Valtakunnallisen keräyksen kokonaistuotto on 3 138 702 euroa. Nousua edellisvuoteen on 80 000 euroa. Varoilla torjutaan nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailman konfliktialueilla. Avun vievät perille Kirkon Ulkomaanapu (60 % keräystuotosta) ja Kirkon diakoniarahasto (20 % keräystuotosta). Keräystuloksesta jää paikallisseurakuntien tekemään avustustyöhön 20 %.

Tämän vuoden keräyksen suojelijana toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Keräyksen esimies, Mikkelin piispa Seppo Häkkinen luovutti keräystuoton presidentti Niinistölle Mäntyniemessä 16. marraskuuta. Luovutuspuheessaan piispa Häkkinen summasi vuoden aikana nälän torjumiseksi tehtyä työtä. Piispa nosti esille Yhteisvastuukeräyksen Nälkä-työryhmän kannanoton viestin: Nälkää ei tule nähdä, mutta nälkä tulee nähdä!

Seuraava Yhteisvastuukeräys alkaa sunnuntaina 3.2.2019. Yhteisvastuu 2019 tukee lasten ja nuorten koulutusta.

Artikkeli Yhteisvastuun hyväksi kerättiin 48 527 euroa Kouvolan rovastikunnassa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Tyypillinen asiakas on yli 40-vuotias yksinasuva mies, mutta pariskuntiakin on paikalla. Lapsiperheitä varten on oma jakopäivänsä.

Ovi aukeaa hiukan ennen kymmentä, ja odottelijat pääsevät sisälle ottamaan vuoronumeronsa. Pelkän ilmaisen leivän hakijat eivät vuoronumeroa tarvitse.

Omaa vuoroa odotellaan kahvila Agapen pöydissä jutustellen. Kahvikupillisen ja lahjoituspullan saa 50 sentillä, ja moni hakeekin aamukahvinsa tiskiltä.

Ruisleipä on terveellistä

Ilmaiset ruisleipäpalapussit ovat Ville Teriön mieleen. Terveellinen ja kuitupitoinen ruis maksaa hänen havaintojensa mukaan kaupassa paljon enemmän kuin vaalea höttöleipä.

– Se on ihan väärin, että terveellinen ruoka maksaa tuplaten sen mitä vähäravinteinen, hän toteaa.

Asia tuli konkreettiseksi, kun hän pudotti painoaan 14 kiloa.

– Ruokavalio oli kallis, kun kaiken epäterveellisen karsi pois. Nyt kun en enää laihduta, pienenivät ruokamenotkin, hän kuvaa nurinkurista tilannetta.

Terveellisesti hän edelleen yrittää syödä. Tummaa riisiä, kasviksia ja salaattitarpeita tulee ostettua. Teriö haluaa lautaselleen väriä, siksi narskuva salaatti on osa ateriaa.

Juhla-ateria on tiedossa, kun ystävä tulee kylään hirvipaistin kanssa. Teriö on luvannut laittaa lisäkkeet, perunat ja salaatin. Hymy nousee kasvoille, kun hän ajattelee tulossa olevaa yhteistä hetkeä.

Työelämästä pois jäänyt, vapaaksi kirjoittajaksi ja runoilijaksi ryhtynyt Ville Teriö myöntää, että kuun lopussa alkavat rahat olla vähissä. Ystävä oli käynyt hakemassa ruokakassin ja neuvoi Leiväntalon Villelle.

­­ – Olin kuullut tästä paikasta jo ehkä viisi vuotta sitten, mutta en yhtään tiennyt missä tämä on, vaikka keskustassa asunkin, hän tunnustaa.

Hänen talouttaan leipäpussit ja ruokakassi helpottavat, mutta vähävaraisten eläkeläisten kannalta hän pitää toimintaa erityisen tärkeänä. Pienet eläkkeet eivät riitä, jos esimerkiksi lääkemenot nousevat.

Setelillä Ruokapankkiin

Ruokapankista saa ruokasetelillä kerran viikossa mukaansa kassillisen ruokaa. Seteliin tarvitaan myönteinen toimeentulotukipäätös ja henkilötodistus.  Ruokaseteleitä myöntävät myös Jyväskylän seurakunnan diakoniatyöntekijät alueittain. Kassillisen hinta on kaksi euroa.

-Voisi hyvinkin maksaa vaikka neljä euroa, onhan sisältö reippaasti yli kympin arvoinen, Teriö arvioi, mutta tietää senkin, että monelle neljä euroa olisi jo liikaa.

Teriö innostuu ajatuksesta, että kaupunkiin saataisiin yhteisöruokapaikkoja, joissa pääsisi edullisesti syömään ja tapaamaan ”kohtalotovereita”. Yhteislauluakin voisi olla.

Kassin sisältö vaihtelee sen mukaan, mitä lahjoitusruokaa alueen kauppiaat ovat toimittaneet. Pääsääntöisesti tarjolla on parasta ennen  -päiväyksiä lähenteleviä tuotteita. Kasseihin pakataan usein jugurttia, leikkeleitä, eineslaatikoita ja makkaroita. Perheen koosta riippuen kasseja voi ostaa useammankin.

Hedelmät, vihannekset ja kasvikset eivät lain mukaan kuulu avustuskasseihin, koska niissä ei ole käyttöpäivämääriä. Omalla vastuulla saa napata mukaansa esimerkiksi juureksia, tummia banaaneja tai kolhiintuneita tomaatteja.

Tuoretavara hyödynnetään Leiväntalolla päivän lounaaksi. Torstaisin lounas on ilmainen, perjantaisin siitä peritään kuusi euroa.

Jyväskylän seurakunta myöntää avustusta Katulähetys ry:n pyörittämän Ruokapankin toimintaan. Työtä tekevät vakituiset työntekijät sekä lukuisat vapaaehtoiset.

Yv-keräys köyhyyden torjuntaan

Kevään Yhteisvastuu-kampanja haastaa suomalaisia pohtimaan nälkää. Yhteisvastuun vuoden 2018 teemana on riittävän ravinnon turvaaminen köyhyydessä eläville ihmisille maailman katastrofialueilla sekä Suomessa.

Keräysvaroista 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon. Loput 40 prosenttia keräysvaroista käytetään taloudellisesti vaikeassa tilanteessa elävien ihmisten auttamiseen Suomessa kirkon diakoniarahaston ja seurakuntien kautta.

Paikallisesti kerätyistä varoista 20 prosenttia jää Jyväskylän seurakunnan diakoniatyön käyttöön.

Tavoitteena olevalla noin 8000 eurolla on tarkoitus järjestää yhteisöruokailuita Keltinmäen kirkon lisäksi ainakin Huhtasuolla ja kattaa muun muassa elintarvikkeitten kuljetuskustannuksia.

Yhteisvastuukerääjät ovat liikkeellä isommalla joukolla JYP:n pelissä perjantaina 2.3, Sepän kauppakeskuksessa 3.3. ja Kävelykadulla 7.3. Alueseurakunnat järjestävät myös yhteisvastuutapahtumia kevään aikana.

Keräys avataan 4. helmikuuta.

Artikkeli Kuun lopussa on ruoka vähissä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.