Miksi sinusta tuli tutkija?
Kun lähdin opiskelemaan luonnontieteitä, ajattelin että minusta tulee opettaja. Opiskelun myötä kiinnostuin enemmän tutkimuksen tekemisestä ja siitä, mitä kaikkea kemialla pystytään tekemään.

Millaista tutkijan työ on?
Työ on antoisaa ja mukaansa tempaavaa, mutta välillä myös melkoista pään hakkaamista seinään kuvainnollisesti. Tutkimuksessa tulee usein eteen ongelmia, jotka on ratkaistava työn eteenpäin viemiseksi. Työ on myös ajasta ja paikasta riippumatonta. Joskus parhaat ideat voivat tulla mieleen vaikka juoksulenkillä.

Tutkit niin sanottuja yksittäismolekyylimagneetteja. Miksi?
Väitöskirjaa tehdessäni tutkin pääsääntöisesti pääryhmien yhdisteitä ja niiden sitoutumismalleja. Väitöskirjan loppuvaiheessa tutkimukseni suuntautui myös parittomia elektroneja sisältäviin radikaaliyhdisteisiin, joita voidaan hyödyntää uusissa magneettisissa materiaaleissa harvinaisten maametallien kanssa. Sillä tiellä ollaan. Tutkin myös sitä, miten harvinaisia maametalleja pystyttäisiin ottamaan erilaisista jätevirroista takaisin hyötykäyttöön.

Miten tutkimusta käytännössä tehdään?
Yritämme laboratoriossa valmistaa uusia yksittäismolekyylimagneetteja. Tutkimme niitä erilaisilla mittalaitteilla ja pyrimme kartoittamaan niiden kemiallisia, fysikaalisia ja erityisesti magneettisia ominaisuuksia. Hyödynnämme myös paljon laskennallista kemiaa, jonka avulla saadaan valtava määrä tietoa tutkittavista yhdisteistä suhteellisen helposti ja nopeasti.

Miten tutkimustietoa voidaan hyödyntää?
On ajateltu, että yksittäismolekyylimagneetteja voitaisiin hyödyntää esimerkiksi datan tallennuksessa. Mikäli tämä on mahdollista tulevaisuudessa, voisimme tallentaa pienelle USB-tikulle 25 000 gigabittiä dataa eli todella paljon enemmän kuin tällä hetkellä.

Yksittäismolekyylimagneettien hyödyntäminen käytännön sovelluksissa vaatii kuitenkin vielä paljon perustason tutkimustietoa.

Mitä tutkimustyö vaatii?
Pitkäjänteisyyttä, hyviä hermoja ja ongelmanratkaisukykyä. Paljon auttaa se, että on itse innostunut tutkimusaiheesta. Tarvitaan myös yhteistyötaitoja, sillä tutkimuksen tekeminen on tänä päivänä hyvin kansainvälistä. Esimerkiksi tekemiemme yhdisteiden magneettiset mittaukset tehdään Ranskassa ja Kanadassa, koska Jyväskylässä ei ole siihen tarvittavia mittalaitteita. Tutkimus vaatii myös resursseja ja puitteet tutkimustyön tekemiselle.

Tutkijoiden yö järjestetään tänä vuonna etätapahtumana. Mitä on luvassa?
Tietyllä tavalla perinteinen, mutta toteutustavaltaan uudenlainen tapahtuma. Virtuaalitapahtuma-alustan välityksellä pyrimme mahdollistamaan vuorovaikutuksen tutkijoiden ja yleisön välillä.

Miten kemian laitos on mukana Tutkijoiden yössä?
Kemian laitoksella osa videoista on kuvattu etukäteen, mutta joukossa on myös suoria lähetyksiä. Erityisesti koululaisille on suunnattu video, jossa tutkitaan energiaa ja kemiallisia reaktioita. Jokainen koululuokka voi katsoa videon milloin itse haluaa päivän aikana.

Luvassa on myös laboratorioesittelyjä, joissa tutkijat kertovat omasta työstään, ja katsojat pääsevät esittämään heille kysymyksiä. Chemistry after dark -livetapahtumassa keskitytään näyttäviin kemiallisiin reaktioihin. Luvassa on siis pamauksia ja hyvää valoshowta.

Kenelle Tutkijoiden yö on suunnattu?
Tapahtuma on avoin kaikille, ja mielenkiintoista ohjelmaa löytyy varmasti jokaiselle tänäkin vuonna. Tärkeää on, että ihmiset pääsevät katsomaan, mitä yliopistossa tehdään.

Mikä on tieteen merkitys yhteiskunnalle?
Tieteen merkitys on tärkeä ihmiskunnalle. Tieteen avulla on pystytty esimerkiksi vastaamaan nopeasti koronaviruspandemiaan. Tuskin rokotteitaan olisi kehitetty näin nopeasti, jos perustutkimuksen avulla saatua tietoa ei olisi ollut tarjolla.

Miten mielestäsi sopivat yhteen tiede ja usko?
Tähän ei varmastikaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Se riippuu vahvasti jokaisen henkilökohtaisesta maailmankatsomuksesta. Mielestäni tiede ja usko eivät ole toisiaan poissulkevia. Tiedettä voi tehdä elämänkatsomuksesta riippumatta.

Tutkijoiden yö 2020 järjestetään Jyväskylän yliopistossa pe 27.11. etätapahtumana. Koko ohjelma osoitteessa tutkijoidenyo.fi/jyvaskyla/

Artikkeli Tutkijan työ vaatii hyviä hermoja julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.