Rukousviikon pitkät juuret

Tammikuussa vietettävän kristittyjen ykseyden rukousviikon taustalla on joukko toisistaan erillisiä ekumeenisia aloitteita. 1846 Lontoossa perustetulla Evankelisella allianssilla oli yhteinen rukousviikko, jonka yhtenä päivänä rukoiltiin ” yhden Kristuksen kirkon puolesta, jotta kristityt ymmärtäisivät, että heidän ykseytensä tulee Herralta”. Myös Anglikaanisen kirkkoyhteisön piirissä alettiin 1800-luvun loppupuolella kannustaa yhteisen rukousviikon viettämiseen. Vastaavalla tavalla sekä Paavi Leo XIII että Konstantinopolin patriarkka Joakim III kannustivat omien kirkkojensa kristittyjä – katolilaisia ja ortodokseja, rukoilemaan ykseyden puolesta.

Historian erilaisia rukousviikkoja ei yhdistänyt niinkään käsitys siitä, miten kristittyjen ykseys voisi toteutua kuin se, että ykseys on Pyhän Hengen lahja. Saksalainen ekumeeninen teologi Dagmar Heller on huomauttanut, että kristittyjen yhteinen rukous on oleellisella tavalla muokannut yhteistä ymmärrystä kristittyjen ykseydestä. Ykseys on lahja, joka on jo annettu mutta se on myös kristittyjen yhteinen tehtävä.

Yhteinen rukous – yhteinen todistus

Nykyään kristittyjen ykseyden rukousviikko on maailmanlaaja tapahtuma. Rukousviikon yhdistävänä tekijänä on yhteinen rukousaineisto, joka eri vuosina valmistellaan eri puolella maailmaa. Tämän vuoden kristittyjen ykseyden rukousviikon aineiston on valmistellut Lähi-idän kirkkojen neuvosto. Teemana on Näimme hänen tähtensä nousevan ja tulimme kunnioittamaan häntä. (Matteus 2:2) Teeman valinnalla Lähi-idän kirkkojen neuvosto haluaa kiinnittää maailman huomion valoon, joka loistaa pimeydessä. Erilaisten vaikeuksien keskellä pimeässä loistava valo on toivon merkki. Taivaalla loistava valo ohjaa erilaisia kulkijoita kohti samaa päämäärää. Tänä vuonna rukousviikon teema nivoutuu myös juuri päättyneeseen joulun aikaan. Rukousviikon teksti luettiin loppiaisen evankeliumitekstinä.

Ykseys on lahja, joka on jo annettu
mutta se on myös kristittyjen yhteinen tehtävä.

Meillä Suomessa kristittyjen ykseyden rukousviikkoon liittyy toinenkin perinne, tasavallan presidentin antama rukouspäiväjulistus. Tämän vuoden rukouspäiväjulistuksessa painottuvat toivo ja kutsu rukoilemaan ja toimimaan luomakunnan parhaaksi: ”Kristillisen uskon mukaan Jumala kutsuu ihmisiä epätoivosta toivoon, pimeydestä valoon”. Rukous ykseyden puolesta ei ole rukousta vain kristittyjen yhteyden vaan koko maailman sovituksen puolesta. Yhteinen rukous vahvistaa kristittyjen yhteistä todistusta Kristuksen työstä maailmassa. Valo voittaa pimeän.

Kristittyjen ykseyden rukousviikon aineistot suomeksi ja ruotsiksi (Suomen ekumeeninen neuvosto)
Week of Prayer for Christian Unity (World Council of Churches)
Suomen ekumeenisen neuvoston sivujen kautta voi osallistua yhteiseen ekumeeniseen rukoushetkeen 19.1. klo 10.

Artikkeli Yhteinen rukous – yhteinen tehtävä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla. (Apt. 4:12)

Evankeliumin vieminen kaikille kansoille on kristillisen kirkon tärkein tehtävä. Ymmärrämme osamme tässä tehtävässä siten, että lähetystyön perimmäinen subjekti on kolmiyhteinen Jumala, joka on kutsunut meidät työtovereikseen. Lähetystyön perusteet nousevat koko Raamatun ilmoituksesta, erityisesti Jeesuksen elämästä ja työstä. Ylösnousemisensa jälkeen Jeesus antoi lähetyskäskyn, joka velvoittaa koko kristillistä kirkkoa ja sen jokaista jäsentä kaikkina aikoina. 

Kotona ja kaukana – tehtävää riittää

Suomen Ev.lut. Kansanlähetys on luterilainen lähetysherätysliike, jonka visio on “Raamattu rakkaaksi – evankeliumi kaikille”. Toiminnan tarkoituksena on edistää Jumalan valtakunnan leviämistä sekä oman kansamme että muiden kansojen keskuudessa. Ymmärrämme lähetystehtävään osallistumisen edellyttävän meiltä vahvaa ystäväjoukkoa kotimaassa. Näyssämme kotimaantyö ja ulkomaantyö kietoutuvat selkeästi yhteen. Haluamme herätellä kansaamme tänäänkin lähtemään mukaan lähetyksen maailmaan.

Kansanlähetys on alusta alkaen vienyt evankeliumia erityisesti sinne, missä kristillistä todistusta on vähän. Tällaisia alueita ovat varsinkin islamilainen maailma, Japani ja monet muut Aasian kansat. Myös omassa maanosassamme Euroopassa on sekä alueita että vähemmistöjä ja ryhmiä, joiden parissa evankeliumi on lähes tuntematon. Iloitsemme siitä jo 50 vuoden historiasta, jonka aikana olemme saaneet toteuttaa tätä tehtävää läheisessä yhteistyössä kirkkomme kanssa.

Herätyskristilliset juuret

Kansanlähetys edustaa yhtenä Suomen evankelisluterilaisen kirkon virallisena lähetysjärjestönä kirkkoamme. Se toteuttaa kirkon lähetystehtävää yhdessä sen seurakuntien kanssa. Yhteistyötä tehdään kirkon kanssa solmitun perussopimuksen puitteissa. Toimimme lähetystyössä luterilaisten herätyskristillisten juuriemme pohjalta sekä kristittyjen ykseyttä että yhteyttä arvostaen.

Kirkkomme lähetysherätysliikkeenä meille on aina ollut tärkeää toisaalta se, ettemme tarpeettomasti lisää jännitteitä vaan rakennamme yhteyttä ja toisaalta se, että pysymme uskollisina Raamatun sanalle ja sanomalle. Oikea yhteyden rakentaminen voi tapahtua vain totuuden ja rehellisyyden nimissä.

Lähetystyön perustehtävä ja kokonaisvaltaisuus

Painotamme työssämme erityisesti lähetystyön perustehtävää, evankeliumin julistamista Jeesuksesta Kristuksesta kaikille kansoille, josta kirkkomme peruslinjaus Yhteinen todistus toteaa: ”Kristityt ovat Jumalan lähetyksen palveluksessa (2. Kor. 5:20; 6:1). Evankeliumia Kristuksen ainutlaatuisuudesta julistetaan aina ja kaikkialla. Lähetys on seurakunnan perustehtävä. Kirkon ja seurakunnan tulevaisuus on sidottu lähetykseen.” Työmme painopistealueet ovat siellä, missä ihmiset ovat ilman evankeliumia, ilman messiasta, ilman Raamattua tai ilman vapautta.

Ymmärrämme lähetystyön perustehtävän kirkon peruslinjauksen mukaisesti siten, ettei diakoniaa ja todistusta tule asettaa vastakkain. Palvelu ilman uskon todistusta ei ole kokonaisvaltaista lähetystyötä ja julistus ilman palvelua ei ole vakuuttavaa. Samalla painotamme kuitenkin sitä, ettei kaikkea Jumalan toimintaa maailmassa tai kaikkia ihmisten tekemiä hyviä tekoja, kuten toimintaa oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolesta, tule pitää itsessään lähetystyönä. Kristillistä lähetystyötä ei voi toteuttaa täysipainoisesti ilman sanallista todistusta Kristuksen ristinkuolemasta ja ylösnousemuksesta.

Kansanlähetys on koko olemassaolonsa ajan kulkenut vainotun seurakunnan rinnalla. Haluamme jatkaa tätä tärkeää tehtäväämme myös tulevaisuudessa. Uskomisen vapautta koetellaan tällä hetkellä erityisesti islamilaisessa maailmassa, missä elämme keskellä kirkkohistoriallisesti ainutlaatuista herätystä. Siellä missä sisaremme ja veljemme ovat ahtaalla, me kuljemme heidän rinnallaan Kristukselle kuuliaisena pysyen.

Pidämme tärkeänä sitä, että kaikkia on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. Lähdemme siitä, että jokainen ihminen on yhtä arvokas Jumalan luomus. Toisaalta se tarkoittaa sitä, että jokaista kutsutaan myös kääntymään Kristuksen puoleen ja vastaanottamaan vapauttavaa sanomaa syntien sovituksesta. Aikamme monien tuulien keskellä pitäydymme Raamatun opetukseen siitä, että Jeesus on ainoa tie Jumalan yhteyteen. Tämä koskee yhtä hyvin juutalaisia kuin kaikkia muitakin maailman kansoja.

Kansanliike

Kansanlähetys on ennen kaikkea kansanliike. Me olemme enemmän liike kuin järjestö. Meitä motivoi ilosanoma Jeesuksesta. Me kannamme vastuumme Jumalan lähetyksessä paikallisseurakuntien ja lähetysherätysliikkeemme vastuunkantajina. Ilmestyskirjassa kuvataan lähetystyön päämäärän lopullinen toteutuminen:

Tämän jälkeen näin suuren kansanjoukon, niin suuren, ettei kukaan kyennyt sitä laskemaan. Siinä oli ihmisiä kaikista maista, kaikista kansoista ja heimoista, ja he puhuivat kaikkia kieliä. He seisoivat valtaistuimen ja Karitsan edessä yllään valkeat vaatteet ja kädessään palmunoksa ja huusivat kovalla äänellä: ”Pelastuksen tuo meidän Jumalamme, hän, joka istuu valtaistuimella, hän ja Karitsa!” Kaikki enkelit seisoivat valtaistuimen, vanhinten ja neljän olennon ympärillä, ja he heittäytyivät kasvoilleen valtaistuimen eteen ja osoittivat Jumalalle kunnioitustaan sanoen: ”Aamen. Ylistys ja kirkkaus, viisaus, kiitos, kunnia, valta ja voima meidän Jumalallemme aina ja ikuisesti! Aamen.” (Ilm. 7:9–12)

Lue myös Daniel Nummelan haastattelu uuden tehtävän edessä Kirkkomme Lähetyksessä.

Artikkeli Raamattu rakkaaksi -evankeliumi kaikille julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.