Toukokuun alkuun mennessä Kotimaanavun kautta on kerätty lahjoituksia yli 170 000 euroa ja kaikki keräykset ovat onnistuneet. Lahjoituksen voi tehdä halutessaan täysin anonyymisti.

– Toiminta perustuu ihmisten hyvään tahtoon, Kotimaanavun tuottaja Ilkka Kalmanlehto kertoo.

Periaatteessa kuka tahansa voi hakea apua kotimaanavusta, mutta paikallistasolla Kotimaanavun varoin tehtävää avustustyötä koordinoidaan Suomen evankelis-luterilaisissa seurakunnissa, joiden kautta apu menee perille ihmiseltä ihmiselle.

– Keräyskohteita koordinoivat paikallisesti seurakuntien diakoniatyöntekijät. Tällä taataan se, että avuntarve on todellinen. Toimintatapa on myös lahjoittajalle turvallisempi, kun ammattilainen on arvioinut jokaisen hakemuksen erikseen. Tällöin lahjoittajakin tietää, että rahat menevät varmasti tarpeeseen, Kalmanlehto sanoo.

Kynnys lahjoittamiseen on usein pienempi, kun lahjoittaja tietää tarkemmin avustuksen kohteen ja apu menee lähelle. Kouvolassa palvelu on otettu käyttöön tänä keväänä Kuusankosken, Kouvolan ja Valkealan seurakunnissa.

– Asiakkaalle ehdotetaan Kotimaanapua yleensä silloin, jos avuntarpeelle on selkeä diakoninen peruste eikä ongelmaan löydy muita ratkaisuja, Kuusankosken seurakunnan diakonissa Sirkku Nivala toteaa.

Keräyksen päätyttyä avuntarvitsija saa maksusitoumuksen, jonka avulla keräyskohteena ollut asia voidaan kustantaa.

– Ihmisten ei pitäisi epäröidä ottaa yhteyttä diakoniatyöntekijöihin, oli avuntarve mikä tahansa, Nivala jatkaa.

Kouvolan muissa seurakunnissa ja Iitissä palvelu otetaan käyttöön mahdollisesti myöhemmin.

Rahalahjoitusten lisäksi kotimaanavun yhteydessä toimiva Suurella Sydämellä -vapaaehtoisverkosto tarjoaa mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyo.fi on yleishyödyllinen, ei-kaupallinen ja voittoa tavoittelematon vapaaehtoistyötä kokoava sivusto. Palveluun voi tutustua internetissä osoitteessa www.vapaaehtoistyo.fi.

Kuinka voin lahjoittaa?

Kotimaanavun keräyskohteisiin voi tutustua sivustolla www.kotimaanapu.fi. Sivustolta löytyvät ohjeet myös lahjoituksen tekemiseen.

Artikkeli Kotimaanapu auttaa vähävaraisia Suomessa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Ympäristöasioita tehdään säännöllisesti ja asioiden siirtyminen käytännön tasolle toimii. Lisäksi Kouvolan seurakuntayhtymän ympäristötyöryhmässä on edustettuna melkein kaikki työmuodot. Kasvatustyö sai kirkkohallinnossa jopa erityismaininnan ympäristötyöstään, Leskinen sanoo.

Kouvolan seurakuntayhtymässä ympäristötyötä on tehty vuodesta 2013 saakka.

– Asennemuutos ympäristöasioihin on ollut silmiinpistävää. Ympäristötyöhön on kasvettu sisään ja innostuttu siitä, Leskinen kertoo.

Ehkä merkittävin ympäristöteko on ollut energiapuolella valaistuksen vaihtaminen LED-valaisimiin.

– LED-lamppuihin siirtyminen säästää valaistuskustannuksia 20 vuodessa noin 300 000 eurolla jo pelkästään Kouvolan keskuskirkossa, Leskinen kertoo.

Seurakuntayhtymän ympäristötyö näkyy konkreettisesti myös seurakuntalaisille järjestetyissä tilaisuuksissa.

– Tilaisuuksissa näkyy jätteiden lajittelu, ja tarjottavana käytetään esimerkiksi reilun kaupan kahvia ja suositaan lähiruokaa. Lisäksi papereiden käyttöä on vähennetty.

– Myös musiikkityössä on toimittu esimerkillisesti. Ympäristöä säästetään heijastamalla laulujen sanat seinille ja kierrätetään nuotit useamman kerran. Diakoniapuolella pidetään puolestaan paperittomia kokouksia, Leskinen jatkaa.

Parannettavaakin Leskinen löytää.

– Leirikeskuksissa voisi olla tarjolla enemmän kasvisruokaa ja vähemmän eineksiä. Kertakäyttöastioista olisi myös päästävä eroon ja tehostettava lajittelua, Eija Leskinen sanoo.

– Kertakäyttöastioiden käyttöä pyritään jatkuvasti minimoimaan. Leireillä pidetään aina yksi kasvisruokapäivä, mutta vaihtoehtoista ruokaa ei ole taloudellisesti mahdollista tarjota jokaisella aterialla. Kaikki eritysruokavaliot tietysti huomioidaan, vastaa leirikeskuspalvelun pääemäntä Soile Laine.

Mikä kirkon ympäristödiplomi?

Ympäristödiplomi on seurakuntia varten kehitetty väline, joka auttaa niitä täyttämään hyvin vastuutaan luomakunnasta. Diplomi on voimassa neljä vuotta ja mukana on noin sata seurakuntaa. Kouvolan seurakuntayhtymällä on ollut ympäristödiplomi vuodesta 2014 lähtien.

Artikkeli Seurakuntayhtymä kannustaa ympäristönsuojeluun julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Monelle nuorelle rippikoulu on nuorisokulttuurin osa ja sinne mennään, koska kaveritkin menevät, Kouvolan seurakunnan seurakuntapastori Mikko Wirtanen sanoo.

Wirtanen on ollut tekemisissä rippikoulun kanssa omasta rippikoulustaan lähtien. Tänä aikana esimerkiksi sosiaalinen media on muuttanut nuorten käyttäytymistapoja. Aikaisemmin älypuhelimia ei saanut käyttää kuin rajoitetusti.

– Puhelin on nykyään persoonallisuuden ja kognition jatke. Hyödynnämme internetiä leireillä opetuksessa. Nuoret ovat sen verran fiksuja, että eivät käytä puhelimia häiritsevästi leirin aikana, Wirtanen sanoo.

Emilja Fihlman kävi oman rippikoulunsa viime vuonna. Rippileirillä Fihlman oli Puhjonrannassa ja on tulevana kesänä lähdössä leirille uudestaan, tällä kertaa isosena.

– Tykkäsin omasta riparistani niin paljon, että haluan olla mukana muidenkin riparilla ja kertoa mihin itse uskon, Fihlman kertoo.

Isosten ansiosta rippikoulu perustuu pitkälti vertaisoppimiseen ja kaikki rippikoulun käyneet nuoret voivat osallistua isoskoulutukseen.

– Oma rippikoulukokemukseni oli melko valaiseva. Ennen rippikoulua en uskonut Jumalaan. Konfirmaatiojumalanpalvelus oli rippikoulun mieleenpainuvin asia, tilaisuus oli erittäin vaikuttava, Fihlman sanoo.

Tämän vuotisille rippikoululaisille Fihlmanilla on esittää yksi toive.

– Toivon, että riparilaiset tulevat leirille avoimin mielin, Emilja Fihlman sanoo.

Uusi rippikoulusuunnitelma ”Suuri ihme”

Piispainkokous hyväksyi huhtikuussa uuden rippikoulusuunnitelman, joka on nimeltään ”Suuri ihme”. Se otetaan käyttöön toukokuussa 2017. Siirtymäaikaa on lokakuuhun 2018 saakka. Rippikoulusuunnitelma on laadittu erityisesti ottamaan huomioon nuorten ja seurakuntien toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.

Uusi suunnitelma korostaa rippikoulun nuorilähtöisyyttä ja nuoren osallisuutta. Nuoret ovat mukana rippikoulun suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Myös perheet halutaan entistä laajemmin ottaa mukaan rippikoulun kokonaisuuteen.

Merkittävä muutos aikaisempaan on suunnitelman suositus siitä, että nuoret osallistuvat puoli vuotta kestävän rippikoulujakson aikana ehtoolliselle useampaan otteeseen yhdessä ohjaajiensa kanssa. Ehtoollisen merkitys opitaan nimenomaan käymällä ehtoollisella, ja samalla valmistaudutaan konfirmaatioon.

Artikkeli Rippikoulu on vahva osa nuorisokulttuuria julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Historian saatossa samalla paikalla on seissyt neljä eri kirkkoa, joista yksi on purettu ja kaksi kirkkoa on palanut. Ensimmäinen kirkko, joka oli leveä pirttirakennus ilman tornia ja penkkejä, kävi pian liian pieneksi ja se purettiin jo vuonna 1674, jotta paikalle saatiin rakennettua suurempi ristikirkko. Kaksi seuraavaa kirkkoa tuhoutuivat tulipaloissa vuosina 1975 ja 1920. Kirkon vieressä sijaitsevan tapulin historia on selvästi nykyistä kirkkoa pidempi, sillä vuonna 1782 valmistunut puinen tapuli selvisi molemmista tulipaloista.

Valkealan seurakunnalla on pitkä historia, joka alkoi tammikuun 8. päivänä vuonna 1631, kun Viipurin piispa Nikolaus Carelius vahvisti Valkealan kappeliseurakunnan perustamisen. Jo kahta vuotta aikaisemmin nykyisen Valkealan kirkon paikalla alkoivat paikkakunnan ensimmäisen kirkon rakentamistyöt. Ennen omaa kirkkoa valkealalaiset joutuivat joka toinen viikko matkaamaan sakon uhalla jumalanpalvelukseen Iitin kirkolle.

– Kirkko on ihmisille rakas ja kirkossa käyminen on valkealalaisille edelleen erittäin tärkeää. Kirkossa järjestetään toimintaa kaikenikäisille alle kouluikäisistä vanhuksiin asti ja tämä on meille valtava rikkaus, Valkealan kirkkoherra Merja Larvi sanoo.

Kirkon 90-vuotista historiaa juhlistetaan monella tavalla. Juhlajumalanpalveluksessa Marianpäivänä 26. maaliskuuta saarnaa Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Juhlamessussa  kiinnitetään muistolaatta, joka kertoo Viipurin hiippakunnan tuomiokapitulista, joka sotavuosina joutui siirtymään muutamaksi kuukaudeksi Valkealaan ennen asettumistaan Mikkeliin.

Juhlajumalanpalveluksessa paljastetaan myös Valamon luostarissa konservoitavana ollut A.G. Thitzin vuonna 1819 maalaama alttaritaulu ”Ristiltäotto”.

– Konservoinnin myötä alttaritaulun värimaailma kirkastuu huomattavasti, kertoi Valamon luostarissa vieraillut Valkealan seurakunnan seurakuntapastori Ari Luomajoki.

Kirkon historiasta kertova näyttely avataan 14. maaliskuuta. Näyttelyn ovat suunnitelleet ja rakantaneet Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK:n oppilaat. Näyttelyssä esillä olevaa aineistoa on saatu lainaksi seurakuntalaisilta ja valittu seurakunnan arkistoista. Esillä on esimerkiksi eri vuosikymmenten hää- ja kastekuvia sekä kirkon rakentamiseen ja toimintaan liittyvää aineistoa.

Tapahtumia:

Ti 14.3. klo 18 Marja-Terttu Knapas pitää luennon 1920-luvun kirkoista
Marja-Terttu Knapas on kirkkoarkkitehtuurin asiantuntija, joka on toiminut Museoviraston erikoistutkijana. Hänen luentonsa käsittelee aikakautta, jolloin Valkealan kirkko rakennettiin. Näemme siis laajemminkin millaiseen kirkkojen kokonaisuuteen Valkealan kirkko liittyy.

14.3.–31.4. Kirkon historiasta kertova näyttely
Valkealan kirkon sivusalissa
Avoinna ma-pe klo 11–15, lisäksi keskiviikkoisin klo 17–19 sekä sunnuntaisin klo 11–13.

15.3. klo 19 Talvivalkeiden konsertti Valkealan kirkossa
Ritva Oksanen ja Pedro Hietanen. Konsertti on osa Valkealan kirkon 90-vuotisjuhlallisuuksia. Liput 10 €.

Su 26.3. Juhlajumalanpalvelus Marianpäivänä Valkealan kirkossa

Artikkeli Valkealan kirkko täyttää 90 vuotta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.