Muistan junamatkan opiskeluvuosilta. Seurasin sivusta, kun nuorehko mies halusi tehdä vaikutuksen vastapäätä istuviin neitokaisiin. Tiedusteltuaan näiltä paljonko kello oli, hän vielä varmisti, oliko kello oikeassa. Saatuaan myöntävän vastauksen mies totesi, että eihän se suinkaan oikeassa ole vaan vasemmassa.
Oikean määritteleminen voi olla joskus vaikeaa. Autoillessa oikea puoli määrittyy kuljettajan tai matkustajan näkövinkkelistä. Oletuksena tietysti, että ei matkusteta selkä menosuuntaan.
Entäpä teatterissa, onko näyttämön oikea puoli sittenkin se vasen puoli? Vastaus riippuu siitä, onko vastaaja näyttelijä vai katsoja.
Kumpi on folion oikea puoli, kirkas vai se matta? Huffington Postin tietojen mukaan sillä ei ole lainkaan merkitystä. Asia on pihvi, ja sen voi kietaista folioon ihan niin kuin parhaalta tuntuu. Folion erilaiset pinnat johtuvat vain sen valmistustekniikasta.
Kummalle puolelle näkkileipää voi pitää levittää?
Keskustelua on käyty paljon myös siitä, kummalle puolelle näkkileipää voi pitää levittää. Jos ei puututa myöskään kinkun ja juuston oikeaoppisen järjestykseen, niin reikäisempi puoli on ainakin paistettaessa näkkileivän päällipuoli.
Lapsuus- ja nuoruusvuosina Ruotsissa oli vielä vasemmanpuoleinen liikenne. Rajaa ylittäessä piti liikenteenjakajan kautta siirtyä aina sille väärälle puolelle. Palattaessa siirryttiin takaisin ainoalle oikealle puolelle.
Voisiko näitä havaintoja yrittää hyödyntää myös arkisissa kohtaamisissa? Oikeassa olemisen sijaan voisi asettua vastapuolen asemaan, ja kuunnella mikä sieltä katsottuna vaikuttaa oikealta.
Jaa artikkeli: