Saman kokenut ymmärtää parhaiten

Vertaistukiyhdistys Suomen työikäisille leskille ja heidän perheilleen juhlii kymmenettä toimintavuottaan. Puolison tai vanhemman menetys on iso elämänmuutos, jossa tarvitaan tukea ja neuvontaa.

Suomen nuoret lesket ry:n toiminnanjohtaja Sirpa Mynttinen, miksi nuoret lesket tarvitsevat oman yhdistyksen?

Nuorena puolisonsa menettäneillä on harvoin lähipiirissään muita saman kokeneita. Läheisten tuen lisäksi moni nuori leski kaipaa kokemusten ja ajatusten vaihtoa saman kokeneiden ja samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Yhdistystä tarvitaan myös vaikuttamaan siten, että nuorena leskeytyneet saisivat tarvitsemansa tuen ja lainsäädännön epäkohdat korjattaisiin.

Miten yhdistys perustettiin?
Leskien vertaistukitoiminta alkoi 1990-luvun lopulla vapaaehtoistoimintana Jyväskylässä. Pian havaittiin, että tarve on valtakunnallinen, ja vertaisryhmätoimintaa syntyi muillakin paikkakunnilla. Valtakunnallinen yhdistys Suomen nuoret lesket ry perustettiin 2009.

Millaista apua yhdistyksestä haetaan?
Tärkeintä on vertaistuki, jota tarjoamme vertaistukiryhmissä ja -viikonlopuissa ja tapahtumissa. Tukea on tarjolla myös puhelimitse ja netin kautta.

Leskeyteen liittyy monia lakisääteisiä velvoitteita ja hoidettavia asioita. Taloudelliseen tukeen ja lapsen edunvalvontaan liittyvät asiat mietityttävät. Yhdistys neuvoo ja valmistaa materiaaleja.

Toiminta on sitoutumatonta ja avointa kaikille työikäisille leskille puolison kuolinsyystä, parisuhteen muodosta tai perhetilanteesta riippumatta.

Millaisiin epäkohtiin yhteiskunnassa nuoret lesket törmäävät?
Perhe-eläkkeissä on kehitettävää: Alle 50-vuotiaat lapsettomat lesket jäävät kokonaan ilman eläkettä, ja lapseneläke työeläkejärjestelmän kautta päättyy 18-vuotiaana kesken toisen asteen opintoja.

Asiointi maistraatissa lasten edunvalvonta-asioissa koetaan kuormittavana. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että maistraattien toimintatavat olisivat yhtenäiset ja edunvalvojana toimiminen leskelle kevyempää.

Myös tukipalveluiden saatavuudessa ja riittävyydessä on epäkohtia. Työelämässä erilaiset joustot ja työaikajärjestelyt auttaisivat monia.

Miltä jäsenkehitys vaikuttaa?
Yhdistyksen jäsenmäärä kasvaa vuosittain. Jäsenistössä on kuitenkin vaihtuvuutta. Monesti jäseninä ollaan sen aikaa, kun leskeyteen liittyvät teemat tuntuvat itselle ajankohtaisilta.

Osa jää edelleen kannattamaan toimintaa jäsenyydellä, ja jotkut ryhtyvät vapaaehtoisina tukemaan muita.

Kuinka monta jäsentä yhdistyksessä on?
Tällä hetkellä jäseniä on reilut 700. Toimintaan osallistuminen ei kuitenkaan edellytä jäsenyyttä.

Millainen sukupuolijakauma yhdistyksen jäsenistössä on?
Työikäisistä leskistä noin 75 prosenttia on naisia ja tämä näkyy myös yhdistyksen jäsenistössä samassa suhteessa.

Millä paikkakunnilla yhdistys toimii?
Yhdistys on valtakunnallinen. Tapahtumat ovat eri puolella Suomea, ja me neljä työntekijää toimimme Jyväskylästä käsin. Säännöllistä vertaistukiryhmätoimintaa on 15 paikkakunnalla ja vapaaehtoisia on yli 50.

Miten tuette vanhemman menettäneitä lapsia?
Lapsille ja nuorille on omia vertaistukiryhmiä. Järjestämme vuosittain koko perheelle suunnatun leskiperheiden vertaistukiviikonlopun.

Yhdistys tarjoaa tietoa lapsen surun käsittelystä ja tukemisesta lapsen läheisille ja ammattilaisille. Lapsen tukemisessa on tärkeää turvallisuudentunteen vahvistaminen, kuolemasta puhuminen rehellisesti ja avoimesti, muistelun tukeminen ja tunteiden käsittely.

Miten sureva tulisi kohdata?
Tärkeintä on, että sureva ei jäisi yksin. Usein sureva haluaa kertoa tapahtuneesta, ja kuunteleminen on olennaista. Surevalta kannattaa kysyä, millainen tuki olisi hänelle sopivaa. Jos leskellä on lapsia, konkreettinen tuki arjessa on erityisen tärkeää.

Miten juhlitte kymmenettä toiminnan vuotta?
Pitkin vuotta on erilaisia tapahtumia juhlavuoden merkeissä. Järjestämme luentotilaisuuksia ja synttärikahveja vertaisryhmissä. Olemme teettäneet juhlavuoden korun ja julkaisemme blogia. Julkaisemme myös juhlalehden.

Jaa artikkeli: