Ottan lähettyviltä Norjasta löytyi yksityinen leirintäalue, jonka tunnelma oli ylitse muiden. Sitä isännöi kaksi vanhaa körilästä, joille homma taisi olla peräti elämäntapa. Iltaisin he istahtivat matkailijoiden pöytiin turisemaan, ja nauru raikui pitkään pimenevässä illassa.

Jo saapumisemme leirintäalueelle jätti pysyvän muistijäljen. Olimme hädin tuskin ehtineet nousta autosta, kun hollantilaispariskunta kiirehti luoksemme. He olivat kiinnostuneita suomalaisista kolikoista. Euro oli otettu vuodenvaihteessa käyttöön ja meiltähän kolikoita löytyi vaihdettavaksi asti.

Seuraavana aamuna he olivat lähdössä kotimatkalle ja lahjoittivat meille ison laatikollisen säilykkeitä, kuivamuonaa, ja virvoitusjuomatölkkejä. Näin lastemme katseista iloisen ihmetyksen, voiko tällainen olla totta.

Palattuamme Suomen kamaralle saimme heti huomata, että tunnelma oli muuttunut. Ei ystävällistä hymyä tai tervehdystä. Se taisi olla vaatimaton tervetulotoivotus Suomeen.

Ovatkohan ajat muuttuneet noista päivistä? Ainakin hellepäivinä juroista suomalaisista näyttää kuoriutuvan esiin valoisampi puoli. Silloin suomalainen on kansainväliset mitat täyttävä sosiaalinen pakkaus. Olemme ehkä jopa sosiaalisempia kuin he, joille lämpö ja paahde ovat arkipäivää, meillehän lämpö on yhtä juhlaa.

Hymy on herkässä, ja juttu luistaa ventovieraidenkin kanssa.
”Ai, ette ole paikallisia? Eikös Jyväskylä olekin hieno kaupunki näin kesällä?”.

Artikkeli Lämpö tekee ihmeitä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kyse ei ole perinteisestä raivotaudista, jota myös vesikauhuksi kutsutaan. Tämä b-tyypin raivotauti ei leviä pureman välityksellä eläimestä toiseen tai eläimestä ihmiseen. Se leviää vain ihmisestä ihmiseen, tosin itse raivo voi kohdistua myös eläimiin.

B-tyypin raivotauti voi olla monimuotoinen, jolloin aivan kaikki ärsyttää. Taudin täsmämuotoisessa versiossa raivo kohdistuu yksittäiseen asiaan, joka voi olla ihan mikä tahansa. Yhdistävänä piirteenä molemmissa on, että tartunnan saanut reagoi yleensä selkäytimellä tai korkeintaan pikaisesti takaraivolla.

Kansanomaisesti tautia voisi kuvata termillä ajatusallergia. Tunnettuja ilmenemismuotoja ovat muun muassa someraivo, liikenneraivo ja laturaivo. Naapurikateus on yleensä ihan toinen tauti, mutta sekin voi ajan oloon muuttua raivoksi.

Tartuntamekanismia ei vielä tarkalleen tiedetä. Taudin on oletettu leviävän epämääräisissä vuorovaikutustilanteissa, mutta myös ihmisen ollessa täysin eristyksissä. Mahdollista tartuntaa ei estä käsienpesu tai desinfiointi. Pikemminkin on suositeltavaa kätellä mahdollisimman monia, sen on todettu lisäävän vastustuskykyä.

B-tyypin raivotautiin ei ole eikä tule varsinaista rokotetta, mutta taudin puhkeamista voi ehkäistä parhaiten kotikonstein ja maalaisjärjellä. Parhaita lääkkeitä epidemian taltuttamisessa ovat harkinta, ystävällisyys ja hyvän puhuminen. Niitä voi harrastaa sekä kasvokkain että sosiaalisessa mediassa.

Artikkeli Liikkeellä on ajatusallergiaa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.