Mistä taiteilijanimesi on peräisin?
Se syntyi vahingossa, kun olin 14-vuotias. Joku kuuli nimeni väärin, koska tulin sanoneeksi sen tosi nopeasti. Alussa käytin myös nimiä Jona tai Zona. Virallisesti olen Johanna Rasmus.

Mistä olet kotoisin?
Synnyin Itävallassa ja olen asunut Oulussa, Kuopiossa ja Helsingissä. Muutin 2021 Jyväskylään, vaikka en tuntenut täältä oikeastaan ketään. Rakastan luontoa ja arvostan rauhaa.

Miten sinusta tuli artisti ja lauluntekijä?
Harrastin nuoresta alkaen kuorolaulua ja pianonsoittoa. Isäni on helluntaiseurakunnan pappi, joten käytännössä kasvoin kirkossa. Siellä musiikilla oli tärkeä rooli, ja sain esiintyä paljon. Myös opettajat koulussa kannustivat kehittämään musikaalisia taitoja. Suuntasin opiskelemaan alaa, ja minusta tuli yhtye- ja orkesterimuusikko. Aloin tosin keikkailla jo opintojen aikana.

Miten kuvailet musiikkiasi, millaista se on?
Monien tyylien vaihtelu ja yhdistely on juttuni. Siksi musiikkiani voi kutsua eklektiseksi taidepopiksi.

Millä mielellä katsot uraasi tähän mennessä?
Olen onnekas ja suorastaan hemmoteltu. Olen saanut tehdä tinkimättömiä ratkaisuja musiikissani ja silti voinut muun muassa osallistua Vain elämää -ohjelmaan, saanut Emma-palkintoja ja tehnyt levyn sinfoniaorkesterin kanssa. Se on todella erityistä, ja olen kiitollinen.

Miten valitset soittolistat keikoille?
Valitsen kappaleet yhdeksän levyni valikoimasta usein viime tipassa. Sovitan musiikin kollektiiviseen tunnelmaan, ja voin vielä keikan aikana vaihtaa biisilistaa intuitiivisesti. Bändin muusikot taipuvat siihen hienosti. He osaavat heittäytyä, improvisoida ja lukea tilanteita upeasti.

Esiinnytkö mielelläsi kirkossa?
Kirkko on kotoisa ja luonteva esiintymispaikka. Valmistautuminen on toki erilaista kuin vaikkapa klubikeikkaa varten. Haluan rauhoittua ja virittäydyn tunnelmaan. Etenkin kirkossa koen, että olen vain välikappale musiikilleni. Itse en ole luonut lahjojani, vaan ne on annettu.

Miten luonnehdit hengellisyyttäsi?
Olen agnostikko. Uskon, että on jonkinlainen korkeampi voima tai jumaluus, enemmän kuin mitä täällä koemme. Lopullinen totuus selviää, kun kuolen ja se riittää minulle.

Millaisia faneja sinulla on?
Faneista on kertynyt pikkuhiljaa iso joukko. He ovat syvällisiä ja herkkiä ihmisiä, jotka kyseenalaistavat asioita eivätkä pelkää tunteita tai abstrakteja lähestymistapoja. He ovat myös valmiita panostamaan kulttuuriin ja arvostavat ajattomuutta musiikissa.

Mitä harrastat ja kenen kanssa vietät aikaa?
Minulla on lemmikkinä koira. Lisäksi aloitin avantouinnin, ja se on yllättävän sosiaalinen harrastus. Ammatilliset verkostoni ovat laajat. Lisäksi minulla on läheisiä muusikko- ja artistiystäviä. Muusikkouttani voin jakaa bändissä, mutta artistia ymmärtää parhaiten toinen artisti. Kaipaan yhteyttä ihmisten kanssa, mutta luovan ammattini takia haluan viettää paljon aikaa omassa maailmassani.

Mistä unelmoit?
Toivoisin pitkää uraa ja vakaata elämää ilman ihmissuhdedraamaa. Haluan haastaa itseäni loppuun saakka ja pysyä uskollisena omalle visiolleni – ja myös lopettaa siinä vaiheessa, kun kanava ei ole enää auki.

Yona esiintyy Yläkaupungin Yö -kaupunkifestivaalissa perjantaina 16.5. kello 21.

Artikkeli ”Juttuni on tyylien vaihtelu ja yhdistely” julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

En voi ratkaista
ihmisten ongelmia, mutta
voin tarjota niihin ehkä
uuden näkökulman.

Yksinäisyys on Mäkisen mukaan yksi iso syy siihen, että opiskelija hakeutuu auttajan puheille.

– Se on melkein kuin pandemia. Tuntumani on, että ihmiset sinnittelevät yksin liian kauan.

On vaikea lähteä pyytämään apua, koska helposti koetaan, että vika on itsessä. Uudessa ympäristössä yhteys muihin ei ole itsestään selvää, eikä tuttua tukea ole saatavilla.

Hengellinen ulottuvuus tulee Mäkisen mukaan esiin noin puolessa keskusteluista, ja aina vastaanotolle tulleen aloitteesta. Usein hengellisyys lomittuu pohdintaan elämän merkityksellisyydestä. Mäkinen haluaa vahvistaa armollista käsitystä Jumalasta ja uskoa toivoon, jonka lähde on ihmisen ulkopuolella.

Opiskelijapappi tekee yhteistyötä yliopiston monien toimijoiden kanssa. Hän kuuluu esimerkiksi yliopiston hyvinvointitiimiin sekä kriisityöryhmään. Mäkinen menee mieluusti mukaan muiden toimijoiden järjestämiin tapahtumiin, kun hänet kutsutaan. Hiljattain hän vieraili perheellisten opiskelijoiden vertaisryhmässä.

Joskus papilta odotetaan tilaisuuksissa neutraalia läsnäoloa, joskus taas toivotaan nimenomaan hengellistä viestiä. Mäkisen mukaan on tärkeää etukäteen sopia kutsujan kanssa odotuksista, ettei tule ikäviä yllätyksiä.

Iloisesti Mäkistä on yliopistossa yllättänyt esimerkiksi kiinnostus virsilauluihin sekä toive rukouksesta papin kanssa ja yhteisten asioiden puolesta, mikä on koettu merkitykselliseksi.

Miika Mäkinen muistuttaa, että hänen vastaanotolleen saavat tulla myös yliopiston työntekijät.

– Olen kaikkia varten. Kaikki ovat tervetulleita vastaanotolleni. Se löytyy Seminaarinmäeltä Fennicum-rakennuksesta.

Tiesitkö?
• Bongaa pappi! on seurakunnan tapahtuma Yläkaupungin yössä.
• Papit liikkuvat perjantaina ja lauantaina 17.–18.5. kello 18–22.
• Papin voi bongata kadunvarressa, baarissa tai muualla yläkaupungilla. Hänet tunnistaa papinkauluksesta eli valkoisesta sokeripalasta kauluksessa. Seurakunnan papeista on tapahtumassa mukana ainakin Juho Kamula, Satu Konsti, Miika Mäkinen, Katja Räsänen ja Seppo Wuolio.
• Papin kanssa voit keskustella luottamuksellisesti omista asioistasi tai jutella niitä näitä.
• Miika Mäkinen toimii oppilaistopappina yliopistolla. Hänelle voi varata tapaamisen verkossa osoitteessa jyvaskylanseurakunta.fi/oppilaitospappi/yliopisto tai ottamalla yhteyttä valitsemallaan viestimellä.

Artikkeli Syttyvätkö silmät, helpottuuko hengitys? julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Satsaamme suunnitteluun tietoisesti, vaikka muuten teemme isoja juttuja kengännauhabudjetilla, kertoo tapahtuman toiminnanjohtaja Marko Kainulainen.

Tämän vuoden festivaalin ilmeessä näkyy juhlavuosi. Numero 30 kertautuu painettuna ja verkossa, kaikissa mahdollisissa kanavissa ja erikokoisilla näytöillä. Ilmettä varioidaan monella tavalla myös oheistuotteisiin, kuten kasseihin ja t-paitoihin.

Tapahtuman visuaalisuuden loihtii tänäkin vuonna graafinen suunnittelija Anniina Lius. Hän valikoitui tehtävään 2018, kun aiempi suunnittelija Sirpa Varis suositteli seuraajaa työlleen.

Suunnitteluun annettiin silloin 26-vuotiaalle opiskelijalle vapaat kädet ja tilaa mielikuvitukselle. Sen vuoden julisteeseen päätyi seikkailemaan kaksi isoa ihmishahmoa ja kaupungista löytyviä eläimiä, kuten lintuja ja rusakoita.

– Olen rakentanut joka vuosi ilmeen jonkin tarinan tai teeman pohjalle. Tarinallinen kehys helpottaa kuvittamista ja ilmeen yhteneväisyyttä, Lius kertoo.

Tarinallinen kehys helpottaa kuvittamista ja ilmeen yhteneväisyyttä.

Festivaalin keskiössä on kulttuuri, sen tekeminen ja siitä nauttiminen. Lius haluaa­ suunnitella julisteen osaksi tapahtuman taidekokonaisuutta.

– Tapahtuma valtaa alkaessaan yläkaupungin, ja siitä sain idean jättiläisistä kaupungissa, Lius muistelee ensimmäistä julistettaan.

Vuonna 2019 festivaali täytti 27 vuotta, ja numerosta nousi sen vuoden teema, monet kuuluisat rokkarit kun ovat kuolleet 27-vuotiaina. Lius piirsi ilmeeseen kaikuja rockfestareilta ja 60- ja 70-lukujen hippiestetiikasta.

– Valitsin mystiseen teemaan tummia värisävyjä. Julisteessa esiintyvä apina taas kuvastaa mielestäni viisautta ja henkistä heräämistä.

Vuonna 2020 pyydettiin yleisöltä ehdotuksia somessa, ja teemaksi valittiin universumi. Korona keskeytti suunnittelun ja hyllytti tapahtuman siltä vuodelta, mutta teema päästiin toteuttamaan 2021. Sen vuoden julisteessa universumi henkii unimaailmana, missä reaalimaailman rajoitteet löystyvät, ja yllättävätkin asiat voivat tulla toteen.

– Lähdin hahmottelemaan universumin kaiken alkuna ja luovana voimana, en niinkään tähtien ja planeettojen kautta. Mielestäni onnistunut visuaalisuus herättää katsojan antamaan sille oman henkilökohtaisen merkityksen. Sen vuoksi erilaiset tulkinnat ja mielikuvat ovat mahdollisia ja myös toivottavia.

Mukana on tapahtumaan sopivasti mystiikkaa.

Sunnuntaisuomalaisen palkittu graafikko Anniina Louhivuori on vuosien varrella seurannut tapahtumaa ja sen visuaalisuutta ilolla ja kotiseutuylpeydellä. Ilme kestää hänen mielestään vertailun minkä tahansa festarin kanssa. Se herättää mielenkiinnon ja on tunnistettava. Louhivuori luonnehtii suunnittelijan kädenjälkeä nuorekkaaksi, hieman satumaiseksi ja katsojaan vetoavaksi.

– Tapahtuman visuaalisuuden suunnittelu on tekijälleen varmasti mieluinen toimeksianto, koska tarttumapintaa riittää. Työn tulokset ovat olleet mielikuvituksellisia ja onnistuneita, ammattimaista jälkeä. Mukana on tapahtumaan sopivasti mystiikkaa, hän arvioi.

”Totuttu vaihtuu viikonlopun ajaksi ylösalaisin”

Kaupunkifestivaali ideoitiin aikanaan lääkkeeksi 1990-luvun alun laman kurjuuteen ja edistämään kaupunkilaisten hyvinvointia. Toiminnanjohtaja Marko Kainulainen aistii nykyajassa samaa kulttuurinnälkää.

– Olemme eläneet kaksi vuotta koronan varjossa ja nyt sota riehuu Euroopassa. Taidetta ja kulttuuria tarvitaan tänäänkin kipeästi.

Festivaali pyörii pääosin talkoovoimin, ja sen suunnitteluun ja toteutukseen pääsevät osallistumaan mahdollisimman laajalti kaikki halukkaat järjestöt, kulttuuritoimijat ja kaupunkilaiset. Mukana on myös Jyväskylän seurakunta.

– Joose Keskitalo Kaupunginkirkossa on yksi pääkonserteista, ja lauantain vihkitapahtumasta muodostuu takuulla hääpareille ikimuistoinen tilaisuus, Kainulainen sanoo.

– Yläkaupunki muuttuu tapahtuman aikana kuin rinnakkaistodellisuudeksi, missä totuttu vaihtuu viikonlopun ajaksi ylösalaisin. Tutusta putiikista saattaakin löytyä esiintyjiä, näytös tai jotain muuta yllättävää.

Jyväskylän seurakunta Yläkaupungin Yössä

• Kaupunginkirkossa esiintyy perjantaina 20.5. kello 18 intensiivisestä lavakarismastaan tunnettu laulaja-lauluntekijä Joose Keskitalo. Kello 21 yhteiskeikalla nähdään gospel-artisti Jukka Leppilampi ja lempeän akustisesta soinnistaan tunnettu jyväskyläläisyhtye Itunen.
• Lauantaina 21.5. kello 12 alkaen Kaupunginkirkko on avoinna tunnelmallista vihkihetkeä kaipaaville hääpareille. Vihkiaikojen varauslomake on avoinna seurakunnan nettisivuilla perjantaihin 13.5. asti.
• Hääseurueiden lisäksi Kirkkopuistossa saattaa päivän aikana nähdä myös piknik-seurueita, kun seurakunta kutsuu kummeja kummilapsineen viettämään aikaa retkiviltillä eväiden ja pelailun parissa.
• Lauantai-iltana 21.5. kello 18–21 Valtiontalon Silmun Klubilla taikuri ja psykologi Joonas Puhton show’ssa koetaan ”ihmetystä, interaktiota ja ihmisyyttä”.
• Lauantai-iltana 21.5. kello 21 Kaupunginkirkon Hieman erilaisessa iltarukouksessa voi rentoutua laulajakollektiivi Nomad Vocalsin luomassa elävässä äänimaisemassa ja laskeutua pastori Ville Tikkasen lukemien tekstien kautta kohti tulevaa Yötä.

Artikkeli Juliste henkii festarin tunnelmaa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Rukous on universaalia keskustelua Suuremman kanssa, lohdullinen asia. Nyt minulla on tilaisuus luoda musiikilla iltarukouksen tunnelmaa, Klemetti sanoo.

Hieman erilaiseen iltarukoukseen hän haluaa tallentaa kuvan tästä keväästä ja ajasta koronan keskellä, välittää myötätuntoa heille, joilla on vaikeaa – toivon paremmasta.

– Tuntuu kivalta tehdä kappale uudella näkökulmalla. Teen mielelläni paljon ja monenlaista musaa. Litkuna minulla on itselleni asettamiani rajoitteita, mutta tätä musiikkia voin tehdä syvällisemmin ja tuoda enemmän esille omaa itseäni, Sannaa.

Hän luonnehtii Litku-musaa rock- tai pop-johdannaiseksi indiemusiikiksi, joka ei kuitenkaan ole päivän poppia.

Freelancetaiteilija elää esiintymisillä ja musiikin tekemisellä. Puolet kaikesta työstä ja tuloista lähti koronan myötä. Vaikka tauko tekee hyvää, keikkamatkoille on jo ikävä.

– Toiveikkaana tähyilen syksyn keikoille. Parasta kuitenkin elää päivä kerrallaan tilanteessa, jolle ei mitään voi. Pidän osaltani ääntä kulttuurialan puolesta, ettei se jäisi kaiken tuen ulkopuolelle.

Artisti haaveilee uudesta musiikista – ei niinkään menestymisestä tai suurista saavutuksista. Kuudes Litkun ja bändin levy Kukkia muovipussissa ilmestyi maaliskuussa, ja seuraavaa aletaan äänittää kesällä. Siihen on syntynyt gospel- ja kantrivaikutteisia kappaleita, jopa musikaalimaisia biisejä.

– Ne ovat aika henkilökohtaisia, kauniita kappaleita. Yritän tehdä musiikkia, joka koskettaa itseäni, silloin se voi koskettaa myös muita, Klemetti summaa.

Jyväskylän seurakunta Yläkaupungin Yö -tapahtumassa

14.5. Hieman Erilainen Iltarukous: Feat Litku Klemetti klo 21
15.5. Häämusiikki Goes Wild! klo 17
15.5. DJ-kollektiivi Samea ja Salla Partala & Näkymättömät
dub set klo 18

Ilmaiset suorat lähetykset Yö-tv:ssä eli Yläkaupungin Yön Youtube-kanavalla sekä seurakunnan nettisivuilla osoitteessa jyvaskylanseurakunta.fi. Konsertit mahdollisesti vain verkossa. Tilanne voi kuitenkin muuttua. Ajankohtaisimmat tiedot verkkosivuilla.

Artikkeli Litku Klemetin rukous soi pianolla julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Yhä useammin alttarille marssitaan kuitenkin vähemmän perinteisten sävelmien tahdissa. Pariskunta on voinut rakastua tietyn musiikin soidessa tai jalkapallotreeneissä kohdanneet saattavat toivoa häihinsä Mestarien liigan tunnusmusiikkia.

Erityisesti elokuvasävelmät ja tv-ohjelmien tunnusmusiikki ovat nykyisin suosittuja, ja ne soivat usein upeasti uruilla. Sellaisia ovat vaikkapa Star Wars Throne Room ja MacGyverin tuttu tunnari.

Vihkiparin valitsema häämusiikki tekee suuresta juhlasta juuri heille ja häävieraille entistä merkityksellisemmän. Siksi toiveita pyritään täyttämään mahdollisuuksien mukaan. Kanttoreiden ohjelmistosta löytyy valmiina laaja valikoima vihkimusiikkia, erikoisempien toiveiden toteuttaminen vaatii nuottien etsimistä ja aikaa harjoitteluun.

– Kirkollisen toimituksen luonne ja kirkkotilan pyhyys otetaan musiikkivalinnoissa tietysti huomioon. Silläkin on merkitystä, missä kohtaa tilaisuutta kappale esitetään, sanovat kanttorit Piia Laasonen ja Hanna Penttinen.

Penttinen ja Laasonen ovat mukana esittämässä villinpuoleista häämusiikkia Jyväskylän Kaupunginkirkossa 15. toukokuuta, Yläkaupungin Yö -tapahtumassa. Jyväskylän seurakunnan järjestämä Konsertti toteutetaan koronarajoitusten mukaan, mahdollisesti vain verkossa.

Musiikilla, soitolla ja laululla on kautta aikain ollut tärkeä sija suomalaisissa häissä. Musiikki säestää ja luo iloista ja juhlavaa tunnelmaa.
1800-luvun perinteentutkijat kirjasivat ylös ikivanhoja kalevalamittaisia häälauluja ja -itkuja. Myöhemmin Mendelssohnin ja Wagnerin häämarssit sekä muut urkusovitukset yleistyivät kirkollisten seremonioiden musiikkina.

Kaikki kanttorit soittavat urkuja, mutta myös muiden soittimien osaamista löytyy, kuten klassisen kitaransoiton taitajia ja pianisteja.

Lisäksi hääpari voi pyytää muun esiintyjän laulamaan tai soittamaan. Jopa sähkökitaraan on jo totuttu kirkkohäissä, toisin kuin vielä 20 vuotta sitten.

– Sähkökitara ja urut ovat täydellinen, ylväs yhdistelmä, toteaa muusikko Esko Turpeinen ja lupaa Häämusiikki Goes Wild! -tapahtumaan reilua hevikepitystä.

Osalle hääpareista perinteet ovat tärkeitä ja toiset arvostavat yksilöllisyyttä. Vaihtoehdoista saatetaan valita kappaleet, jotka ovat vain näennäisen yksilöllisiä – silloinkin, kun perinteitä halutaan tietoisesti rikkoa.
Myös sellaista sattuu, että hääpari pyytää kanttoria valitsemaan musiikin.

– Tyylit saattavat muuttua, mutta musiikin merkitys säilyy. Jos nykyisin haluaisi pyytää jotain erikoista, niin se olisi Bachia, kanttorit tuumaavat.

Lähteenä on käytetty haastattelun lisäksi Jere Jäppisen artikkelia Suomalainen häämusiikki Kalevalasta karaokeen Helsingin kaupunginmuseon Häät-kirjassa vuodelta 2001.

Jyväskylän seurakunta Yläkaupungin Yö -tapahtumassa

14.5. Hieman Erilainen Iltarukous: Feat Litku Klemetti klo 21
15.5. Häämusiikki Goes Wild! klo 17
15.5. DJ-kollektiivi Samea ja Salla Partala & Näkymättömät
dub set klo 18

Ilmaiset suorat lähetykset Yö-tv:ssä eli Yläkaupungin Yön Youtube-kanavalla sekä seurakunnan nettisivuilla osoitteessa jyvaskylanseurakunta.fi. Konsertit mahdollisesti vain verkossa. Tilanne voi kuitenkin muuttua. Ajankohtaisimmat tiedot verkkosivuilla.

Artikkeli Vihille Mestarien liigan tahdissa? julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Miksi halusit Yläkaupungin Yö -tapahtuman toiminnan-
johtajaksi?
Yläkaupungin Yö on lempifestivaalini maailmassa, joten hakeminen pestiin vaati vain pientä rohkeutta.

Mikä on Yläkaupungin Yön idea?
Monitaiteisuus ja pääsymaksuttomuus ovat olleet tapahtuman keskiössä festivaalin perustamisvuodesta 1992 asti, ja näistä haluamme pitää jatkossakin kiinni.

Millainen toiminnan johtaja aiot olla?
Helposti lähestyttävä joukkuepelaaja.

Aiotko uudistaa tapahtumaa?
Kädenjälkeni varmasti näkyy, mutta uudistaminen ei ole itseisarvo. Koen, että roolini on ennemmin heitellä ja vastaanottaa ideoita, mutta varsinainen uudistaminen tapahtuu kentällä.

Miksi tapahtumalla on erityinen teema tänä vuonna?
Tällä kertaa universumi valikoitui teemaksi kilpailun pohjalta. Oli mukava osallistaa Yläkaupungin Yöstä kiinnostuneita. Valtavan ehdotusmäärän perusteella kannatti kysyä teemaehdotuksia Yön ystäviltä. Emme puutu siihen, miten teema näkyy esityksissä. On mukava yllättyä.

Onko tiedossa enemmän vai vähemmän esiintyjiä kuin
viime vuonna?
Toivottavasti esiintyjiä on vähintään yhtä paljon kuin viime vuonna. Pyrimme lisäämään erilaisten helposti lähestyttävien alue-esiintymisten määrää.

Millaista tapahtumaa odotat?
Turvallista, iloista, yllättävää ja tunteikasta.

Kuinka monta eri tapahtumapaikkaa löytyy?
Tarkempi määrä varmistuu pian, mutta paikkoja tulee olemaan noin 40.

Olet tehnyt gradusi räpmusiikista. Miksi?
Opiskelin pääaineena valtio-oppia ja järjestin samalla räpmusiikkiin painottuneita musiikkiklubeja. Pystyin gradussani yhdistämään kaksi intohimoani tutkiessani kotimaisen räpmusiikin poliittisuutta.

Ensimmäinen mieleesi jäänyt taidekokemus?
Isäni Pentti Kainulainen oli kansantanssimestari, ja varhaisimmissa muistoissani isä esiintyy Joensuun Laulurinteellä.

Millainen kulttuurin kuluttaja olet itse?
Ennakkoluuloton, mutta myös urautunut. Ajatuksen tasolla olen avoin oikeastaan mille tahansa kulttuurimuodolle, mutta toistan helposti samoja kaavoja. Opiskeluaikani ovat vielä tuoreessa muistissa. Tiedän, että pääsylipun hinta voi olla monelle kävijälle esteenä. Esimerkiksi isoimpien festivaalien hinnat ovat minusta karanneet jo käsistä.

Mikä voi olla taiteen merkitys ihmiselle?
Se voi merkitä aivan mitä tahansa. Ainakin se on hyvä tapa käsitellä omia tunteitaan tai samaistua kanssaeläjiin.

Mikä on Yläkaupungin Yön merkitys Jyväskylälle?
Yläkaupungin Yö on kaupungin isoimpia tapahtumia ja heittämällä kaikkein osallistavin. Tapahtuma on Jyväskylän kulttuurikentän yhteinen voimannäyttö ja näyteikkuna.

Millaisia kokemuksia haluat tarjota kaupunkilaisille?
Mahdollisuuksia päästää irti arkielämän rutiineista ja paineista. Yläkaupungin Yö on turvallinen ympäristö heittäytyä kulttuurielämysten vietäväksi.

Millainen kulttuurikaupunki Jyväskylä on?
Kaupungin nuorekas profiili takaa sen, että täältä on noussut jatkuvasti uutta ja mielenkiintoista kulttuuria. Esimerkiksi maan eturivin artisteiksi nousseet Litku Klemetti, Jukka Nousiainen ja Gettomasa ovat kaikki ponnistaneet Jyväskylästä.

Kuinka seurakunta sopii Yöhön?
Seurakunnan piiriin kuuluu valtava määrä jyväskyläläisiä, joten jo siksi se sopii hyvin Yöhön. Seurakunta on perinteikäs, mielenkiintoinen, ristiriitainen ja arvovaltainen yhteistyötaho.

Yläkaupungin yö -tapahtuma 16.5.2020. Jyväskylän seurakunta on mukana yhteistyökumppanina.

Artikkeli Universumi kutsuu, yläkaupunki kuulee julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Näihin, ja moniin muihin kysymyksiin tarjoaa vastauksia kirkon valtakunnallinen kaupunkifestivaali Kirkkopäivät, joka rantautuu Jyväskylään 17.–19.5. Joka toinen vuosi järjestettävä festari toteutetaan tänä vuonna yhteistyössä kansainvälisten Lähetysjuhlien ja Jyväskylän oman Yläkaupungin Yön kanssa.

Yläkaupungin Yössä lauantaina 18.5. seikkailevat saattavatkin päätyä esimerkiksi Lounaispuistoon laulamaan yhdessä massiivisen superkuoron kanssa tai tunnelmoimaan afroamerikkalaisesta perinteestä ammentavaa hengellistä musiikkia suomigospelin pioneerin Jaakko Löytyn ja Lux Auribuksen tulkitsemana.

Mäki-Matin perhepuistossa pienet festarikävijät voivat testata villejä savannikeppareita tai heittäytyä parkour-seikkailuun, joka johtaa aina Kilimanjaron rinteille saakka. Yhteisvastuu-konsertissa Seminaarinmäen juhlateltassa lavan ottaa haltuun suomalaisen rockin kärkikaartiin kuuluva Olavi Uusivirta, ja päivän päätteeksi kutitellaan nauruhermoja pastori Kari Kanalan stand up -illassa.

Lauantain puheohjelmassa vilahtaa monia tuttuja nimiä: Wahlroosin lisäksi syntyjä syviä pohtivat muun muassa toimittaja Anna-Stina Nykänen, koomikko Joonas Nordman, puoluejohtaja Jussi Halla-aho, kisapappi Leena Huovinen sekä näyttelijät Laura Malmivaara ja Joni Leponiemi. Kirkon omista julkkiksista paikalla on edustava otos piispakaartista, kuten Helsingin Teemu Laajasalo, Espoon Kaisamari Hintikka sekä Kuopion Jari Jolkkonen.

On ollut pakko miettiä, kuinka kristillinen sanoma näkyy uuteen ja erilaiseen kontekstiin sopivalla tavalla.

Yhteistyö monitaiteisen kaupunkifestari Yläkaupungin Yön kanssa on ollut kirkkopäiväkoordinaattori Henrik Ketolasta kerrassaan hieno juttu.

– Tätä kautta tavoitetaan niitä ihan tavallisia seurakuntalaisia, jotka tulevat Yläkaupungin Yöhön, mutta eivät varmaan innostuisi mukaan Kirkkopäiville.

Ketolan mukaan yhteistyökuvio heijastuu kiinnostavalla tavalla myös Kirkkopäivien sisältöön: ohjelmassa on painotettu voimakkaasti kulttuuria ja taidetta, ja lisäksi on ollut pakko miettiä, kuinka kristillinen sanoma näkyy uuteen ja erilaiseen kontekstiin sopivalla tavalla.

Kaikkiaan Kirkkopäivien ja Lähetysjuhlien tapahtumaviikonloppuna on tarjolla kymmeniä ohjelmanumeroita perjantaista sunnuntaihin saakka.

Tapahtumiin on vaikea olla törmäämättä, kun niiden myötä esimerkiksi Kirkkopuisto muuttuu suureksi partioleiriksi ja Kauppakadulle nousee värikäs Kirkkotori. Sunnuntai-aamun juhlamessussa Seminaarinmäellä siunataan satoja kesän isostehtäviin valmistautuvia nuoria, ja saarnan pitää hiippakuntamme oma piispa Simo Peura.

– Sanoisin, että Kirkkopäivät tuo kirkon tämänhetkisen, moniulotteisen todellisuuden ihan keskelle kaupunkia, Ketola summaa.

Vaikka kiireisellä koordinaattorilla on tuhat rautaa tulessa, pari ohjelmanumeroa koko runsaasta tarjonnasta hänkin on merkinnyt kalenteriinsa.

– Vanhassa pappilassa pohditaan lauantaina itämaisten henkisten harjoitusten yleistymistä ja asian merkitystä otsikolla Vaihtoehtona valaistuminen – mindfulness ja meditaatio kirkossa? Aihetta on tarkoitus tarkastella ennakkoluulottomasti luennoitsijoiden omien kokemusten ja uuden uskontoteologian valossa.

– Kaupunginteatterissa nähdään Kohtaa mut! -esitys, joka pohjautuu esiintyjien omiin teksteihin kehitysvammaisuudesta ja toisen ihmisen kohtaamisesta. Kirkkopäivien koko ohjelma on rakennettu kohtaaminen-teeman ympärille, mutta Kohtaa mut! -esityksestä tulee varmasti yksi kaikkein puhuttelevimmista aiheeseen liittyvistä jutuista.

Tiesitkö?

Kirkkopäivät ja Lähetysjuhlat Jyväskylässä 17.–19.5. 


Viikonlopun ohjelma on suunnattu sekä kirkon ammattilaisille että kaikille kiinnostuneille. 


Pääjärjestäjinä Kirkkopalvelut, Suomen Lähetysseura sekä Jyväskylän seurakunta.


Ohjelma pääosin maksutonta, katso tiedot: www.kirkkopaivat.fi

Artikkeli Avara ikkuna 2000-luvun kirkkoon julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Vuosi sitten valmistuin Humanistisesta ammattikorkeakoulusta kulttuurituottajaksi. Näiden kahden tutkinnon yhdistelmä tuntuu oikein hyvältä valinnalta.

Lahdessa asuessani hurahdin neulomiseen, kun halusin hyödyntää puolen tunnin linja-automatkan kouluun. Neulominen rentouttaa ja tekee hyvää mielelle sekä auttaa keskittymään.

Opiskellessani kulttuurituottajaksi ystävälläni Tiina Huhtaniemellä oli idea Neulefestareista, johon hän halusi minut mukaan tuottajaksi. Opinnoissani käytin paljon aikaa festareiden rakentamiseen. Jyväskylän Kesän sateenvarjon alla tapahtuva Neulefestarit on jo useamman vuoden ajan kerännyt yhteen alan harrastajia eri puolilta maailmaa.

Olen ihmisenä helposti innostuvaa sorttia.

Olen ihmisenä helposti innostuvaa sorttia. Ja silloin kun innostun jostakin, haluan tehdä asiat myös mahdollisimman hyvin. Parhaillaan minulla on menossa toinen kausi Yläkaupungin Yö -kaupunkifestivaalin toiminnanjohtajana.

Kun aikoinaan tulin toimistolle harjoittelijaksi, sanoin jakson päätyttyä, että en aio palauttaa avaimia. Tällä tiellä ollaan siis edelleen. Tartun ja heittäydyn mielelläni uusiin haasteisiin, enkä pelkää ottaa riskejä. Edellyttäen tietysti, että olen ehtinyt miettiä asioita riittävästi mielessäni.

Minulle on tärkeää, että saan tehdä asioita, joista nautin. Yksi työni parhaista puolista on se, että saan määritellä oman työskentelyrytmini. Tykkään valvoa myöhään ja nukkua vähän pidempään. Kulttuuripitoisen työni kautta olen tutustunut uusiin ihmisiin ja löytänyt kaupungistakin aivan uusia puolia.

Kohtaan työssäni paljon ihmisiä ja välillä on kova kiire, siksi on tärkeää löytää oikea tasapaino, jotta ei väsytä itseään. Vastapainona tunnistan itsessäni myös oman sisäänpäin kääntyneen puoleni. On hienoa saada olla ihan omissa oloissani, ja kuunnella true crime -tarinoita vain kaksi kissaa seuranani.

Artikkeli Ei sitä aina tiedä, mihin nenänsä laittaa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Sait ensimmäisen kultalevysi Pepe & Saimaa muutama vuosi sitten, millaisia ajatuksia se synnytti?
No, eipä mitään sen kummallisempia mietteitä. Olin jo tuudittautunut ajatukseen, että jostain iskelmäkirjasta voi joskus lukea: ”Tämä kaveri lauloi 60 vuotta saamatta kultalevyä.”

Tyylikirjosi on monipuolinen, minkä koet omimmaksi alueeksi?
Kaikki alueet, joilla olen laulanut ja levyttänyt, tuntuvat omilta. Jopa viimeaikainen harrastukseni, tenoriaariat eri oopperoista. En kuitenkaan haaveile oopperaurasta.
Olet levyttänyt muutakin kuin valtavirtamusiikkia (esim. Niin vähän on aikaa), mikä on ollut sen merkitys itsellesi?
Tähän levyyn liittyen varsinainen merkitys oli tutustuminen Otto Donneriin 1967. Hän pyysi minua laulamaan kappaleen Kuka kertoisi minulle elokuvaan Asvalttilampaat. Siitä sai alkunsa kymmeniä vuosia kestänyt ystävyys ja yhteistyö.

Kovaa ja korkealta vai herkästi tunnelmoiden?
Molemmat käyvät ja ovat käytössä.

Sanat vai sävel?
Sävel.

Millainen on hyvä keikka?
Hyvien muusikoiden kanssa yhdessä soittaminen pitää sisällään paljon sanoin vaikeasti kuvailtavia tunteita ja tapahtumia, mutta kun kaikki sujuu, sen näkee kyllä kavereiden kasvoilta.

Äänesi toimii edelleen hyvin, millä keinoin sitä vaalit?
En vaali mitenkään, pieni köhäkään ei haittaa.

Et pidä melua itsestäsi, siihen lienee hyvä syy?
Kyllä etsivä löytää, tai miten se nyt meni.

Yleisönsuosio on vaihdellut vuosien saatossa, miten sen kanssa oppii elämään?
Kyllähän se vaatii luonnetta ja kekseliäisyyttä, mutta juuri kun olet keksinyt jotain, joku soittaa ja pyytää keikalle tai levyttämään.

Konkarin neuvo tämän päivän laulajille ja lauluntekijöille?
Olkaa kunnolla!!

Viimeisin levysi Kun tuulee on hengellinen. Millainen kokemus se oli itsellesi?
Se oli alun perin tilausjuttu. Minua toivottiin laulajaksi tälle levylle. Totta kai kuuntelin tarkasti kappaleet ja totesin ne hyviksi. Sitten vaan studioon ja nauha pyörimään. Nauhoitukset tehtiin Saimaa-levyn ilmestymisen aikoihin ja Kun tuulee jäi odottamaan sopivaa julkaisuhetkeä. Ja niinhän siinä kävi, että aikani lopputulosta kuunneltuani halusin laulaa kaikki laulut uudelleen.

Esiinnyt Yläkaupungin Yössä Jyväskylässä ensi vuonna pidettävien kirkkopäivien ennakkotunnelmissa, miten lähdit mukaan yhteistyöhön?
Mulla on ollut omassa kirkossani useina vuosina joulukonsertteja. Syntyi ajatus, että levyn julkistaminen ja esittäminen voitaisiin tehdä tässä kirkossa. Sen jälkeen saimme kutsun tulla esittämään sama ohjelma pienin lisäyksin valtakunnalliseen evankeliumijuhlaan Helsingin jäähalliin. Tämä sama ohjelma on tarkoitus esittää Jyväskylässä.

Tulevaisuuden haaveet muusikkona ja ihmisenä?
Jos ei nyt tarvitse hirveästi rönsyillä suuntaan eikä toiseen, niin kai se on siinä.

Elämältä kaiken sain, onko se myös omakohtainen kokemuksesi?
No se Amerikka on ainakin valloittamatta ja…

Mistä iloitset?
Ne hetket, jolloin katson tulevaisuuteen ja huomaan olevani hyvällä mielin.

Pepe Willberg esiintyy yhtyeensä kanssa Yläkaupungin Yössä lauantaina 19.5. klo 20. Paikka: Jelmun teltta (K18), Jyväskylän yliopiston Kampuksen kenttä, vapaa pääsy.

Artikkeli Kultasuoni löytyi Saimaasta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.