Korona kuritti kolehtituottoja

Kädessä kahden euron kolikko. Käsi vie kolikon kolehtihaaviin.

Poikkeusaika on pakottanut miettimään uudenlaisia tapoja lahjoittaa.

Jyväskylän seurakunnan kolehtituotto jäi tämän vuoden alkupuoliskolla selvästi pienemmäksi kuin vuotta aikaisemmin. Kolehtia kertyi tammi-kesäkuussa hieman päälle 37 000 euroa, kun se vuosi sitten oli vastaavana ajankohtana lähes 80 000 euroa.

Kolehtituotto romahti koronan seurauksena. Pahimpaan korona-aikaan maalis–toukokuussa jumalanpalveluksia ei järjestetty lainkaan, jolloin myös kolehdit jäivät keräämättä.

Suuri osa kolehdeista kerätään kaikissa seurakunnissa yhteisiin, kirkkohallituksen määrittämiin kohteisiin, muun muassa lähetystyön ja kansainvälisen diakonian hyväksi eri järjestöjen kautta. Osan kolehdeista seurakunnat voivat ohjata itse valitsemiinsa kohteisiin, esimerkiksi seurakunnan nimikkolähettien tai diakoniatyön hyväksi.

– Erityisesti pienemmille järjestöille koronatulojen romahtaminen on ollut valtava isku, Jyväskylän seurakunnan lähetyksen ja kansainvälisen työn asiantuntija Ulla Klemettinen kertoo.

Kolehtipyhän peruuntuminen merkitsee isoa lovea talouteen.

Yksi koronakevään rokottamista järjestöistä on Suomen Pipliaseura, joka tekee kansainvälistä raamattu- ja lukutaitotyötä. Järjestön varainhankinta perustuu pitkälti avustuksiin ja lahjoituksiin, joista kolehtituoton osuus on 11 prosenttia. Kun valtakunnallinen Pipliaseuralle osoitettu kolehtipyhä jäi huhtikuussa koronan jalkoihin, taloudellinen menetys oli huomattava.

– Tämän vuoden kolehtituotoiksi olimme varovasti budjetoineet 250 000 euroa. Kolehtipyhän peruuntuminen merkitsee isoa lovea talouteen, Pipliaseuran seurakuntapalvelun johtaja Antti Siukonen vahvistaa.

Säästötoimet ovat johtaneet muun muassa koko henkilöstön lomautuksiin ja moniin muihin sopeutustoimiin kulujen karsimiseksi.

Korona-aika on pakottanut järjestöt pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja lahjoitusten turvaamiseksi.

– Pipliaseuran tukemissa kohdemaissa tilanne on paljon vaikeampi, joten se motivoi miettimään ja etsimään uusia lahjoituskanavia ja -keinoja. Teimme jo keväällä seurakunnille tukisivun, jossa kerroimme eri vaihtoehdoista kolehtipyhän esillä pitämiseksi. Teimme myös video- ja muuta materiaalia seurakuntien käyttöön, Siukonen kertoo.

Pipliaseurassa on panostettu myös tekstiviesti- ja MobilePay-lahjoittamiseen.

– Kampanjoihin osallistuminen seurakuntien Facebook-sivujen kautta ei ole vielä lyönyt läpi, vaikka Facebook-lahjoittaminen muuten on kasvussa, Siukonen toteaa.

Myös Jyväskylän seurakunnassa on mietitty erilaisia lahjoitustapoja perinteisen kolehdin rinnalle. Ulla Klemettisen mukaan kolehtikohteen esillä pitäminen seurakunnan suorana verkossa lähetettävien jumalanpalvelusten yhteydessä on mahdollista toteuttaa.

– Jos kolehdin saavalla järjestöllä on rahankeräyslupa, verkkolähetyksessä voidaan mainita lahjoittamismahdollisuudesta, Klemettinen tarkentaa.

Toistaiseksi mobiililahjoittamista on käytetty vielä vähän.

Parhaillaan seurakunnissa mietitään, miten järjestää joulunajan Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet. Yhteislaulutilaisuuksissa annetut lahjoitukset ovat olleet merkittävä tulonlähde Suomen Lähetysseuralle.

– Selvää on, ettei Kauneimpia joululauluja pystytä järjestämään edellisvuosien tapaan suurina yhteislaulutilaisuuksina, Klemettinen toteaa.

Lähetysseura onkin kehittänyt yhdessä seurakuntien kanssa vaihtoehtoisia tapoja tilaisuuksien toteuttamiseksi.

– Kauneimpien joululaulujen yhteydessä on jo ollut mahdollista tehdä mobiililahjoituksia, mutta tarvitaan vielä markkinointia, että lahjoituksia opitaan tekemään tätä kautta. Toistaiseksi mobiililahjoittamista on käytetty vielä vähän, mutta toivottavasti tänä jouluna se olisi tapa osallistua keräykseen, Klemettinen pohtii.

Jaa artikkeli: