Alueseurakunnissa on syyskuussa alkanut uusien isosten koulutus. Mukaan on lähtenyt 200 viime kesän riparilaista. Vanhoja isoja eli jo peruskoulutukseen aiemmin osallistuneita on mukana toiminnassa 230.
Ryhmät kokoontuvat parin viikon välein, välillä uudet ja vanhat erikseen, välillä yhdessä. Koulutukseen kuuluu myös viikonloppujakso.
Jokaisella rippikouluryhmällä on 5-10 ryhmänjohtajaa eli isosta.
Iso on kaikkien kaveri
Leiriläisiä vuoden pari vanhemmat isoset ohjaavat ryhmäkeskusteluja, viihdyttävät leiriläisiä vapaa-ajalla ja iltaohjelmissa sekä huolehtivat siitä, että kaikki ovat kavereita keskenään.
– Katsoin omia isosia vähän ylöspäin, ihailin sitä miten heillä näytti olevan hauskaa yhdessä ja miten isoset juttelivat luontevasti leirin aikuisten kanssa. Halusin itsekin isoksi, muistelee kaksi vuotta sitten leirin käynyt Iiro Toivari.
Olavi Karonen on samaa vuosikertaa Toivarin kanssa. Hänen päätöstään isoseksi ryhtymisessä vahvisti isosiskon esimerkki ja tämän myönteiset kokemukset.
Poikien mielestä isosen tehtävä on luoda yhteishenkeä ja poistaa leiriläisten alkujännitystä.
– Kaikkia varmasti vähän pelottaa uudessa tilanteessa ja ympäristössä. Isot voivat omalla esimerkillään näyttää, että pelko on turhaa, Karonen sanoo.
Isoset heittäytyvät sketseihin, yhteislauluihin ja leikkeihin pelkäämättä kasvojensa menetystä. Hyvä fiilis syntyy, kun leirillä on mukava ja turvallinen ilmapiiri.
Ulkoläksyt oppii kyllä
Ennen leirikokemusta kerätään rippikoulukorttiin merkintöjä osallistumisista seurakunnan tapahtumiin. Toni Järvinen muistelee, että tehtävä ei tuntunut liian vaativalta.
– Merkinnät saa kyllä kerättyä, jos vain vähän viitsii nähdä vaivaa. Kortissa olevat ulkoläksytkin oppii nopeasti, kun ei kaikkia yritä kerralla opetella, hän vakuuttaa.
Nuoret myöntävät, että moni lähtee rippikouluun lahjojen toivossa.
– Mopo oli monen meidänkin leiriläisen haaveena, Järvinen toteaa.
Toivari muistelee itsekin moporahoja ajatelleensa, mutta lahjat olivat lopulta sivuseikka.
– Vaikka leirille tulisikin ehkä vähän nuristen, sieltä lähdetään haikeana, tippa silmässä pois. Leirin merkitys aukeaa aivan uudella tavalla ja sen haluaa kokea vielä uudelleen. Siksi monet lähtevät isoiskoulutukseen, Toivari pohtii.
Yli tuhat nuorta rippikouluun
Vuonna 2003 syntyneistä nuorista on Jyväskylässä seurakunnan jäsenenä 1180, ja rippikouluun on ilmoittautunut 1130 nuorta. Joukossa on noin 30 kirkkoon kuulumatonta. Myös muista seurakunnista tullaan Jyväskylän ripareille.
Rippikouluryhmiä on 45. Ryhmän yleisin koko on 25 nuorta.Eniten nuoria on Palokan ja Keltinmäen alueseurakunnissa.
Alueseurakunnat kutsuvat uudet rippikoululaiset omiin lähikirkkoihinsa aloittamaan osallistumisjakson. Ensimmäinen rippikoulusunnuntai on alueesta riippuen 29.10 tai 5.11, Palokassa ja Kuokkalassa aloitetaan 19.11. Tikkakoskella vietetään riparilauantaita 25.11. Näissä kokoontumisissa nuoret saavat riparikorttinsa.
Osallistumisjakson aikana nuoret tutustuvat seurakunnan toimintaan ja keräävät rippikoulukorttiinsa yhdeksän merkintää erilaisista tilaisuuksista ennen varsinaisen intensiivijakson alkua.
Rippikouluja on kolmenlaisia: leiririppikoulu, päivärippikoulu tai teemaleiri. Kaikissa ryhmissä on joukko isosia, jotka ovat itse käyneet rippikoulun 1-3 vuotta sitten ja osallistuneet isoiskoulutukseen.
Jaa artikkeli: