Rosoinen ja arkinen äiti, joka joutui kestämään poikansa ympärillä pyörivän huhumyllyn. Jumalansynnyttäjä, jolta pyydetään esirukouksia. Ilman Mariaa ei voi uskoa Jumalaan. Kristillisten kirkkokuntien Maria-käsitykset vaihtelevat.
Esikoispoika pyörii oudoissa porukoissa. Huhut kiertävät. Äiti lähtee ottamaan selkoa pojan tekemisistä. Vastaanotto ei ole kannustava.
– Kuka olet? Minun äitini ja sisareni ja veljeni ovat nyt täällä, poika sanoo suuren väkijoukon kuullen.
Tutkija ja Männistön kirkkoherra Aulikki Mäkinen pitää tapahtumaa satuttavana hetkenä Jeesuksen äidin Marian elämässä.
– Maria kuulee huhuja, joiden mukaan hänen pojallaan on mielenterveysongelmia, näin minä sen raamatunkohdan luen. Poika pitää julkisesti perhettään toisarvoisena. Sen on täytynyt olla kova pala. Uskon, että tarinalla on historialliset juuret, muuten sitä ei olisi Raamattuun kirjoitettu.
Mäkinen toteaa, että luterilaisessa kirkossa Maria on esikuva ja kanssakulkija. Häneltä ei pyydetä esirukouksia eikä häntä nosteta jalustalle. Esillä häntä kyllä saisi pitää, samoin kuin muitakin Raamatun naisia.
Maria ei täyttänyt ideaaleja
Maria oli Jeesuksen syntyessä nuori, ja avioton lapsi oli häpeällinen siinä yhteisössä.
– Kristillisessä ajattelussa on paljon ideaaleja, ja avioliitolla on iso merkitys. Maria ei täytä ideaaleja, ja hänen täytyi kestää ihmisten hylkiminen, eikä suhde Joosefiin ollut niistä lähtökohdista helppo.
Hän oli muiden silmissä epäonnistuneen pojan äiti.
– Se on Marian iso anti kasvattajille. Varmaan hän olisi toivonut, että pojasta olisi tullut puuseppä kotikylään. Unelma lapsenlapsistakaan ei toteutunut, paitsi ehkä Jeesuksen sisarusten perheissä.
Luterilainen kirkko lukee Raamattunsa niin, että Jeesukselle syntyi biologisia sisaruksia.
– Se ei ole keskeinen kysymys. Keskeistä on kertomus naisesta, joka kulkee kipeän tien ja luottaa Jumalaan. Se on ihme.
Mariasta tehty liian nöyrä
Jos Aulikki Mäkisen pitäisi tuunata Maria kuosiin, joka koskettaa tämän päivän ihmistä, se olisi helppoa.
– Maria ei hätkähdä. Nuorena hän saa yllättävän tehtävän, johon hän ei ole valmistautunut. Elämä tuo yllätyksiä, joista pitää selvitä. Maria löytää keinot ja ratkaisun.
Mäkinen muistuttaa myös Marian vertaistuesta, sukulaisnainen Elisabetista.
Mäkinen on kirjoittanut pastori ja ekoteologi Pauliina Kainulaisen kanssa kirjan Näen Jumalan toisin. Hän kritisoi kristinuskon tulkintaa Mariasta.
– Mariasta on tehty nöyryyden ja suostuvaisuuden esikuva, ja naisen osa kirkossa on olla nöyrä. Hän ei saa kapinoida. Tulkinta on naisen asemalle kirkossa tuhoisa.
Mäkisen mukaan Marialla on erilainen rooli niissä kirkkokunnissa, joissa on papiston selibaatti ja luostarilaitos. Mariasta on saattanut tulla eteerinen hahmo, joka on menettänyt inhimillisen luontonsa ja särönsä.
– Onkohan sen kuvan luominen ollut tarkoitushakuista? Juurevan luterilaisuuden antina voisi olla nostaa Marian rosoinen ja inhimillinen puoli paremmin esille.
Jumalansynnyttäjältä pyydetään esirukouksia
Neitsyt Maria on Jumalansynnyttäjä ja ainainen neitsyt, opettaa ortodoksinen kirkko.
– Häntä ei palvota, niin ei kuin muitakaan pyhiä. Häntä kunnioitetaan. Häntä ei rukoilla, mutta häneltä voi pyytää esirukousta. Vain Jumalaa palvotaan ja rukoillaan, korostaa uskonnonopettaja Sirpa Autio.
Autio tuntee sekä luterilaisen että ortodoksisen kirkon opin Mariasta, sillä hän kääntyi ortodoksiksi opiskellessaan luterilaista kirkkomusiikkia.
– Maria on esikuva nöyryydestä ja kuuliaisuudesta Jumalalle. Ilman hänen suostumustaan meillä ei olisi Kristusta eikä kristinuskoa. Maria ei ollut tärkeä vain sillä hetkellä kun Kristus syntyi. Häntä ei voi unohtaa vielä nytkään.
Ei mikään normi elämä
Marian elämänkaari ei noudattanut stereotyyppistä lapsi – nuori tyttö – vaimo ja äiti -kulkua. Hän syntyi iäkkäille Annalle ja Joakimille, jotka olivat luvanneet pyhittää lapsen Jumalalle. He veivät hänet noin nelivuotiaana temppeliin kasvatettavaksi.
– Kun hän kasvoi temppelistä ulos, hänelle täytyy löytää mies, joka huolehtisi hänestä. Tehtävään valikoitui Joosef.
– Neitsyt Maria oli itsenäinen nainen, joka joutui kantamaan elämänsä toisella tavalla kuin muut.
Myös hänen kärsimykseensä lapsensa menettävänä äitinä on helppo eläytyä.
Ortodoksisen kirkon mukaan Jeesuksella ei ollut biologisia sisaruksia. Raamatussa puhutaan veljistä ja sisarista, mutta sen ajan ja alueen kielimaailmassa ilmaisu tarkoitti myös serkkuja ja ystäviä.
– Minkä muun takia Jeesus olisi ristillä sanonut opetuslapselleen Johannekselle: poika, katso äitisi, ja Marialle: äiti katso poikasi, Autio perustelee.
Maria näkyy kirkkoarkkitehtuurissa
Ortodoksisessa kirkossa Neitsyt Marialle on omistettu neljä juhlaa 12 suuren juhlan joukossa. Kirkkovuoden alussa syyskuussa on Neitsyt Marian syntymäjuhla. Temppeliinkäymisen juhla on marraskuussa, Neitsyt Marian ilmestyspäivä maaliskuussa ja kuolonuneen nukkumisen päivä elokuussa. Neitsyt Maria näkyy myös kirkkoarkkitehtuurissa
– Esimerkiksi kirkkosalissa ikonostaasin keskellä olevien kuninkaanovien vasemmalla puolella on aina Neitsyt Marian ja oikealla puolella Kristuksen ikoni.
Jumalan äiti ja ihmisten äiti
Neitsyt Maria on Jumalan äiti ja kaikkien ihmisten äiti, sanoo katolisen Pyhän Olavin seurakunnan jäsen Márta Lahdelma.
– Ilman Mariaa ei voi uskoa Jumalaan, sillä hänen kauttaan Herramme tuli maailmaan. Kunnioitamme häntä taivaallisena äitinämme. On tärkeää, että meillä on yhteys häneen.
Katolisen kirkon mukaan Jeesus oli Marian ainoa poika. Raamatussa puhutaan siskoista ja veljistä, mutta ilmaisu tarkoittaa serkkuja. Maria on rauhan kuningatar. Katoliset rukoilevat häntä, jotta rauha kasvaisi ja lisääntyisi maailmassa. Pyhä Maria on esimerkki naisille.
– Meidän pitäisi kysyä, mitä Maria tekisi meidän tilanteessamme. Se auttaa meitä löytämään oikean tavan toimia, Lahdelma sanoo.
Maria huomasi toisen tarpeet
Hän uskoo, että maan päällä eläessään Maria oli hiljainen, huomaavainen ja auttavainen. Hän tiesi aina, mitä hänen tapaamansa ihmiset tarvitsevat, ja auttoi heitä. Äitinä hän oli ymmärtäväinen ja kärsivällinen.
– Minulla on viisi lasta, ja minä suutahdin heille helposti. Ajattelin usein, millainen äiti Maria olisi heille. Arvelin, että hänellä oli helpompaa, kun hänen lapsensa oli Jeesus, mutta tulihan heillekin vaikeuksia.
Kun patsaat itkevät
Lahdelman mukaan Maria-ilmestyksiä on ollut viimeisen kahdensadan vuoden ajan enemmän kuin sitä edeltävänä aikana yhteensä. Neitsyt Maria kommunikoi esimerkiksi itkevien patsaiden ja maalauksien kautta. Se kertoo, että hän elää kärsivien ja vaarassa olevien ihmisten rinnalla.
– Olen käynyt paikoissa, joissa tällaisista tapauksista on kerrottu, esimerkiksi Transsylvaniassa. Itse en ole nähnyt itkevää patsasta.
Maria on äiti, sisko ja ystävä
Lahdelma näkee, että Neitsyt Maria on auttanut häntä koko elämän ajan.
– Tunnen hänen läsnäolonsa joka päivä – hän on kuin äiti, sisko ja ystävätär. Kun teen jotain, me teemme sen yhdessä. Se on niin luonnollista. Ilman häntä minä olisin onneton.
Lahdelman suhde Mariaan on syntynyt perheessä saadun kasvatuksen myötä. Budapestissa asuneen perheen äiti oli myös ”Marian tyttäriä”, ja taidemaalari-isä maalasi tärkeäksi muodostuneen Maria ja Jeesus-lapsi –maalauksen.
– Neitsyt Maria näytti siinä samalta kuin minun äitini nuorena, ja Jeesus-lapsi näyttää minun esikoispojaltani.
Jaa artikkeli: