– Olen lisäksi saanut tästä opiskeluihini osaamispisteitä. Ne vievät tutkintoa eteenpäin, Kasper Meinander sanoo.

Nuoret ovat osallistuneet paitsi ryhmän kokouksiin, myös kirkkovaltuuston kokouksiin.

– Tätä kautta olen päässyt seuraamaan, miten päätökset seurakunnassa tehdään, Maarit Ahola kertoo.

Nuoret kokevat tulleensa kuulluiksi seurakunnan päättäjien parissa.

– Eivät meidän ajatuksemme ole nurkan taakse jääneet, Gamu Niskanen vakuuttaa. Vaikuttamistyölle on kuitenkin tarvetta tulevaisuudessakin.

– Haluamme vaikuttaa siihen, että nuorille olisi seurakunnassa enemmän toimintaa, Julius Siltanen lisää.

Konkreettisia asioita

Nuorten vaikuttaminen on saanut aikaan konkretiaa: Ensimmäisenä mieliin tulevat nuortenleirien ja nuorten joulujuhlan ohjelmien suunnittelu, pelilaitehankinnat sekä rippikouluraamattujen kansikuvan valinta. Nuoret ovat kommentoineet muun muassa seurakunnan kiinteistöstrategiaa ja kasvatustyön toimintasuunnitelmia. Toiveesta seurakunnassa on aloitettu nuorten Walk in Talk -keskusteluapu.

– Olisi hienoa, että saisimme nuorten äänen myös vaikuttajaryhmää laajemmin kuuluviin, Miia Nortunen sanoo.

Vaikuttajaryhmä onkin esimerkiksi kysellyt nuorten näkemyksiä nuortenleirillä ja lähettänyt valtakunnalliseen Nuorten tulevaisuusseminaariin edustajia ryhmän ulkopuolelta.

Hae mukaan vaikuttajaryhmään

Kokeilukausi Seinäjoen seurakunnassa on päättymässä. Evankelis-luterilaisen kirkon heinäkuussa voimaan tuleva nuorten vaikuttajaryhmän perustamisvelvoite päästään täyttämään kokemusten pohjalta.

Kahden vuoden kokeilukausi on takana. Seurakuntapastori Vilma Niemi pitää sitä onnistuneena.

– Kauden aikana nuoret ovat saaneet päättää muun muassa ryhmän järjestäytymismallin, uusien nuorten valintamallin ja miten he haluavat olla vuorovaikutuksessa seurakunnan päättäjien kanssa, Niemi listaa.

Kokeilukaudella ryhmässä on ollut kahdeksan jäsentä seurakunnan eri alueilta. Seurakuntakokemusta heillä on ollut ilahduttavan monipuolisesti.

– Jotkut ovat olleet isosina, jotkut kerhonohjaajina. Joku on tullut mukaan rippileiriltä, Niemi sanoo.

Uusien jäsenten haku on käynnissä kesä-heinäkuun ajan. Hakemuksessa pyydetään kertomaan asuinpaikka ja miksi haluaisi mukaan toimintaan.

– Muuten hakemus on vapaamuotoinen ja sen voi lähettää vaikka WhatsApp viestinä, Niemi täsmentää.

Hakemukset nuorten vaikuttajaryhmä käsittelee anonyymeinä. Valinnat tehdään elokuussa. Seurakunnan työntekijöistä Vilma Niemi on ollut mukana kokeilun alusta asti. Tämän vuoden alussa mukaan tulivat nuorisotyönohjaajat Riikka Niemi ja Janna Renko.

Artikkeli Nuorten näköistä vaikuttamista julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Peräseinäjoen kappeliseurakunnan diakoniatyöntekijä Tarja Niemi ei voi tarpeeksi korostaa vapaaehtoisten merkitystä.

– Tänä vuonna mukana on parisenkymmentä vapaaehtoista. Tapahtumaa ei olisi, ellei vapaaehtoisia olisi mukana, Niemi toteaa.

Talkoolainen Anja Haapamäki aloittaa munkkitaikinan teon myyjäispäivänä aamukuudelta. Pian keittiön täyttää iloinen puheensorina.

– Meillä puhutaan ja nauretaan paljon leipomisen lomassa, Haapamäki sanoo.
Munkkeja leivotaan tänäkin vuonna noin 1 500 kappaletta. Simaa tehdään noin 150 litraa.

– Kaikki tekevät kauppansa, Haapamäki tietää vanhastaan.
Hän on ollut talkoolaisena mukana myyjäisissä vuosikymmeniä.

Vapun tapahtumalla merkittävä osuus

Vapun sima- ja munkkimyyjäiset tuottavat merkittävän osan Peräseinäjoen kappeliseurakunnankin Yhteisvastuukeräyksen tuotosta. Varoja kerätään myös laskiaistiistain tapahtumassa, lipaskeräyksillä kauppojen edustalla sekä kolehdeilla.

– Kiertävä listakeräys loppui koronan myötä, Niemi harmittelee.
Suomessa kokee kouluväkivaltaa 40 000 nuorta viikoittain. Yhteisvastuukeräyksen tuotto menee tänä vuonna nuorten väkivallan ehkäisyyn.

– Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 20 prosenttia jää oman seurakunnan alueelle. Sillä voidaan auttaa avuntarpeessa olevia tässä lähellä, Niemi toteaa.
Niemi on iloinen ja kiitollinen jokaisesta mukaan ilmoittautuneesta vapaaehtoisesta. Vaikka talkoolaisia löytyi hyvin tänäkin vuonna, ovat uudet aina tervetulleita.

– Haluamme, että pitkään jatkunut perinne jatkuisi edelleen ja voisimme tehdä hyvää ja olla mukana auttamassa.

Peräseinäjoen kappeliseurakunnassa autetaan Sima- ja munkkimyyjäisten puitteissa ilolla ja sydämellä.

Seinäjoen seurakunnan vappumyyjäiset

Myydään niin kauan kuin myytävää riittää.

Artikkeli Ilolla ja sydämellä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Tarjolla on maittava kotamenu ja erätunnelmaa, Seinäjoen seurakunnan leirikeskustoiminnan johtaja Markku Autio kehuu.

– Kotaillallinen sopii hyvin myös pariskunnille, muuten luonnonläheiset elämyslahjamme on suunnattu 3–6 hengen ryhmille, Autio lisää.

Järven kirkas tähtitaivas

Autio itse harrastaa kalastusta ympäri vuoden.

– Kävin eilen katsomassa jo aikaisemmin laskemani verkot. Vierailijoille se olisi ollut huikea elämys. Tähtitaivas näkyi kirkkaana, ja jää on tällä hetkellä erinomaista kävellä. Kalaakin tuli, Autio myöntää.

Nyt myös elämyslahjalaisella on mahdollisuus päästä kokemaan talviverkkoja.

– Pimenevä ilta ja sininen hetki järvellä ovat monelle ikimuistoinen luontoelämys.

Kylmiltään ei aloiteta

Jos jousiammunta talvikeleillä ei innosta, seurakunnan elämyslahjakortit ovat voimassa vuoden 2022 loppuun asti.

– Jousiammunta saattaa olla parhaimmillaan muulloin kuin parinkymmenen asteen pakkasilla, Autio naurahtaa.

Kylmiltään jousiammuntaan ei tarvitse elämyslahjalaisen ryhtyä.

– Käymme ensin perusasiat läpi ja vasta sitten kokeillaan.

Autio uskoo pienen kisan harjoituksen jälkeen olevan monesti paikallaan, ja suuri houkutus.

Tarjolla upeita lähielämyksiä

Kokeneena kalastajana Autio kehuu niin ympärivuotista kalastusta kuin luonnossa liikkumista yleensä.

– Jo talviverkoilla käynti on parhaimmillaan upea luontoelämys. Lumi narskuu kengissä, luonto on puhtaan kaunis ja taivaalla kauniit värit tai tähtiloiste.

Elämyslahjakortin tarkempia tietoja ja ohjeita lahjakortin tilaamisesta saa osoitteesta: seinajoenseurakunta.fi/elamyslahjat

Lahjakortit ovat myynnissä tämän vuoden loppuun saakka ja käytettävissä vuoden 2022 loppuun asti.

Artikkeli Lahjaksi sininen hetki julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.