Valon kaupungin tapahtumat valaisevat syksyistä viikonloppua. Projektikoordinaattori Jani Ruotsalainen veisi mielellään valotaidetta myös Harjulle.
Valon kaupungissa on ensi viikonloppuna noin 40 valotapahtumaa ja valoteosta. Mitkä kiinnostavat sinua eniten?
Minua kiinnostaa ehdottomasti AaltoAlvariin toteutettava dynaaminen Valoaalto-teos, joka käsittää kaikki allasalueet. Toisena Kirkkopuistoon rakentuva UV-teoskokonaisuus on pakko kokea. Ultaviolettivalossa valkoiset ja neonväriset tekstiilit hehkuvat, joten ihmiset ovat osa teosta, kun he tulevat Kirkkopuiston alueelle. Neljän taiteilijan teokset reflektoivat uv valoon ja muodostavat taianomaisen ympäristön puistoon. Ulkomailla ultraviolettiteokset ovat nosteessa.
Epäluonnolliseen aikaan loistavat valot häiritsevät kasveja ja eläimiä. Podetko siitä huonoa omaatuntoa?
Pysyvän valaistuksen kehittämisessä otetaan aina luontoarvot huomioon, joten se kulkee omaa polkuaan. Väliaikaisissa valaistuksissa tapahtumien osalta on kyse niin pienestä häiriöstä, että sillä ei ole merkitystä luontoon. Vuonna 2013 teimme Tourujoella kattavan selvityksen ympäristötoimen kanssa, miten sinä vuonna alueella toteutettavat valoteokset vaikuttavat alueella asustaviin eläimiin. Häiriötä ei syntynyt.
Tapahtumaan liittyy myös seminaari, jossa puhutaan muun muassa tulevaisuuden älyratkaisuista. Mitä tiedät niistä kertoa?
Älyä tarvitaan valaistuksen ohjaamiseen. Valaistuksen osuus maapallon sähkölaskusta pienenee koko ajan, ja se on ympäristön kannalta merkittävä asia. Jyväskylä on ehdoton edelläkävijä Suomessa, ja seminaarissa kokoontuukin vuosittain joukko teknisen alan päättäjiä eri kunnista tutustumaan meidän ratkaisuihimme kaupunkivalaistuksessa, jotka tuovat merkittäviä säästöjä. Myös terveydenhuollon saralla on nyt oivallettu valaistuksen merkitys eri tiloissa potilaiden terveydentilan ja hyvinvoinnin kohentajana.
Mikä on tapahtumakoordinaattorin pahin painajainen?
Kun puhutaan ulkotapahtumasta, niin sää vaikuttaa yleisön määrään ja teknisiin ratkaisuihin. Ääriolosuhteet ja niiden aiheuttama ulkona liikkumisen rajoittaminen on yksi paha skenaario.
Mitä vastaat niille, jotka pitävät tapahtumaa rahan tuhlauksena?
Viime vuonna kustannuksista yli 60 prosenttia katettiin yrityksiltä saatavalla tuella. Pysyvän valaistuksen ratkaisut tekevät vuosittain merkittäviä säästöjä kaupungin sähkölaskuun. Kahdeksan viime vuoden aikana Jyväskylän sähkölasku katuvalaistuksen osalta on pienentynyt yli 50 prosenttia lähtötilanteesta. Sillä puolella säästöjä tulee satoja tuhansia euroja vuosittain ja tilastojen mukaan Jyväskylä on Suomen energiatehokkain kunta kaupunkivalaistukseen käytetyn energian tasolla mitattuna! Yritykset tukevat tapahtumaa, ja nettokulu kaupungille on muutamia kymmeniä tuhansia. Jyväskylä tunnetaan Valon kaupunkina, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Minkä kohteen haluaisit saada Valon kaupunki -tapahtumaan?
Pysyvää valaistusta olisi hienoa kehittää keskustan osalta. Väliaikaisesti olisi kiva toteuttaa Harjun aluetta koskeva teemavalaistus, joka mahdollistaisi jopa yli 10 000 ihmisen oleskelun keskellä ympäristötaidekokonaisuutta.
Mikä on paras valo: ledivalo, kynttilänvalo, järjenvalo?
Kynttilänvalo tuo ihmiselle mielenrauhan, joka myös ylläpitää järkeä. Ehdottomasti kynttilä.
Millaista valotaidetta sinulla on kotonasi?
Kerään 50- ja 60-luvun valaisimia. Valaisen kotipihallani hieman ympäristöä pimeään aikaan. Yksi helmi on Eero Aarnion Origo-valaisimen prototyyppi, joka on varsin kookas verrattuna kaupoissa myytäviin malleihin. Kynttilät ja kolme takkaa tekevät tunnelman talossani.
Pidätkö pimeästä?
Valo ei toimi ilman pimeyttä. Pidän pimeästä ja varsinkin siten, että valoa on sopivasti siellä missä sitä tarvitaan. Kynttilän valo lienee se paras, ihmisenkokoinen asia.
www.valonkaupunki.fi
Jaa artikkeli: