Jyväskylän seurakuntaan kuuluu 94 319 jäsentä. Jäsenmäärä vähenee, mutta maltillisesti – viime vuonna noin 600 jäsenellä.
– Jyväskylässä positiivinen muuttoliike on pitänyt jäsenmäärän melko vakaana, kirkkoherra Arto Viitala toteaa.
Syntyvyyden väheneminen aiheuttaa huolta niin kirkossa kuin koko yhteiskunnassa.
– Syntyneiden lasten määrän lasku näkyy myös Jyväskylän seurakunnan jäsenmäärässä, Viitala huomauttaa.
Jyväskylässä syntyneistä lapsista kastetaan noin kaksi kolmesta.
Kirkkoon liittyneiden määrä on kasvanut viimeiset vuodet tasaisesti. Vuonna 2019 kirkkoon liittyi 477 henkilöä eli viitisenkymmentä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Kirkosta eroamiset ovat jokseenkin samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Kirkosta erosi 1 880 jäsentä, joka on 41 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Kirkosta eroamisten määrää on seurattu tarkasti niin Jyväskylässä kuin koko kirkossa viimeisen vuosikymmenen ajan. Viitalan mukaan huolestuttavinta on, että 20–30-vuotiaat on selkeästi suurin eroajien ryhmä.
– Perusasia, jolla voimme vaikuttaa jäsenkehitykseen on tehdä seurakuntatyötä mahdollisimman hyvin, jotta seurakunnan arvot ja toiminta olisivat ihmisille merkityksellisiä. On tärkeää myös viestiä kaikesta siitä hyvästä, mitä seurakunnassa on. Lapset, nuoret ja nuoret aikuiset on otettava entistäkin enemmän huomioon, Viitala korostaa.
Koko kirkossa jäsenyyteen sitoutuminen on yhä kohtalaisen vahvaa. Kirkon tutkimuskeskuksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan yli puolet kirkon jäsenistä ei ole ajatellut kirkosta eroamista. Kaksi kolmesta kokee kirkon roolin tärkeäksi suomalaisessa yhteiskunnassa.
Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului viime vuoden lopussa noin 3 792 000 henkilöä eli 68,6 prosenttia Suomen väestöstä. Se on noin prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Yleisimmät perusteet kirkon jäsenyydelle liittyvät kirkollisiin toimituksiin ja perinteisiin sekä heikompiosaisten auttamiseen.
– Monet kokevat yhä tärkeäksi, että kirkko on läsnä elämän eri vaiheissa. Myöskään juhlapyhien perinteet eivät ole menettäneet merkitystään, vaikka keskusteluissa esiin nousseet painotukset antaisivatkin ymmärtää näin käyneen, tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskuksesta vahvistaa.
Uskoa ja kuulumista kristittyjen yhteisöön pitää tärkeänä syynä jäsenyydelle reilut 40 prosenttia kirkon jäsenistä.
Monet kokevat yhä tärkeäksi, että kirkko on läsnä elämän eri vaiheissa.
Viime vuoden aikana kirkon jäseneksi liittyi Suomessa reilut 16 200 henkilöä, joka on 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kirkkoon liittyneillä keskeisimmät liittymissyyt ovat samat, jotka motivoivat jäseniä kuulumaan kirkkoon: kirkolliset toimitukset, kirkollisten juhlapyhien kristillinen perinne ja kirkon roolin kokeminen tärkeäksi yhteiskunnassa. Uskoon liittyvät syyt nousivat kirkkoon liittymisen syinä tärkeämmiksi kuin kirkon auttamistyö.
Kirkosta eroajia oli pari tuhatta edellisvuotta vähemmän eli noin 56 000. Aiempien vuosien tapaan kirkosta erosivat erityisesti 20–29-vuotiaat. Lähes puolet kirkosta eronneista koki ratkaisevana tekijänä sen, ettei ole uskonnollinen ihminen tai ei usko Jumalaan. Kirkkoinstituution kokeminen merkityksettömäksi ja kirkollisveron välttäminen olivat ratkaisevia tekijöitä yli 40 prosentille kirkosta eronneista.
Jonkin verran eroamisen ratkaisevista syistä ovat lisääntyneet eri mieltä oleminen jostakin kirkon päätöksestä tai kannanotosta ja kirkon kannat seksuaalivähemmistöjä kohtaan.
Kasteiden määrä väheni edelleen. Alle 1-vuotiaista 28 352 sai kasteen.
– Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Helsingissä enää alle puolet kastetaan, kun taas Oulussa vastaa luku on yli 80 prosenttia, Salminen muistuttaa.
Kirkon jäseniä kuoli viime vuoden aikana 43 856.
Kuvateksti: Kaksi kolmesta kirkon jäsenestä kokee kirkon roolin tärkeäksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Jyväskylän Kirkkopäiville osallistui runsaasti väkeä viime keväänä.
Jaa artikkeli: