Epidemian vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, mutta talouspäällikkö Markku Laitisen mielestä notkahdukseen on suhtauduttava vakavasti.
Kuvassa: Jatkuvasti kasvava korjausvelka kuormittaa Jyväskylän seurakunnan taloutta. Parhaillaan päivitettävässä kiinteistöstrategiassa otetaan tarkemmin kantaa siihen, mistä kiinteistöistä luovutaan ja mitä remontoidaan. Palokan kirkkoa on jouduttu peruskorjaamaan useamman kerran.
Koronaepidemia on rokottanut kovalla kädellä monen seurakunnan taloutta. Kevään lomautukset ja irtisanomiset tekivät ison loven kirkollisverotuloihin.
Jyväskylän seurakunnassa verotulot putosivat toukokuussa yli viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vaikka tilitys kesäkuussa oli enää kaksi prosenttia viime vuotta pienempi, talouspäällikkö Markku Laitinen suhtautuu epidemian aiheuttamaan notkahdukseen vakavasti.
– Kyllä tämä jonkinlainen herätyksen aihe on, Laitinen sanoo.
Eniten huolta aiheuttaa se, ettei kukaan osaa vielä arvioida, miten kauan koronaepidemian aiheuttama poikkeustila kestää.
– Mitkä vaikutukset jäävät pysyviksi, on vielä epäselvää. Jos suuntaus on selkeästi miinusmerkkinen, pitäisi tilanteeseen reagoida nopeasti, Laitinen toteaa.
Käyttötalouden remontti on välttämätön.
Toistaiseksi seurakunnan talous on ollut vakaa. Tilinpäätös on näyttänyt monena vuonna plussaa. Tämän vuoden jälkeen talous kääntyy laskelmien mukaan kuitenkin jo alijäämäiseksi.
– Verotulot kasvavat hitaammin kuin käyttötalouden menoilla on taipumus kasvaa, Laitinen myöntää.
– Käyttötalouden remontti on välttämätön talouden tasapainottamiseksi.
Laitisen mukaan menojen leikkaaminen niin sanotulla juustohöylällä – tasaisesti henkilöstökulujen ulkopuolisiin harkinnanvaraisiin menoihin kautta linjan – ei pitemmän päälle riitä.
– On puututtava isompiin menorakenteisiin. Tarvitaan arvokeskustelua siitä, mihin toimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi pitäisi ryhtyä.
Kirkollisveroprosentin nostamiseen lähitulevaisuudessa Laitinen ei usko.
– Veroprosentin nostaminen ei ole helppo ratkaisu. Ensin pitää perusteellisesti selvittää muut vaihtoehdot.
Kirkollisveroprosenttia nostettiin edellisen kerran vuonna 2013. Veroprosentti on tällä hetkellä 1,45.
Hätäjarrua ei kannata tässä vaiheessa painaa.
Taloudessa suurin menoerä ovat henkilöstökulut. Toistaiseksi seurakunnassa ei ole tarvinnut turvautua lomautuksiin tai irtisanomisiin, vaan henkilöstökuluja on pyritty hillitsemään eläköitymisen ja virkojen jäädyttämisen kautta.
Henkilöstökulujen lisäksi kiinteistökustannukset haukkaavat merkittävän osan tuloista. Seurakunnassa on tiedossa isoja investointitarpeita vuosiksi eteenpäin.
– Ennen koronaepidemiaakin kestoaiheena on ollut kiinteistöstrategian toteuttamisen kautta tulevat vaikeudet, arvioinnin johtokunnan puheenjohtaja Eero Katainen sanoo.
Arvioinnin johtokunnan tehtävänä on muun muassa arvioida, onko seurakunnan talous tasapainossa.
Kataisen mukaan seurakunnan taloutta rasittaa ennen kaikkea se, ettei kiinteistöstrategiassa määriteltyjä hankkeita ole saatu vietyä eteenpäin. Myös jatkuvasti kasvava korjausvelka kuormittaa taloutta.
– Kiinteistöjen korjauksia ei ehditä tehdä siinä tahdissa kuin niitä pitäisi, Katainen huomauttaa.
On pakko priorisoida, mihin rahaa käytetään.
Seurakunnan kiinteistöstrategiaa päivitetään parhaillaan. Siinä otetaan tarkemmin kantaa, mitä kiinteistöjä kenties rakennetaan, mitä remontoidaan ja mistä luovutaan.
Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan puheenjohtaja Tuulia Kuntsi peräänkuuluttaa vastuullista suunnittelua.
– Hätäjarrua ei kannata tässä vaiheessa painaa, mutta on entistä tarkemmin mietittävä, mitä kiinteistöjen suhteen tehdään. Seurakunnalla on oltavat selkeä visio siitä, mitä kiinteistöjä seurakunnassa tarvitaan ja mitä niille tehdään. Tämä auttaa myös talouden hallinnassa, Kuntsi sanoo.
Jyväskylän seurakunnassa kirkollisverotuloilla katetaan yli 80 prosenttia seurakunnan toimintaan liittyvistä kuluista. Verotuloihin vaikuttaa ennen kaikkea seurakunnan jäsenmäärän kehitys. Jyväskylässä jäsenmäärä vähenee, vaikkakin maltillisesti. Kirkosta eroaminen vähentää verotuloja joka vuosi noin 360 000 eurolla.
Markku Laitinen, Eero Katainen ja Tuulia Kuntsi ovat yhtä mieltä siitä, että nyt pitää katsoa pitkälle tulevaisuuteen.
– Rankka fakta on, että lapsia kastetaan vähemmän ja seurakuntaan liittyy vähemmän jäseniä. On pakko priorisoida, mihin rahaa käytetään, Kuntsi muistuttaa.
Toimintaa ei Kataisen mukaan pidä halvaannuttaa, mutta pakostakin seurakunnassa joudutaan miettimään, millä laajuudella toimintaa toteutetaan. Se voi tarkoittaa myös enemmän maksullista toimintaa. Tutusta ja turvallisesta toiminnasta luopuminen rokottaisi myös seurakuntalaisia.
– Koko palvelutuotanto olisi hyvä miettiä uudelleen. Korona-aikana on opittu työskentelemään uudella ja edullisemmallakin tavalla, Markku Laitinen pohtii ja nostaa esimerkkinä verkon kautta suorana lähetettävät jumalanpalvelukset ja konsertit.
– Seurakunta ei voi kuitenkaan olla vain kuluautomaatti, vaan sen tulee tarjota myönteisiä kokemuksia myös takaisin. Verkossa lähetettävät tilaisuudet voisivat tuoda lisää merkitystä niin seurakuntalaisten kuin laajemman yleisön elämään. Toivottavaa on, että uudet tavat jäisivät jatkossakin osaksi seurakunnan toimintaa, Laitinen jatkaa.
Eero Kataisen mielestä kaikki keinot rakenneuudistusta myöten pitää olla tulevaisuudessa käytettävissä seurakunnan ydintoimintojen – toimitukset, jumalanpalvelukset ja diakonia – turvaamiseksi jäsenmäärän ja verotulojen vähetessä.
– Koko kirkon rakenneuudistus kaatui viisi vuotta sitten. Tuleeko uudistus jossakin vaiheessa uudelleen ajankohtaiseksi, jää nähtäväksi. Ilman ulkoisiakin paineita seurakunnassa pitäisi pohtia toiminnan uudelleen järjestämistä, Katainen toteaa.
Jaa artikkeli: