– Toivon, että jokainen voisi kokea laulun merkityksen yksilölle ja yleisölle.

Nurmon kirkkokuoro täytti viime vuonna 80 vuotta. Suunnitelmissa oli juhlat jumalanpalveluksen kera, mutta sitten tuli korona, joka pani pisteen suunnitelmille.

– Vielä on hieman auki, että miten tasavuosia juhlitaan. Omalla porukalla juotiin juhlakahvit, ja keväällä mahdollisesti järjestetään juhlakonsertti.

Poikkeusolojen vuoksi myös kuoroharrastus siirtyi etäaikaan. Vuorenmaa kertoo, että harjoituksia järjestettiin tietotekniikan tukemana.

– Olin itse yhdessä päässä kosketinsoittimen kanssa laulamassa, ja muut osallistuivat puhelimien tai tietokoneen välityksellä.

Poikkeuksellinen järjestely toimi hyvin. Vuorenmaa kertoo, että jotkut kuorolaiset lauloivat kaksiäänisesti saman ruudun äärellä.

– Fyysinen yhteys kuitenkin puuttui, joka on tosi tärkeää laulamisen kannalta. Ääni on myös fyysistä, värähtely tulee keholle.

Kuorolaulu on Etelä-Pohjanmaalla suosittua. Seinäjoen seurakunnassa on kymmeniä kuoroja. Vuorenmaa uskoo, että eräs selittävä tekijä kirkkokuorojen suosiolle liittyy niiden tehtävään.

– Se liittyy suoraan seurakunnan perustehtävään, evankeliumin julistamiseen. Kuoron toiminta nivoutuu luterilaisen kirkon jumalanpalveluselämään ja kirkkovuoden kiertoon.

Kirkkokuoroilla on hyvin pitkät perinteet. Vuorenmaa sanoo, että jumalanpalveluksissa on laulettu alkukirkon ajoista lähtien. Myös perinteet kannattelevat kuorotoimintaa, ja onhan laulaminen myös mainio harrastus.

Laulamisen ja ylistyksen perinne on pitkä.

– Tietysti yhdessä tekeminen on mukavaa, mutta kirkkolauluun liittyy syvempi merkitys, joka vetoaa ihmisiin.

Vaikka kirkkokuorojen juuret ovat syvällä kirkollisissa perinteissä, kuorotoiminta muuttuu ajan haasteiden mukaan. Kuorojen keski-ikä on korkea. Vaikka noin 25-jäseniseen Nurmon kirkkokuoroon tuleekin uusia kasvoja muutama vuodessa, Vuorenmaa uskoo, että kuorotoiminta tulee säilymään jatkossakin, muodossa tai toisessa.

– Laulamisen ja ylistyksen perinne on niin pitkä.

Kuoroharrastuksen aloittamiselle ei ole muuta vaatimusta kuin, että osaa laulaa nuotilleen. Vuorenmaa tosin sanoo, että tämänkin taidon voi oppia.

– Ensimmäisenä kannattaa ottaa yhteyttä kuoronjohtajaan ja kysyä, mihin kuoroon voisi liittyä. Musiikkiharrastus tai nuottien lukeminen eivät ole edellytys sille, että voi laulaa kuorossa.

Nurmon kirkkokuoro

• Kanttori Jussi Kujanpää perusti kuoron vuonna 1940, ja johti sitä kaksi vuotta.
• Vuoden 1942 aikana kanttoriksi ja kuoronjohtajaksi Jussi Mäntymaa.
• 1944 kanttoriksi Aleksanteri Laakso, joka perustaa kuoron ja johtaa sitä noin 10 vuoden ajan.
• 1947 Eino Takala perustaa Nuorisokuoron.
• Kanttori Laakson kuoron loputtua Nuorisokuorosta tulee Nurmon Kirkkokuoro.
• Eino Takala johti kuoroa vuoteen 1970 asti.
• Kanttori Marjatta Perttula johti kuoroa 1971–1972.
• Kanttori Martti Hemminki johti kuoroa 1972–1999.
• Kanttori Mikko Seppänen johti kuoroa 1999–2007.
• Viimeinen virallinen kanttori ja kuoronjohtaja on ollut Päivi Kankainen-Martikainen. Hänet valittiin kanttoriksi vuonna 2007.
• Nurmon Kirkkokuoron perustuskokous pidettiin vuonna 1971, ja kuoro rekisteröitiin samana vuonna.
• Enimmillään laulajia on ollut 48 vuosina 1972–1973.

Lähde: Nurmon Kirkkokuoron entisen sihteerin Anneli Marttalan arkisto

Juttu julkaistu ensimmäisen kerran Lakeuden Risti -lehden numerossa 4/2021.

Artikkeli ”Toivon, että jokainen voisi kokea laulun merkityksen” julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.