1. Matkalle tulee asettaa selkeät tavoitteet, joita ovat lisääntyvä lähetysinnostus, maailmanlaajan kirkon todellisuuden ymmärtäminen ja elämän moninaisuuden avautuminen.

• Vasta toisena tavoitteena on se hyvä, mitä matkan aikana voidaan toteuttaa.
• Matkan tavoite ja kirkollinen/hengellinen luonne tulee tuoda esille jo ilmoittelussa.
• Jatkotoiminta matkan jälkeen on osa matkan tavoitetta.
• On hyvä olla yhteydessä vastaanottavaan tahoon ja lähetysjärjestöön matkaryhmän suunnittelun alkaessa ja jo tavoitetta mietittäessä, jotta kummallakin on yhteinen kuva sen tarkoituksesta.

2. Tavoitteena on sopivan kokoisen ryhmän saaminen (enintään 10–15), joista suurin osa on ensikertalaisia.

• Ryhmä voi koostua monenlaisista osallistujista kuten isosista, opiskelijoista, lähetystyön aktiiveista, seurakunnan vapaaehtoisista tai työntekijöistä.
• On varottava sitä, että samat ihmiset ovat aina matkalla. Välillä voisi kutsua rohkeasti erilaisia ryhmiä.
• On hyvä ottaa selvää alueen lähetystyöntekijältä ryhmän kokoonpanoon ja kokoon liittyvistä näkökohdista.

3. Kaikkien matkalaisten tulee sitoutua matkan sääntöihin ja kirkolliseen luonteeseen, jotka nuorten ryhmän kohdalla myös allekirjoitetaan etukäteen.

• Olisi hyvä, että kaikki olisivat täysi-ikäisiä.
• Yhteys vanhempiin on tärkeää.
• Ohjelma- ja turvallisuusvastaava sanoo viimeisen sanan.

4. On hyvä olla työpari mieluiten samasta seurakunnasta, jotta työn ohjeet ja käytännöt sekä varojen liikuttelu on selkeää.

• Mahdollisuuksien mukaan lähetystyöntekijä voisi olla myös matkan vetäjänä.

5. Kaikkien matkalaisten on sitouduttava riittävään etukäteistyöhön, jotta ryhmähenki ja matkan tavoite sisäistyvät.

• Rahaa kerätään myös lähetystyön hyväksi, ei vain oman reissun hyväksi.
• Ennen matkaa ohjelmassa on syytä olla myös orientoitumista matkakohteeseen ja matkan hengelliseen luonteeseen.
• Voisiko matkaa tarjota esimerkiksi isosina olleille?

6. Sekä suomalaisen että paikallisen matkatoimiston käyttäminen mahdollisuuksien mukaan on viisasta.

• Työnjako seurakunnan, vastaanottavan kirkon, lähetysjärjestön ja matkatoimiston välillä on syytä saada selväksi.
• Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimiva matkatoimisto hoitaa liput ja varaukset, jolloin taustatuki on olemassa.

7. Matkan kuluista kannattaa maksaa etukäteen mahdollisimman paljon, jotta turhaa rahaa ei tarvitse kuljettaa mukana.  

• Käteistä rahaa paikallisena valuuttana tulee olla tarpeeksi ja luottokortteja ainakin kahdesta eri rahoituslaitoksesta (pankki tai luottokorttiyhtiö).
• kannattaa selvittää maksamiseen liittyvät ajankohtaiset maakohtaiset ohjeet lähetystyöntekijältä.

8. Ohjelman on syytä olla kyllin väljä. Suunnittele aikataulusta mielekäs ja vaihteleva, ohjelmaan sopivasti toimintaa ja lepoa.

• Suunnittele yhdessä lähetystyöntekijän kanssa (aikataulutuksen onnistuminen, esimerkiksi paikan päällä matkustamiseen vaadittava aika).
• On hyvä kysyä ja pohtia vastaanottavan kirkon toiveita ja ajatuksia vierailun suhteen.
• Matkan aikana matkalaisten pelot ja väsymys on hyvä ottaa vakavasti – näistä kannattaa puhua myös etukäteen.
• Ryhmäläisten jaksamisen seuraaminen on tärkeää. Ryhmän on hyvä pysyä mahdollisuuksien mukaan aina koossa. 
•  Päivittäiset purkutuokiot sekä rukous ovat suositeltavaa ohjelmaa.

9. Terveysasiat tulee ottaa vakavasti sekä ennen matkaa että jälkeenpäin.

• On selvitettävä rokotukset ja lääkitykseen liittyvät seikat osaavalta taholta (työterveys). – Matkanjohtajan on huolehdittava siitä, että kaikilla on sama tieto.
• Matkanjohtajan on tiedettävä etukäteen jokaisen lähtijän matkaan mahdollisesti vaikuttavat terveysasiat. Esimerkiksi lääkkeiden saatavuus voi olla hyvin heikko kohdemaassa.
• Matkanjohtajan on varmistettava, että kaikilla on riittävät vakuutukset.

Artikkeli Yhdeksän näkökohtaa hyvän opintomatkan toteuttamiseen julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.