Marita ja Kauko Lehtonen löysivät toisensa yhteisen tanssiharrastuksen kautta. Hyvin yhteen sopivat askeleet johtivat pikkuhiljaa syvempään rakkauteen. Nyt eläkeläisinä askeleet käyvät yhteen myös aamuisilla kävelylenkeillä.
Marita ja Kauko Lehtonen tapasivat ensimmäisen kerran toisensa keskiviikkotansseissa Peurungassa kolmekymmentä vuotta sitten. Marita huomasi yksin olevan miehen, joka ei ollut löytänyt istumapaikkaa täydestä salista. Kun sitten koitti naistentunti, Marita päätti käydä hakemassa miestä tanssiin.
– Meidän askeleet sopivat niin hyvin yhteen, että Kauko ehdotti, että eiköhän jatketa vaan. Ja niin me jatkettiin tanssimista koko ilta, muistelee Marita Lehtonen.
Marita ja Kauko Lehtonen olivat molemmat innokkaita tanssinharrastajia, joten seuraava tapaaminen sovittiin tanssin merkeissä jo seuraavalle lauantaille. Tutustuminen ja seurustelu etenivät pitkän kaavan mukaan. Käytiin yhdessä tanssimassa ja vierailtiin toisen luona. Kymmenen vuoden kuluttua tapaamisesta päätettiin mennä naimisiin.
Maritalla oli takanaan eroon päättynyt avioliitto ja Kauko oli ollut kerran aiemmin kihloissa, mutta se ei ottanut tuulta purjeisiin. Vuosi oli 1996, kun hääkellot soivat ja yhteiselo alkoi, ensin Laukaassa ja myöhemmin Jyväskylässä.
Marita täyttää tänä keväänä 85 vuotta ja Kauko on 70-vuotias. Molemmat ovat kasvaneet yli kymmenhenkisessä perheessä. Ikäerosta huolimatta he kokevat, että parisuhde toimii ja yhdessä on hyvä olla.
Arki sujuu yhteisten harrastusten parissa. Tanssiharrastuksen lisäksi he osallistuvat aktiivisesti kolmen eri eläkeläisjärjestön tilaisuuksiin ja kerhoihin.
Yhdessä tehdään kävelylenkkejä, käydään vesijumpassa ja pelataan ystäväpariskuntien kanssa korttipelejä ja keskustellaan paljon. Aivonystyröille tekemistä antavat erilaiset ristikot ja sudokut.
– Pidämme toisistamme paljon, olemme avoimia ja rehellisiä toisillemme. Meille avioliitto on turvallista yhteiselämää, molemmat toteavat.
Pieniä hellyydenosoituksia
Hellyys ja läheisyys kuuluvat jokapäiväiseen elämään. Marita herää yleensä aikaisemmin ja lukee tarkkaan päivän Keskisuomalaisen. Herättyään Kauko tulee halaamaan ja toivottamaan hyvät huomenet. Halauksen ei tarvitse olla rutiininomasta, sille löytyy aikaa myös silloin kun toinen sitä kaipaa ja ehdottaa.
Kauko kertoo, kuinka saunan jälkeen telkkaria katsoessa Marita työntää jalat hänen syliinsä ja hän hieroo ja rasvaa jalat. Entisenä rakennusalan maalarina Kauko myöskin lakkaa Maritan kynnet, tosin vähän pienemmällä pensselillä.
– Ne ovat päivittäisiä pieniä hellyydenosoituksia, yhdistelmä hellimistä ja jalkojen- tai käsienhoitoa, Kauko tarkentaa.
Tanssi on molempien mielestä sekä hyvä liikuntamuoto että myös erinomainen harrastus kokea läheisyyttä.
– Minä sanoinkin Kaukolle yhtenä päivänä, että tuntuu niin hyvältä olla sinun kanssasi kun tanssitaan, Marita tunnustaa.
Heillä on myös yhteinen näkemys siitä, että seksi ja siitä puhuminen on ylikorostunut ajassamme. Sitä tarjotaan joka tuutista ja jopa lapset joutuvat sitä näkemään.
– Vähemmän puhutaan läheisyydestä ja rakastamisesta tai ihmissuhteista. Siitä mikä on yhteistä hyvää, Kauko Lehtonen tiivistää.
Sinnepäin seksi tuntuu hyvältä
Seksuaalisuus muuttaa muotoaan ihmisen vanhetessa. Kuusikymppisillä ja sitä vanhemmilla seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset kohdistuvat yleensä toiminnallisen seksin puolelle. Ikäihmisillä intiimielämä voi saada uudenlaisia piirteitä ja läheisyyden merkitys korostua entisestään.
Seksuaalisuus ei katoa iän myötä, se vain muuttaa muotoaan. Ikääntymisen tuomat muutokset kehossa heijastuvat usein myös toiminnallisen seksin alueelle. Erektiohäiriöt, limakalvojen kuivuminen, tai muutokset orgasmin kokemisessa saavat pohtimaan, voiko parisuhdetta ja sen erotiikkapuolta vielä jotenkin korjata tai parantaa.
Kliininen seksologi ja psykoterapeutti Tarja Santalahti toimii Väestöliitossa johtavana seksologian asiantuntijana. Hän on perehtynyt muun muassa iän tuomiin muutoksiin intiimielämässä. Myös seksuaalisen identiteetin ja sukupuolen kokemuksen kanssa eletään vapautumisen aikaa, mikä näkyy suhtautumistavassa.
– Myös ikääntyneiden ihmisten kohdalla on vihdoin tullut vapautumisen aika. Voit lähteä keskustelemaan ja etsimään seksuaalista identiteettiäsi ja vihdoinkin vapauttaa sen, mikä on ollut ehkä piilossa jo pitkän aikaa.
Monesti seksiin liittyy häveliäisyys. Santalahden mielestä ikäihmisten kanssa uskalletaan helpommin kohdata asiat ja puhua niistä niiden oikeilla nimillä.
– Kerrankin ikä tuo jotakin armollisuutta itseä kohtaan, toista kohtaan ja omaa kehoa kohtaan ja myös seksuaalisuutta ja siitä puhumista kohtaan.
Santalahti on havainnut, että monesti kolme-nelikymppisten, uraputkessa olevien, pienten lasten vanhempien seksielämään liittyvät ongelmat ovat jopa suurempia kuin eläkeikäisillä. Iästä ja elämänkokemuksesta on hyötyä. Monilla ikäihmisillä on kokemusta pitkästä parisuhteesta, yhteiseloa saattaa olla takana jopa 35–40 vuotta.
– Enää ei tarvitse hävetä eikä kilpailla kenenkään kanssa, voi vain olla sellainen kuin on ja nauttia.
Seksi ei ole pääasia
Seksin ja jopa pornon merkitys ja näkyvyys on kasvanut. Santalahden mukaan ikäihmisten seksissä kuljetaan toiseen suuntaan. Seksi ei ole se pääasia, vaan erotiikasta ja hellyydestä voidaan nauttia sen eri muodoissa.
– Intiimiys tai erotiikka ei vaadi aina seksuaalisia tekoja, mutta hyvää kosketusta ihminen kaipaa yleensä alusta loppuun saakka.
Kosketusaisti kehittyy ihmiselle ensimmäisenä ja säilyy myös kaikista pisimpään. Siksi Santalahden mielestä kosketusta kannattaa vaalia ja ajatella, että iho on se suurin sukupuolielimemme.
– Iho kaipaa aina kosketusta. Hyvä kosketus rauhoittaa ja rentouttaa ja toimii kivunkin poistajana.
– Läheisyyden merkitys korostuu yleensä silloin kun ikäännytään, samoin intiimiläheisyyden ja kosketuksen arvo.
– Aina toiminnallinen seksi ei välttämättä onnistu, mutta kun ikääntyy, niin sellainen sinne päin seksikin alkaa tuntua ihan hyvältä.
Jaa artikkeli: