Lasten tietojen ja kuvien julkaiseminen sosiaalisessa mediassa jakaa vanhempia. Toiset julkaisevat paljon, toiset eivät mitään, ja osa jotain siltä väliltä.

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen opiskelijat Juho Kuikka ja Elizaveta Morozova selvittivät kanditutkielmassaan vanhempien kokemuksia lastensa tietojen jakamisesta tai jakamattomuudesta somessa. Aihe osuu aikaan, sillä nykypäivän vanhempien on tärkeä sopia lapsen synnyttyä, missä määrin ja miten hänestä jaetaan tietoja ja kuvia somessa.

Tämä oli lähtökohta myös tälle tutkielmalle: Morozova sai hiljattain lapsen ja oli miehensä kanssa näiden valintojen edessä.

– Mieheni oli ehdottomasti sitä mieltä, että lapsestamme ei julkaista mitään ja minä taas sillä kannalla, että koska kerron elämästäni somessa muutenkin, en halua sulkea lastani kokonaan siitä pois. Päädyimme siihen, että julkaisemme hänestä ei-tunnistettavaa tietoa.

Loma saa somettamaan

Tutkielmassa haastatellut vanhemmat kertoivat, että keskeinen motiivi julkaisemiseen on halu jakaa perheen arkea ja yhteisiä hetkiä. Erityisesti lomamatkoilta jaetaan mielellään hyviä fiiliksiä.

‘’Arkipäivän tapahtumia. Ne on varmaan just semmosia ‘’luistelemassa, ‘’jäällä’’ – jossain ulkoilemassa tai jotain tällaisia…’’

‘’…se liittyy monesti itselläni loma-aikoihin. Että silloin on paremmin aikaa julkaista ja ottaa kuvia koska en oo kova ottaa kuvia niin tietysti sillon on vaikeeta kuvia julkaistakaan.’’

Some on yhteydenpitoa

Vanhemmat kertoivat julkaisevansa somessa myös perheensä kuulumisia, koska kokevat, että eivät ehdi tavata ystäviään. Päivityksiin liittyy usein huumoria, jonka varjolla voidaan kertoa ikävämmistäkin asioista.

“… jaan siviilielämästä semmosta arjen hilpeyttä, mitä meidän perheessä sattuu ja tapahtuu…”

Turvallisuus mietityttää

Vanhempien päätökseen olla jakamatta lasten kuvia ja tietoja liittyi monia syitä. Näitä olivat esimerkiksi kriittinen suhtautuminen someen ja turvallisuusuhat.

– Kun ei tiedetä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, toimitaan tosi varman päälle. Ei julkaista kuvia, kun ei voi tietää, mitä siitä seuraa, Kuikka toteaa.

 “…meidän perheen elämä on ensisijaisesti livenä, eikä somessa, eikä se vahvista tai heikennä meidän omaa kokemusta et jaetaanks me se vai ei.”

 ‘’…kun netissä kuvien liikuttelu ja tietojen liikuttelu on niin äärimmäisen helppoa, myös väärissä käyttötarkoituksissa.’’

Taustalla oli myös henkilökohtaisia syitä.

– Joku haastateltava oli saanut sellaisen kasvatuksen, että ei ole kohteliasta kertoa jatkuvasti omista asioistaan. Joku taas ajatteli, että kun kaveripiirissä on lapsettomuudesta kärsiviä ihmisiä, he eivät halua julkaista kuvia omista lapsistaan, kuvaa Kuikka.

Sitaatit on poimittu Juho Kuikan ja Elizaveta Morozovan kanditutkielmasta Vanhempien kokemuksia lapsiinsa liittyvien julkaisujen tekemisestä sosiaalisessa mediassa, Jyväskylän yliopisto 2017.

 

Kysy aina lupa lapselta

Some on hämärtänyt yksityisyyden ja julkisuuden rajaa. Viaton lapsuuskuva, jolle sukulaiset hymähtelevät perhealbumin ääressä, saattaa kuitenkin someen jaettuna olla riskialtis.

Kuva voi paljastaa lapsesta henkilökohtaisia asioita, aiheuttaa verkkokiusaamista tai synnyttää lapsessa ikäviä tunteita.

– On hyvä muistaa, että kuva, joka vanhemmasta tuntuu kivalta, voi olla lapsen mielestä hyvinkin nolo. Siksi on tärkeää kysyä lapselta aina lupa, jos haluaa julkaista häntä koskevia tietoja tai kuvia, toteaa Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Kirsi Pollari.

Yksityisyyden suoja on lapsenkin oikeus

Pollari  korostaa, että suostumuksen saaminen lapselta ei kuitenkaan vapauta aikuista vastuusta.

– Aikuisen on paikallaan miettiä, mikä vaikutus kuvan julkaisemisella voi olla lapselle nyt ja tulevaisuudessa. Verkkoon laitettuihin kuviin voi vaikuttaa huonosti julkaisemisen jälkeen. Ääritapauksissa niihin voi liittyä riski lapsen altistumisesta seksuaaliselle hyväksikäytölle ja houkuttelulle.

Pollari muistuttaa, että yksityisyyden suoja kuuluu perus- ja ihmisoikeuksiin.

– Kaikilla ihmisillä on tietty rauhoitettu alue, jonne kuuluvat asiat on oikeus pitää omana tietonaan, jos niin haluaa. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 16. artikla velvoittaa suojelemaan lapsen yksityisyyttä kaikissa tilanteissa, myös perheen piirissä.

Lisää aiheesta:
Pelastakaa lapset ry:n Digiboom-hanke
Lapset & media – kasvattajan opas
Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediass

Jaa artikkeli: