Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan lasten ja nuorten koulutusta Suomessa ja maailman katastrofialueilla. 16-vuotias Betty palasi kouluun opettajien houkuttelemana.
Luoteis-Keniassa Turkanan alueella asuva 16-vuotias Betty Akori Lochodo pitää yksin huolta vanhasta isoäidistään ja 3-vuotiaasta pojastaan.
– Isoäiti on kasvattanut minut ja hän on minulle kuin äiti. Oma perheeni ei kohdellut minua hyvin, Betty kertoo.
Isoäidin maja on kallellaan, melkein romahtamispisteessä, mutta Betty yrittää parhaansa.
Aamuisin hän pesee pojan ja auttaa isoäitiä aamutoimissa. Jos heillä on jotain syötävää, Betty valmistaa pienen aterian ennen kouluunlähtöä.
– Oma äitini pitää joskus huolta pojastani, kun olen koulussa, mutta Brightonkin on niin kiintynyt isoäitiin, että on mielellään hänen kanssaan.
Isoäidin jalat eivät enää kanna, mutta lähistöllä asuvat serkut auttavat päivisin isoäitiä pojan hoidossa.
– Koulun lomilla teen niin paljon töitä kuin mahdollista, jotta pystyisin huolehtimaan perheestäni. Kouluaikoina se on vaikeampaa. Jos meillä ei ole mitään, yritän iltaisinkin löytää jotain pientä työtä. Pesen vaatteita tai kokkaan muille ihmisille ja saan siitä vähän rahaa.
Suurempaa hellyyttä on vaikea kuvitella.
Isoäiti Namoe Jalinga kuvailee Bettyä hyvin huolehtivaiseksi. Kun kuuma hiekka polttaa isoäidin jalkaa, Betty laittaa oman sandaalinsa isoäidin jalan alle. Kun isoäitiä väsyttää, tyttö nostaa hänet käsivarsilleen, auttaa lepäämään ja tarjoaa vettä. Hän puhuu selkeästi ja kovemmalla äänellä, jotta isoäiti kuulisi paremmin. Suurempaa hellyyttä on vaikea kuvitella.
Betty meni alueen paimentolaisperinteiden mukaisesti hyvin varhain naimisiin. Mies ei kohdellut häntä hyvin ja Betty palasi isoäitinsä luokse.
– Kun sain lapsen, luulin olevani aikuinen. Nykyisen kouluni opettajat suostuttelivat minut kuitenkin palaamaan takaisin kouluun, Betty kertoo.
Betty on peruskoulun viidennellä luokalla.
– Opettajat sanoivat, ettei iällä ole mitään merkitystä. Pääasia, että palaat kouluun ja keskityt oppimaan.
Niin Betty on yrittänyt tehdä. Eniten hän pitää matematiikasta ja tehokkaana opiskelijana ennättää useimmiten tehdä läksyt jo koulupäivän aikana pidemmillä tauoilla.
– Koulussa koen kahdenkeskiset keskustelut naisopettajien kanssa kaikkein tärkeimmiksi. He kannustavat minua yrittämään parhaani ja jatkamaan koulunkäyntiä, jotta voisin saavuttaa unelmani. Tulevaisuudessa haluaisin työskennellä opettajana, Betty haaveilee.
Tulevaisuus näyttää toivottomalta ja oma merkitys maailmassa on usvan peitossa, kun koulunkäynti keskeytyy.
Tämänvuotisella Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan lasten ja nuorten koulutusta Suomessa ja maailman katastrofialueilla.
Maailman pahimmilla katastrofialueilla monet lapset ja nuoret ovat menettäneet lähes kaiken tutun ja turvallisen, kun he ovat joutuneet pakenemaan luonnonkatastrofeja ja konflikteja.
Tulevaisuus näyttää toivottomalta ja oma merkitys maailmassa on usvan peitossa, kun koulunkäynti keskeytyy.
Koulutus on tärkeää yhteiskunnalliselle kehitykselle ja eriarvoisuuden vähentämiselle. Etenkin hauraissa maissa ja katastrofitilanteissa koulutus luo uskoa tulevaisuuteen ja tuo vakautta arkeen.
Suomessa köyhien lasten määrä on kasvussa. Tuoreimpien, vuoden 2016 tulonjakotilastojen mukaan 10 prosenttia lapsista kuului pienituloiseen kotitalouteen. Samalla vähävaraisten lapsiperheiden asema on heikentynyt esimerkiksi sosiaalietuuksien leikkausten ja jäädytysten vuoksi.
Monien nuorten kohdalla unelmien ammatti on vaarassa jäädä haaveeksi, jos perheellä ei ole varaa maksaa opinnoista aiheutuvia kustannuksia, kuten tietokonetta, oppikirjoja tai ammatillisissa opinnoissa tarvittavia välineitä.
Yhteisvastuukeräys alkaa sunnuntaina 3.2. Suomessa varoilla tuetaan vähävaraisten lasten ja nuorten opiskelua esimerkiksi avustamalla maksullisten opiskeluvälineiden hankinnassa. Maailman katastrofialueilla keräyksen tuotolla tuetaan laadukasta koulutusta lapsille ja nuorille. Jyväskylän seurakunnan osuus – 20 prosenttia tuotosta – lahjoitetaan Jyväskylän kristillisen opiston säätiölle. Varoilla tuetaan opiston vapaan sivistystyön linjan alle 25-vuotiaita opiskelijoita, joilla on taloudellisia vaikeuksia.
Jaa artikkeli: