Moni maaseudulla asuva ei ole rekisteröinyt syntymäänsä tai avioliittoaan, mikä estää pääsyn sosiaaliturvan piiriin. Naisilla ei usein ole ollenkaan omaa pankkitiliä, vaikka sellainen tarvitaan etuuksien vastaanottamiseksi.
– Tuemme haavoittuvassa asemassa olevia, syrjäseuduilla asuvia yhteisöjä pääsemään taloudellisten palveluiden ja sosiaaliturvan piiriin. Ilman pankkitiliä tai virallisia asiakirjoja ihminen jää helposti kaiken ulkopuolelle, Shakiya sanoo.

Nepalin maaseudulla 80–85-vuotiaatkin voivat olla fyysisesti aktiivisia: he kantavat polttopuita, hoitavat eläimiä ja työskentelevät jyrkillä rinteillä. Kaupungeissa tilanne on toinen. Yhä useampi ikääntynyt päätyy vanhainkotiin, usein vastoin omaa toivettaan, kun lapset asuvat ulkomailla.

Hyvä vanhuus tarkoittaa Shakiyan mukaan ennen kaikkea turvaa ja rauhaa sekä mahdollisuutta elää arvokkaasti oman perheen kanssa.
-Yhteisvastuukeräyksen kautta voimme vahvistaa kestävää toimeentuloa, jotta perheet voisivat pysyä yhdessä. Kun koko perhe voi hyvin, myös ikääntyneet voivat elää turvallista ja arvokasta elämää, Shakiya sanoo.

Artikkeli Nepal Yhteisvastuu-keräyksen kohteena julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Jos en käy keräämässä heinää, lapseni eivät saa syötävää, hän sanoo.

Rakennusmateriaalina Luoteis-Keniassa edelleen käytettävän heinän ja polttopuun kerääminen on raskasta työtä. Lokwiadotilla kuluu matkojen kävelyyn paahtavassa kuumuudessa jopa kuusi tuntia. Päiväpalkka jää 10 Kenian shillinkiin, alle 0,1 euroon.

– Elämämme on tällaista koska en ole käynyt koulua. Emme kasvaessamme tienneet muuta toimeentuloa kuin karjankasvatuksen, Lokwiadot sanoo.
Me-sanalla hän viittaa itsensä lisäksi edesmenneeseen puolisoonsa. Nuori Lokwiadot on leski. Puoliso tapettiin, kun hän oli vahtimassa pariskunnan karjaa Kerio-joen rannalla.

Naudat ja kamelit ovat paimentolaisten arvokkainta omaisuutta. Eläinten laidunmaat ovat kuitenkin katoamassa ilmastonmuutoksen vuoksi. Kuivuus ajaa naapureita toistensa maille, mikä synnyttää konflikteja. Ryöstely saattaa johtaa hyvinkin raakaan väkivaltaan. Köyhyys ajaa epätoivoisiin tekoihin.

Puolison ja 15 naudan menettäminen sysäsi Lokwiadotin köyhyyteen yhdessä päivässä. Tragediasta on kulunut reilu vuosi. Kahdeksan kuukauden ikäinen Nangàt-poika ei ole koskaan tavannut isäänsä. 3-vuotias Kalalwa käsittelee varmoin ottein isoisän perheelle lahjoittamia vuohia, mutta tyttö on todennäköisesti liian pieni muistamaan isää.

Koulutus on tärkeää, eikä koulua käyneiden tarvitse kuolla huolehtiessaan karjasta.

Väkivalta ulottuu myös lapsiin ja nuoriin, kun kostonkierteestä kiihtyvä turvattomuus saa perheet vetämään lapsensa pois koulusta. Osa jatkaa kouluaan toisella alueella, köyhimpien perheiden lapset eivät ehkä palaa kouluun.

Paimentolaisperheet laittavat lapsensa ennemmin paimentamaan eläimiä kodin lähelle kuin koulutielle. Lukutaidottomuus ja kouluttautumattomuus vievät mahdollisuudet valita muunlaisen tien.

Köyhyyden vuoksi tytöt naitetaan Kerion laaksossa hyvinkin nuorina. Lapsuudenperheen puolisolta saamat myötäjäiset turvaavat elämää edes hetken.

Lokwiadot haluaa tarjota lapsilleen mahdollisuuden erilaiseen elämään.

– Haluan, että lapseni menevät kouluun. Koulutus on tärkeää, eikä koulua käyneiden tarvitse kuolla huolehtiessaan karjasta, hän sanoo.

Artikkeli Ilmastokriisi vaarantaa koulunkäynnin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.