Kastepuu syntyi käsityönä

Palokan kastepuun suunnitelleet Henna Ristonmaa (vas.) ja Jenni Laitinen ripustavat puuhun lehtiä.

Kastetuille on nyt oma nimikkopuu Palokan kirkossa.

Palokan kastepuun ovat suunnitelleet Henna Ristonmaa (vas.) ja Jenni Laitinen metalliartesaanin osatutkintoon liittyvänä näyttötyönä. Kastepuu otettiin käyttöön Palokan kirkon 45-vuotisjuhlassa sunnuntaina 17.9.

Palokan kirkkoon on saatu uusi, kaunis symboli kasteen juhlistamiseen. Kirkon etuosassa, alttarin vieressä katse kiinnittyy näyttävään, lähes parimetriseen kastepuuhun, johon jokainen lähikirkon alueella asuva kastettu saa oman lehden. Lehtiin kirjoitetaan kastettujen etunimi ja kasteen päivämäärä.

Palokan alueen johtava pappi Teija Laine iloitsee uudesta taideteoksesta.

– Minua puhuttelee ajatuksena se, että kirkko on kuin puu, johon tulee jatkuvasti uusia lehtiä ja uutta elämää.

Kastepuu riisutaan lehdistä kerran vuodessa. Vuoden aikana kastetut lapset ja heidän läheisensä kutsutaan yhteiselle vauvaperhepiknikille, jossa perhe saa nimikoidun lehden mukaansa.

Jyväskylän seurakunnassa kastepuu on jo Tikkakosken, Keltinmäen ja Korpilahden kirkossa. Jokainen kastepuu on oma taide-teoksensa.

Palokan kastepuun runko ja oksat ovat mustaksi maalattua metallia ja oksiin ripustettavat lehdet lentokonevaneria. Myös kastepuun jalusta on puuverhoiltu.

Kastepuu on tilaustyö, jonka ovat suunnitelleet ja valmistaneet Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiassa opiskelevat Jenni Laitinen ja Henna Ristonmaa. Molemmat ovat puualan artesaaneja, jotka parhaillaan suorittavat metalliartesaanin osatutkintoa. Kastepuu oli yksi opintoihin liittyvistä näyttötöistä.

– Innostuimme tästä työstä heti, kun kuulimme siitä. Kastepuuta oli hauska tehdä yhdessä. Tässä tehtävässä pystyimme hyödyntämään molempien alojen osaamista, Laitinen ja Ristonmaa kertovat.

Kastepuun valmistamiseen kului aikaa pari kuukautta. Työ oli vaativaa, sillä metallin työstäminen ei ole kovin helppoa.

– Eniten aikaa kului suunnitteluun. Piti huolellisesti miettiä, miten oksat taipuvat, mihin kohtaan niitä kiinnitetään ja missä järjestyksessä oksat hitsataan, Laitinen ja Ristonmaa kertovat.

Metallin käsittelyyn tarvittiinkin raakaa voimaa.

– Halusimme taivuttaa kaikki metalliosat käsin, jotta puu näyttäisi mahdollisimman luonnolliselta. Eiväthän luonnossakaan puiden oksat ole symmetrisiä. Punttisalilla ei tarvinnut käydä, Laitinen ja Ristonmaa nauravat.

Kastepuu sointuu kauniisti osaksi Palokan kirkkosalia. Myös Laitisesta ja Ristonmaasta tuntuu hyvältä nähdä teos tilassa, johon se on alun perin suunniteltu.

– Työn ollessa kesken emme osanneet kuvitellakaan, miltä kastepuu näyttää valmiina. Valmis työ on riemuvoitto, he iloitsevat.

Puuntaimi on aineeton lahja kastetulle

Jyväskylän seurakunta lahjoittaa jokaiselle kastettavalle lapselle puuntaimen kasteen kunniaksi. Kastetodistuksen välissä jaetaan kastepuukortti, jossa kerrotaan lahjoituksesta.

Piirroskuvassa kastepuu ja säkeistö virrestä 490 "Mä taimi olen sun tarhassas".

Lahjataimet istutetaan kuivuudesta ja ilmastonmuutoksesta pahiten kärsiville alueille Afrikassa ja Aasiassa Suomen Lähetysseuran Ympäristöpankin kautta.
Puuntaimi on aineeton lahja kastettavalle, mutta konkreettinen lahja toiselle puolelle maailmaa.

– Haluamme tukea lähimmäisiä niin lähellä kuin kaukana. Puuntaimi symboloi hyvin kastetta ja kasvua kristittynä. Puuntaimi on myös ekologinen lahja, joka muistuttaa luomakunnan tärkeydestä, varhaiskasvatuksen asiantuntija Ritva Parkkali kertoo.

Jaa artikkeli: