Kristillisyyttä ei arvosteta suomalaisessa kirjallisuudessa entiseen tapaan, mutta havainnollisesti käsitelty kristillinen aihe kiinnostaa suomalaislukijoita edelleen, tietokirjailija Jari Olavi Hiltunen sanoo.
Kulttuurijournalisti, tietokirjailija Jari Olavi Hiltusen mukaan kristillinen kaunokirjallisuus versoaa kristillisestä katsomuksesta käsin.
– Jokaisessa kaunokirjassa on universumi eli tarinamaailma, jonka rajat ovat lukijalle hyvin tärkeitä. Kristillisen kaunokirjan tarinamaailma sisältää hengellisen ulottuvuuden: Jumalan, synnin, enkeleitä, kirkon, pelastuskokemuksen tai kristillisiä henkilöitä.
Uskonnosta irrottautuminen on vahvistunut varsinkin monissa länsimaissa toisen maailmansodan jälkeen. Uskonnolliset kysymykset ovat aiempaa vähemmän esillä. Tämä näkyy myös maailmankirjallisuudessa.
– Raamattu ei ole enää kovin tuttu ihmisille esimerkiksi Euroopassa, joten myöskään siihen liittyvät aiheet eivät ole nykylukijoille läheisiä. Ne ovat korvautuneet muilla, kevyemmillä aiheilla.
Hiltunen julkaisi äskettäin Romuluksen sielu -kirjan, jossa hän käsittelee viidentoista klassikkokirjailijan tuotantoa ja elämänopetuksia. Esillä ovat muun muassa 1500-luvulla kirjoittanut ranskalainen François Rabelais ja 1800-luvulla kirjoittanut venäläinen Fjodor Dostojevski.
– Molemmilla oli hyvin kristillinen elämänkatsomus. Heidän tapansa tehdä kaunokirjallisuutta kristilliseltä pohjalta olivat kuitenkin vastakkaiset: Dostojevski kirjoitti uskovaisista ihmisistä psykologista realismia ja Rabelais taas räväkkää parodiaa.
– Molempien tarkoitus ja kirjailijan eetos oli kuitenkin sama: osoittaa kristinuskon merkitys ihmisen elämän, elämänlaadun ja kuoleman kannalta.
Hiltunen toteaa venäläisen kirjallisuushistorian olevan kristillisyyden näkökulmasta erityisen kiinnostavaa. Hänen mukaansa 1800-luvulla venäläinen kirjailija ei saanut kotimaassaan arvostusta, ellei hän käsitellyt syvällisesti uskonnollisia aiheita.
– Tämä selitti osaltaan Dostojevskin ja Leo Tolstoin mahtiaseman. Sen sijaan esimerkiksi Ivan Turgenev kieltäytyi käsittelemästä kristillisiä kysymyksiä romaaneissaan ja siirtyi vapaampiin oloihin Ranskaan.
Hiltusen mukaan Suomessa kristillisyys on näkynyt erityisen selvästi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun klassikkokirjailijoilla. Heistä näkyvimmät olivat Minna Canth, Juhani Aho ja Mika Waltari.
Hiltusen mielestä nykyään kristillisyyttä ei arvosteta suomalaisessa kirjallisuudessa entiseen tapaan. Havainnollisesti käsitelty kristillinen aihe kiinnostaa kuitenkin suomalaislukijoita edelleen.
– Esimerkiksi Pauliina Rauhalan lestadiolaisista kirjoittamat romaanit ovat nousseet todellisiksi bestsellereiksi.
Suositussa fantasiakirjallisuudessa on paljon samoja elementtejä kuin uskonnollisessa kirjallisuudessa. Niistä kenties tärkein on kuolemanjälkeinen elämä.
– Nykypäivänä monet fantasiakirjailijat ottavat varsin myönteisen kannan kuoleman jälkeiseen elämään sepittäen siitä oman versionsa, tietokirjailija Hiltunen toteaa.
Jaa artikkeli: