, mutta se ei vielä näkynyt ympäristössä tai ainakaan Porissa. Kun tultiin pikkuhiljaa 2000-luvulle, hommat alkoivat kasvaa semmoiseksi, mitä se nyt on ja mikä mun silmiini näyttää hyvältä.

Minkä trendin toivoisit tekevän paluun 80-luvulta?
Takatukka ja vaatteet. 80-luvulla trendeille naurettiin, mutta nyt ne kelpaavat taas. Katselin Areenasta vanhoja Metsoloita, ja nehän pukeutuvat yhtä trendikkäästi kuin Kallion nuoret.

Uusin sooloesityksesi on nimeltään Kasarilapsi.
Miksi juuri 1980-luku inspiroi sinua?
Olen syntynyt 1982 ja elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni 80- ja 90-lukujen vaihteessa. Sieltä alkaa tulla koko ajan enemmän ja enemmän havaintoja, joista haluan lavalla kertoa.

Miten sinusta tuli stand up -koomikko?
Innostui jo nuorena Conan O’Brienin kautta stand up -komediasta. Myöhemmin hyvä ystäväni ilmoitti minut stand up -kurssille, johon sisältyi ensimmäinen keikka. Se oli menoa oikeastaan heti. Tiesin, että tätä haluan tehdä.

Millaisia muistoja nousee omasta lapsuudestasi?
Hyviä muistoja, varsinkin koulusta ja kesälomista. Kesät pyöräiltiin ja pelattiin jalkapalloa. Kasettisoittimelta kuunneltiin Offspringiä ja ajettiin ympäri kyliä.

Millaista oli kasvaa aikana ennen älypuhelimia ja somea?
Meille se oli silloin normi. Eihän sitä osannut kaivata mitään muuta. Varmasti hyvä juttu silloin. Mulle tuli kännykkä 14–15-vuotiaana.

Mitkä 80-luvun musiikki-, elokuva- tai tv-ilmiöt ovat sinulle rakkaimpia?
Niitä on hurja määrä. Elokuvien puolelta kaikki klassiset Arnold Schwarzenegger -pätkät on katsottu. Beverly Hills kyttä oli kova juttu ja myöhemmin Star Wars -elokuvat ja muut. Musiikissa olen mennyt samaa reittiä kuin monet muutkin. Yhtäkkiä tuli Guns N’ Roses ja Metallica ja se oli menoa. MusiikkiTV alkoi näkyä ja se toi mukanaan tosi paljon musiikkia ja elokuvia.

Millaista on tehdä huumoria 80- ja 90-lukujen ilmiöistä?
Erittäin mukavaa, koska niihin liittyy paljon aiheita ja asioita, jotka ihmiset muistavat ja joihin he samaistuvat. On hienoa nähdä miten paljon ihmiset innostuvat, kun alan puhua ajan ilmiöistä. Ihmiset voivat innostua pienistäkin asioista, kuten vaikkapa siitä, millainen prosessi oli piirtoheittimen käynnistäminen koulussa. Tällaiset asiat saavat ihmiset hykertelemään.

Antti Haapalan Kasarilapsi-stand up show Villa Ranassa Jyväskylässä 
pe 24. huhtikuuta kello 19.

Artikkeli Takatukka takaisin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Jyväskylän seurakunnassa valitaan marraskuussa uudet edustajat Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustoon. Äänioikeus vaaleissa on 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä, ja ehdokkaaksi voi lähteä kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt konfirmoitu evankelis-luterilaisen kirkon jäsen.

Valtuustossa luottamushenkilöt päättävät muun muassa talousarviosta, kirkollisveroprosentista, kiinteistöasioista ja seurakunnan toiminnan painotuksista. Valtuutetut valitsevat myös jäsenet kirkkoneuvostoon ja johtokuntiin sekä päättäjiä kirkon ylimpään päättävään elimeen kirkolliskokoukseen.

Ehdokkaaksi asetutaan valitsijayhdistysten kautta. Tavoitteiltaan kiinnostava lista voi löytyä nykyisten luottamushenkilöiden kautta tai sopivan valitsijayhdistyksen voi perustaa myös itse.

Tällä hetkellä Jyväskylän seurakunnassa vaikuttavat ryhmät ovat Sosialidemokraatit ja sitoutumattomat, Keskusta yhteistyössä, Kokoomus ja sitoutumattomat, Seurakuntaväki, Avara kirkko ja Kristillisten perusarvojen puolesta. Paperivaaleissa olivat mukana myös Toivakkalaiset ja Vanha Joutsa -ryhmät.

Tarkemmat tiedot nykyisistä ryhmistä löytyvät seurakunnan vaalisivuilta osoitteesta jyvaskylanseurakunta.fi/vaalit. Vaaleihin mukaan aikovista tai muodostumassa olevista valitsijayhdistyksistä lisätään tietoja vaalisivuille kevään ja syksyn aikana. Ehdokkaaksi on asetuttava 15. syyskuuta mennessä.

Ehdokkaita vaaleihin voi asettaa valitsijayhdistys, johon kuuluu vähintään 10 seurakunnassa äänioikeutettua jäsentä. Valitsijayhdistyksen taustalla voi olla esimerkiksi herätysliike tai poliittinen puolue, mutta oman valitsijayhdistyksen voi perustaa myös esimerkiksi kaupunginosan, ajatusmaailman tai jonkin yhdistävän paikallisen teeman äärelle.

Seurakuntavaalien projektipäällikkö Annmari Salmela muistuttaa, että kyseessä on seurakuntakohtainen, paikallinen vaali, jolloin yllättävän pienilläkin äänimäärillä saattaa päästä päättämään jopa miljoonaluokan hankkeista.

– Useilla seurakunnilla on esimerkiksi kiinteistöihin liittyviä haasteita – niitä on liikaa, tai peruskorjaustaakka uhkaa viedä rahat toiminnalta. Tällaisiin asioihin luottamushenkilöt pääsevät ottamaan kantaa, hän toteaa kirkon tiedotteessa.

Seurakuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 15. marraskuuta ja tuolloin äänestetään Jyväskylän seurakunnassa Taulumäen kirkossa. Ennakkoäänestys järjestetään 3.–7. marraskuuta. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa – ja vain henkilöllisyystodistuksen esittäminen riittää.

Vaalipäivänä äänestetään Taulumäen kirkossa

Ennakkoäänestyspaikat levittäytyvät kaikille lähikirkkoalueille.

Varsinaisena vaalipäivänä marraskuussa äänestetään Jyväskylän seurakunnassa Taulumäen kirkossa. Kirkkovaltuuston päätöksellä äänestysalueita on yksi.

– Ratkaisulle antoi pontta se, että aiemmissa seurakuntavaaleissa, joissa äänestysalueita oli yhdeksän, noin kaksi kolmasosaa äänestäjistä halusi antaa äänensä ennakkoon. Myös Jyväskylän seurakuntaan vuoden 2025 alussa liittyneissä Toivakan ja Joutsan seurakunnissa ennakkoäänteen osuus oli edellisissä vaaleissa suuri, Toivakassa jopa hieman Jyväskylän seurakuntaa suurempi, Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra Arto Viitala perustelee.

– Äänestys esimerkiksi 15 lähialueella olisi tarkoittanut huomattavan suuren vaalilautakunnan muodostamista. Se olisi koostunut vähintään 45 jäsenestä ja heidän varajäsenistään, Viitala jatkaa.

Tulevissa vaaleissa pääpaino on ennakkoäänestyksessä, johon resursseja halutaan keskittää. Ennakkoäänestyspaikkoja on kaikilla lähikirkkoalueilla.

– Ennakkoäänestäminen tuodaan mahdollisimman hyvin kaikkien seurakuntalaisten ulottuville. Bussikuljetus Taulumäen kirkkoon varsinaisena vaalipäivänä voidaan toteuttaa ainakin etäimpänä Taulumäestä olevien alueiden asukkaille, Viitala kertoo.

Vuoden 2022 seurakuntavaaleissa Jyväskylän seurakunnan
äänestysprosentti oli 12,1, Toivakan seurakunnassa 32,8 ja Joutsan seurakunnassa 11,52. Valtaosa äänistä annettiin ennakkoon.

Vaalistartti Sepän Kipinässä

Kiinnostaako sinua vaikuttaminen omassa seurakunnassasi? Jyväskylän seurakunnan vaali­startti on pe 17.4. kello 17.30 Sepän Kipinässä, kauppakeskus Sepässä.

Tilaisuudessa jaetaan vaali-infoa ja kannustetaan lähtemään ehdolle. Vaalistartti on tarkoitettu sekä seurakuntalaisille että luottamushenkilöille. Vaali-intoa nostattamassa Kirkkohallituksen seurakuntavaalien projektipäällikkö Annmari Salmela.

Tilaisuuden voi katsoa myös suorana osoitteessa Jyväskylän seurakunnan Youtube-kana­valla osoitteessa youtube.com/@jyvaskylan_seurakunta.

Seurakuntavaalit 2026

- Ehdokasasettelu päättyy 15.9.
- Ennakkoäänestys on 3.–7.11.
- Varsinainen vaalipäivä on 15.11.
- Vaaleissa valitaan jäsenet Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustoon kaudeksi 2027–2030
- Tietoa vaaleista ja mukana olevista valitsijayhdistyksistä Jyväskylän seurakunnan nettisivuilla osoitteessa jyvaskylanseura­kunta.fi/vaalit.
- Seurakuntavaalit näkyvät somessa tunnisteella #seurakuntavaalit.
- Seurakuntavaalit ovat ainoat vaalit, joissa äänioikeus on 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä.

Artikkeli Ehdokkaiden etsintä alkaa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kaupunginkirkon remonttia on suunniteltu huolellisesti pitkään.

– Toiveena ovat ajanmukaiset ja esteettömät tilat, jotka palvelisivat erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa vielä vuosien ajan remontin jälkeen.
Karasti uskoo, että tulevaisuudessa toiminta keskittyy entistä enemmän saman katon alle.

– Monista seurakunnan tiloista saatetaan luopua lähivuosina, siksi kirkkotilojen olisi hyvä olla mahdollisimman monikäyttöisiä.

Karastin toiveissa on, että Kaupunginkirkossakin voisi järjestää pienten ryhmien kokoontumisia ja pieniä tarjoiluja. Samaan aikaan ylläpitää monipuolista jumalanpalveluselämää, pitää kirkollisia toimituksia, tapahtumia ja konsertteja.

Karasti tiedostaa, että tilamuutosten tekeminen vanhassa, suojellussa rakennuksessa ei ole helppoa.

– Jään mielenkiinnolla odottamaan arkkitehdin tarkempia suunnitelmia.

Vuonna 1880 valmistuneen Kaupunginkirkon edellinen remontti on tehty 1980-luvulla, ja talotekniikka kaipaa päivitystä. Nykyisellään tilat eivät myöskään ole esteettömät ja sosiaalitilat ovat puutteelliset. Myös kirkon tiiliverhous on paikoin rapistunut ja julkisivua on jouduttu osin verkottamaan irtoavien tiilien varalta.

Remontin kustannusarvio on 5,2 miljoonaa, josta ensi vuodelle on varattu kaksi miljoonaa euroa.

– Suunnitelmat ovat vielä alkuvaiheessa. Peruskorjauksen suunnittelu jatkuu kevään ajan. Tarkoitus on, että remontti alkaisi syksyllä, Jyväskylän seurakunnan kiinteistöpäällikkö Raino Holappa kertoo.

Jos remontti toteutuu suunnitellusti, Kaupunginkirkon ovet olisivat jälleen auki alkuvuodesta 2028.

Artikkeli Vuosi 2026 tuo odotetun remontin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Sanaristikoiden laatiminen ei ole Vuokilalle liukuhihnatyötä. Ristikoiden pitää olla laadukkaita ja tarkoitukseensa sopivia.

– Monelle laatijalle on tärkeää, ettei ristikon tekemisestä tulisi koskaan liian helppoa. Siinä pitää olla jokin haaste, Vuokila sanoo.

Kokeneemmat ratkojat voivat yrittää päätellä, kenen ristikosta on milloinkin kyse, mutta Vuokila pyrkii tekemään ristikoita ilman minkäänlaisia rajoja.

– Ehkä tavaramerkkini on, ettei koskaan voi tietää, millainen ristikko seuraavaksi on tulossa.

Vuokila muistuttaa, että ristikoita tehdään ratkojien iloksi, joten ristikoiden pitää olla ratkottavissa.

Osa ammattitaitoa on ajan tasalla pysyminen. Kieli muuttuu ja uudissanoja ja henkilöitä ilmestyy koko ajan lisää.

– Aina kun tulee uutta, siirryn käyttämään mieluummin uutta kuin vanhaa. Ennen esimerkiksi Aaro viittasi lähinnä Hellaakoskeen, nyt sanalla voi viitata vaikka Aaro Niinistöön, Vuokila havainnollistaa.

Ristikoiden ratkominen on sekä tekniikkaa, yleissivistystä että päättelyä.

– Jos halutaan oikein visaisia ristikoita, pitää olla ovela ja harhauttava, panna ihmiset ajattelemaan sanan monimerkityksellisiä muotoja.

Suomen kieli on Vuokilasta erinomainen ristikkokieli. Maailman paras, hän sanoo.

– Sanastoa on valtavasti ja uusia yhdys­sanoja on helppo rakentaa. Esimerkiksi ruotsinkieliset ristikot ovat paljon suomenkielisiä ristikoita alkeellisempia.

Minulla on kova usko, että ristikot pitävät pintansa myös tulevaisuudessa.

Vuokilalla on vuosikymmenten kokemus ristikoiden ratkomisesta ja laatimisesta. Isänsä vanavedessä Vuokila alkoi innostua ristikoista 1960-luvulla ja julkaisi ensimmäisen ristikkonsa 13-vuotiaana. Ristikoiden laatimisesta tuli myöhemmin myös ammatti, ja kokemusta Vuokilalla on myös seurakunnallisista teemoista esimerkiksi Kirkko ja kaupunki -lehdestä. Vuokilan perustama Sanaris-yritys täyttää ensi vuonna 40 vuotta.

– Fuusioiduimme kesäkuun alussa hollantilaisyrityksen kanssa, mutta hommia se ei ole vielä vähentänyt. Tahti on yhä kova, 68-vuotias Vuokila sanoo ja kuvaa ristikoiden laatimista enemmän mukavaksi harrastukseksi kuin työksi.

– En ole koskaan kyllästynyt tähän työhön. En pidä itseäni työnarkomaanina, mutta aina kun ei ole mitään muuta tekemistä, laadin ristikoita. Teen mielelläni töitä viikonloppunakin, kun ei ole muita häiriötekijöitä. Se rauhoittaa.

Ristikoita on totuttu pitämään vanhemman väen harrastuksena. Aktiivisten ristikko­harrastajien Sanasepot-yhdistyksessä pohditaan kovasti, miten nuoret saataisiin mukaan ristikoiden pariin. Ristikoiden julkaiseminen verkossa on yksi keino tavoittaa uusia harrastajia.

Juuri nyt kohistaan Pop-Ristikko-lehdestä, joka on erityisesti nuorille aikuisille suunnattu pop-aiheinen ristikkolehti. Pop-Ristikot erottuu muista ristikoista paitsi ulkoasunsa myös uusitun sanastonsa avulla.

– Tuntuu siltä, että ristikoita halutaan ratkoa nimenomaan paperilla. Se on rentouttavaa puuhaa jatkuvan kännykän ja netin selaamisen sijaan. Minulla on kova usko, että ristikot pitävät pintansa myös tulevaisuudessa, Vuokila sanoo.

Vuokila ratkoo ristikoita enää harvakseltaan.
– Harrastan toki ristikoita ja tutkin niitä, mutta vähemmän enää ratkon. Silloin tällöin herkuttelen oikein vaikealla ristikolla, jossa on jotain uutta tai ovelaa.

Artikkeli Harhauttaja julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Useimmiten vainajan tuhkat päätyvät seurakunnan ylläpitämille hautausmaille, mutta hautaustoimilaki antaa mahdollisuuden tuhkan hautaamiseen myös muualle. Tuhkan voi sirotella esimerkiksi omalle tontille, mökille tai vesistöön. Muistomerkkiä ei saa kuitenkaan pystyttää ilman aluehallintoviraston lupaa.

– Tuhkan sirotteleminen tai hautaaminen vaatii aina maa- ja vesialueen haltijan tai omistajan luvan, Pajunen muistuttaa.

Useissa kaupungeissa on määritelty erikseen kaupungin omistamat alueet, jonne tuhkia saa sirotella. Jyväskylässä on kaksi paikkaa, joihin kaupunki on myöntänyt pysyvän luvan tuhkan sirottelulle. Tuhkan voi sirotella Vaajanvirtaan Vaajakosken Varassaaressa tai Päijänteelle Nenäinniemen kaakkoispuolella. Nenäinniemen sirottelupaikka on saavutettavissa ainoastaan veneellä. Varassaaressa tuhka on mahdollista sirotella veteen rannalta.
Tuhkan sijoittamisesta määrää hautaustoimilaki. Vainajan tuhka on sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan vuoden kuluttua tuhkauksesta.

Tiesitkö?

Tuhkahautauksessa on
monta vaihtoehtoa.

Uurnahauta

Arkkuhauta

Uurnaholvi eli kolumbaario. Uurnaholvi on tuhkauksen säilytyspaikka. Uurnaholveja voi olla esimerkiksi hautausmaan muurissa, kappeleissa tai kirkoissa. Jyväskylässä uurnaholvit ovat muurirakenteissa.

Muistolehto. Hautaamisen suorittaa hautausmaan henkilökunta. Omaiset eivät ole hautauksessa läsnä, ja hautasija on vain seurakunnan tiedossa. Tuhka haudataan ainoastaan sulan maan aikana.

Sirottelualue. Omaiset voivat olla halutessaan mukana tuhkan sirottelussa. Tuhka sirotellaan ainoastaan sulan maan aikana.

Muualle kuin hautausmaalle. Tuhkan voi haudata tai sirotella maa-alueelle sekä sirotella vesialueelle. Tällöin tulee aina olla alueen omistajan tai haltijan kirjallinen suostumus.

Artikkeli Tuhkauksen suosio kasvaa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Uusi muistolehto sijaitsee lähellä hautausmaan vanhaa muistolehtoaluetta ja siinä on 400 hautasijaa.

Uudelle muistolehtoalueelle oli selkeä tarve, sillä vanhalla alueella hautasijat alkavat käydä vähiin.

– Hautauksia muistolehtoon toivotaan lisääntyvässä määrin, Jyväskylän seurakunnan hautaustoimen päällikkö Tuija Pajunen kertoo.

Muistolehto on hauta-alue, jossa ei ole nimettyjä hautapaikkoja. Seurakunta hautaa tuhkat, eikä hautasijaa ilmoiteta omaisille. Hautapaikka on ainoastaan seurakunnan tiedossa.

Vainajan nimilaatta voidaan kiinnittää yhteismuistomerkkiin, jos omaiset niin haluavat.

Muistolehtoalueella on myös kolme kynttilä- ja kukkatasoa, joihin omaiset voivat tuoda muistamisia.

Muistolehdon hoito kuuluu hautausmaan yleishoitoon.

Jyväskylän seurakunnalla on muistolehtoja Vanhan hautausmaan lisäksi Mäntykankaan, Lahjaharjun, Säynätsalon ja Korpilahden hautausmailla.

Tuhkahautausten osuus Jyväskylässä kaikista hautauksista on jo 70 prosenttia.

– Suurin osa tuhkahautauksista tapahtuu vanhoihin arkkusukuhautoihin. Seuraavaksi eniten uurnia haudataan uurnasukuhautoihin ja muistolehtoihin, sirottelualueille sekä kolumbaarioon, Tuija Pajunen sanoo.

Tuhkan sijoituksesta määrää hautaustoimilaki. Vainajan tuhka on haudattava pysyvästi yhteen paikkaan vuoden kuluessa tuhkauk­sesta.

Hautausmaiden lisäksi tuhkan voi haudata tai sirotella omalle tontille, mutta sinne ei saa pystyttää muistomerkkiä ilman aluehallintoviraston lupaa. Muistomerkin asettaminen haudalle tarkoittaa, että paikasta muodostuu yksityinen hauta ja siitä tulee merkintä myös kiinteistörekisteriin.

Tuhkan sirotteleminen tai hautaaminen muualle kuin omalle maalle vaatii aina maa- ja vesialueen haltijan tai omistajan luvan. Jyväskylässä on kaksi paikkaa, joihin Jyväskylän kaupunki on myöntänyt pysyvän luvan tuhkan veteen sirottelulle. Toinen paikka on Varassaaressa Vaajakoskella ja toinen Nenäinniemen kaakkoispuolella. Varassaaressa tuhka on mahdollista sirotella rannalta. Nenäinniemen kaakkoispuolella sirottelupaikka on saavutettavissa ainoastaan veneellä.

Tuija Pajusen mukaan kyselyt tuhkan sijoittamisesta muualle kuin hautausmaalle ovat niin ikään yleistyneet.

– Useimmiten läheiset noudattavat vainajan toivetta hautapaikasta.

Artikkeli Uusi muistolehtoalue käyttöön keväällä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Jyväskylän seurakunnalla on edessään pohdinnan aika. Helsingin hallinto-oikeus kumosi syyskuun lopulla suuren kiinteistökaupan, jossa seurakunta olisi myynyt kiinteistösijoitusyhtiölle Lohikosken, Halssilan ja Huhtasuon seurakuntakeskukset, Keskusseurakuntatalon sekä Palokassa sijaitsevan rakentamattoman maa-alueen.

Pian päätöksen jälkeen varmistui, että seurakunta ei aio hakea asiaan valituslupaa.

– Valitusluvan saaminen korkeimmasta hallinto-oikeudesta olisi epävarmaa. Pahimmassa tapauksessa prosessi venyisi vuosia ja lisäisi kustannuksia. Haluamme päästä asiassa nopeammassa aikataulussa eteenpäin, Jyväskylän seurakunnan talousjohtaja Jussi Kaulio kommentoi.

Kaulion mukaan seurakunnassa mietitään nyt rauhassa, mihin toimenpiteisiin kiinteistöjen osalta ryhdytään.

– Konkreettisiin toimiin päästään todennäköisesti vasta ensi vuoden puolella, ja asia tuodaan laajenevan seurakunnan kirkkovaltuuston päätettäväksi, Kaulio toteaa.

Seurakuntakeskusten luopumisesta on päätetty Jyväskylän­ seurakunnan kiinteistö­stra­te­giassa, eikä tilanne ole tältä osin muuttunut.

– Lähdemmekö myymään kiinteistöjä samanlaisena pakettina kuin aikaisemmin vai yksi kiinteistö kerrallaan, on vielä täysin auki.

 Rakennukset menevät koko ajan huonompaan kuntoon. Niihin kohdistuu myös paljon ilkivaltaa. –Jussi Kaulio

Seurakuntakeskusten myymisestä yhdessä rakentamattoman tontin kanssa ei sinällään tullut moitteita hallinto-oikeudelta. Katsotaan, onko aika tässä suhteessa muuttunut, Kaulio pohtii.

Seurakuntakeskuksia on yritetty myydä huonolla menestyksellä myös aiemmin.

– Seurakuntakeskukset eivät ole helppoja kohteita myydä.

Keskusseurakuntatalo sekä Lohikosken ja Halssilan seurakuntakeskukset ovat suojeltuja rakennuksia, mikä asettaa aikamoisia rajoitteita niiden käytölle.
Kiinteistöt ovat olleet tyhjillään useita vuosia. Pelkästään ylläpitokustannukset ovat lähes 400 000 euroa vuodessa.

Ylläpitokustannusten lisäksi huolta lisää kiinteistöjen rapistuminen.

– Rakennukset menevät koko ajan huonompaan kuntoon. Niihin kohdistuu myös paljon ilkivaltaa, Kaulio kertoo.

Kiinteistökaupasta valituksen tehneet Heimo Lajunen ja Pertti Reinikainen iloitsivat hallinto-oikeuden päätöksestä. Molemmat ovat entisiä Jyväskylän seurakunnan pitkäaikaisia luottamushenkilöitä.

– Hallinto-oikeus huomasi, ettei kaikki tuossa kaupassa mennyt ihan niin kuin hyvä hallintotapa ja kilpailutus edellyttävät, Lajunen toteaa.

Hallinto-oikeus katsoo, että sekä kirkkohallituksen että Jyväskylän kirkkovaltuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Se myös toteaa, ettei päätöstä kiinteistökaupan hyväksymisestä olisi tullut tehdä ennen valtiontukimääräysten mahdollisen soveltuvuuden selvittämistä.

Kiinteistöjen myymistä Lajunen ei ole missään vaiheessa vastustanut. Hän perää ainoastaan mahdollisimman avointa ja oikeudenmukaista kilpailutusta.

– Toivon, että oikeuden ratkaisu parantaa jatkossa tämän tyyppisten kohteiden myyntiä siten, että kaikilla on mahdollisuus tehdä ostotarjous, eikä kiinteistöjä myydä pienen piirin sisäpiiritiedon kautta jollekin.

Pertti Reinikaisen mukaan kysymys on puhtaasti seurakunnan edusta. Häntä harmittaa, että seurakunta oli myymässä kiinteistöjä 80 000 eurolla, vaikka niistä saatava hyöty voi hänen mukaansa olla sijoittajalle satojen tuhansien tai jopa miljoonien arvoinen. Palokan maa-alueen kauppahinta oli sidottu kaavoituksessa myönnettävään rakennusoikeuteen.

– Seurakunnassa pitäisi huolellisesti miettiä, miten kiinteistöjä kehitetään ja omaisuutta hyödynnetään tuottoisasti. Myydäänkö, puretaanko vai rakennutetaanko itse? Toivon hartaasti, että valtuutetut arvioivat yhdessä eri toimijoiden kanssa, mikä on paras tie, Reinikainen toteaa.

Esisopimus seurakuntakeskusten ja Palokan tontin kaupasta solmittiin vuonna 2021 Järvi-Suomen Asunnot Oy:n kanssa. Kiinteistökaupan kaatumiseen toimitusjohtaja Tomi Nieminen suhtautuu tyynesti.

– Tilanne on nyt hallinto-oikeuden päätöksen mukainen.

Nieminen odottaa nyt rauhassa, mitä seurakunta aikoo kiinteistöille ja tontille seuraavaksi tehdä.

Olemme aivan erilaisessa tilanteessa kuin silloin, kun jätimme tarjouksen. –Tomi Nieminen

Nieminen toteaa monen asian muuttuneen neljän vuoden aikana. Saneeraus- ja rakennuskustannukset ovat nousseet ja kiinteistöjen vuokra- ja myyntihinnat laskeneet.

– Olemme aivan erilaisessa tilanteessa kuin silloin, kun jätimme tarjouksen. Nyt pitää tarkasti miettiä, löytyykö kiinteistöille sellaista käyttöä, joka kattaa niiden ylläpitokustannukset ja kuntoon laittamisen. Jos uusi tarjouskierros tulee, en ole ihan heti nostamassa kättä pystyyn.

Paljon riippuu Niemisen mukaan myös siitä, millä tavoin seurakuntakeskukset tulevat myyntiin.

– En usko, että olen kiinnostunut jättämään tarjousta yksittäisistä kiinteistöistä. Jos kiinteistökauppa toteutetaan samanlaisena pakettina kuin aikaisemmin, siinä on enemmän mahdollisuuksia saada kokonaisuus toimimaan taloudellisesti ja jakaa riskejä, Nieminen sanoo.

Tästä on kyse

• Helsingin hallinto-oikeus kumosi syyskuussa Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuuston päätöksen kiinteistökaupoista Järvi-Suomen Asunnot Oy:n kanssa sekä kirkkohallituksen sitä koskevan alistuspäätöksen.
• Kumotun kaupan kohteena olivat Lohikosken, Halssilan ja Huhtasuon seurakuntakeskukset, Keskusseurakuntatalo sekä Palokassa sijaitseva rakentamaton maa-alue Pappilanjoen ja Jokelantien välimaastossa.
• Kiinteistöt ovat olleet tyhjillään vuosia. Niiden ylläpito maksaa lähes 400 000 euroa vuodessa.
• Kyseisistä kiinteistöistä luopumisesta on päätetty Jyväskylän seurakunnan kiinteistöstrategiassa.

Artikkeli ”Nyt mietitään rauhassa” julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.