TEKSTI SAARA TUOMELA KUVA MATTI HAUTALAHTI

Nuorisotyönjohtaja Pete Ketola ja nuorisotyönohjaaja Janna Renko kertovat, että seurakunnan nuorisotyö tekee paljon jalkautuvaa auttamistyötä. Esimerkiksi jokaiselle Seinäjoen koululle on nimetty oma työntekijä seurakunnassa.

Viime vuosina Yhteisvastuukeräyksen kohderyhmänä ovat olleet nuoret. Nyt jo kolmatta vuotta peräkkäin varat halutaan kohdentaa nuorten hyväksi.

Vuonna 2024 Yhteisvastuukeräyksessä kerätyt varat käytetään haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten ja heidän mahdollisuuksiensa tukemiseen. Kotimaassa tuotot ohjataan Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien ja HelsinkiMission avulla yksinäisille nuorille.

Kirkon Ulkomaanapu ohjaa varat kansainväliseen apuun. Tänä vuonna ulkomaan osuus kerätään Ugandan lasten ja nuorten koulutuksen mahdollistamiseen. Työtä tehdään kuudella pakolaisasutusalueella.

Seinäjoen seurakunnan nuorisotyönjohtaja Pete Ketola ja nuorisotyönohjaaja Janna Renko ovat olleet viime aikoina huolissaan nuorista. Yksinäisyys ja mielenterveysongelmat näkyvät nuorten keskuudessa. School to Belong -yksinäisyyskyselyn perusteella yläkoulun ja toisen asteen opiskelijoista noin 14 % kokee yksinäisyyttä.

– Mielenterveysongelmat ovat yleistyneet merkittävästi viime vuosina. Vaikka minulla on vielä melko lyhyt ura, olen huomannut, että ne ovat lisääntyneet viidessä vuodessa, Renko kertoo.

Entisestään huoli alkoi kasvaa korona-aikana. Tiukat rajoitukset muiden ihmisten tapaamisesta vaikuttivat erityisesti nuoriin ja niihin, jotka kokivat jo valmiiksi yksinäisyyttä.

– Silloin se kulminoitui niin, ettei edes saanut tavata muita, Ketola muistaa.

– Se puhkaisi kuplan, jossa nuoret olivat olleet jo pidemmän aikaa, Renko lisää.

Toiveeseen vastattiin

Lähes heti pandemiakriisin jälkeen lähelle tuli sota. Pahuus ja julmat teot alkoivat hyppiä nuorten silmille sosiaalisen median kanavista. Pelko, huoli ja epävarmuus kasaantuivat.

– Kyllä tällaiset kriisit näkyvät nuorissa. Muistan, kun yritin sanoa heille, että älkää selatko nyt TikTokia kovin paljon. Siellä voi tulla mitä tahansa vastaan. Vanhemmilla ja muilla aikuisilla on iso työ saada pidettyä pakka kasassa, Renko tietää.

Seurakunnan nuorisotyön piiriin on kantautunut nuorten huoli mielenterveyspalveluiden pitkistä jonoista ja ruuhkautuneisuudesta. Muutaman kuukauden odotusaika voi olla vahingollinen, jos avuntarve on suuri.

– Nuorilta kuulee koko ajan, että mielenterveyspalveluihin on pitkät jonot. Heillä on selvästi tarve päästä puhumaan jollekin. Seinäjoen seurakunnassa toimivasta nuorten vaikuttajaryhmästä tulikin toive, että kiinnittäisimme enemmän huomiota nuorten mielenterveyskysymyksiin, Renko kertoo.

Niin syntyi Seinäjoen seurakunnan Walk in talk, matalan kynnyksen keskusteluapu, johon voi tulla ilman ajanvarausta anonyymisti. Toiminta käynnistyi ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa opiskelleen Piia Männistön aloitteesta. Keskusteluavun tarjoaminen aloitettiin lokakuussa 2022.

Ketola kertoo, että vuoden 2024 Yhteisvastuukeräyksessä kerätyillä varoilla Seinäjoen seurakunnan nuorisotyö panostaa muun muassa entistä enemmän Walk in talk -toimintaan.

– Itse toiminta ei syö paljon rahaa, mutta satsaamme henkilökunnan lisäkoulutukseen, konseptin profilointiin ja markkinointiin. Kaikki työntekijämme ovat jo lähtökohtaisesti kohtaamisen ammattilaisia, mutta asioiden terävöittäminen voi kuitenkin olla tarpeen, Ketola avaa.

Kannattaa murehtia ääneen

Nuoret kaipaavat selkeästi keskusteluyhteyttä. Ketola kertoo, että 2023 keväällä Walk in talk -keskusteluissa kävi aktiivisesti nuoria.

Renko muistuttaa, ettei asian tai ongelman tarvitse välttämättä olla maailman suurin, vaan pienetkin asiat voi tulla jakamaan luotettavalle aikuiselle.

– Muistan omassa nuoruudessani ajatelleeni, etteivät asiat ole vielä tarpeeksi huonosti, että voisin mennä puhumaan. Sitä vähättelee nuorena aika paljon omia murheitaan. Myöhemmin olen havahtunut siihen, että olisi voinut päästä vähän helpommalla, jos olisi käynyt juttelemassa, Renko sanoo.

Keskusteluissa nuorten yleisiksi huolenaiheiksi on noussut yksinäisyyden ja mielenterveysongelmien lisäksi haasteet ihmissuhteissa. Ongelmia voi olla esimerkiksi perheessä tai kaveripiirissä.

Ketola tietää, että jo yksi keskustelukerta voi auttaa. Pelkästään siitä voi olla apua, että asian sanottaa ja joku kuulee sen.

– Olen aina sanonut, että kannattaa murehtia ääneen. Pienet asiat voivat helposti kasaantua ja paisua isoiksikin. Sitten koulunkäynti kärsii ja poissaoloja kertyy. Kohta ei enää tavata ihmisiä, minkä seurauksena sosiaalisuus jää vähitellen ja vaarana on syrjäytyminen, Ketola kertoo.

Keskusteluapu ja nuorten aito kohtaaminen ovatkin ennaltaehkäisevää auttamista, millä voidaan välttää vakavampia ongelmia ja seurauksia.

Seinäjoen seurakunta on käyttänyt aikaisempien vuosien Yhteisvastuukeräyksen varoja muun muassa Saapas-toimintaan, joka on jalkautuvaa nuorten parissa tehtävää auttamistyötä. Vuoden 2024 Yhteisvastuukeräys alkaa sunnuntaina 4.2.2024 ja kestää vuoden loppuun saakka.

”Emme voi pelastaa kaikkien nuorten koko elämää, mutta tällä voi olla merkitys yhden nuoren koko elämälle.”

Keskusteluapua nuorille matalalla kynnyksellä

Seinäjoen seurakunnan järjestämä Walk in talk tarjoaa maksutonta matalan kynnyksen keskusteluapua, joka on suunnattu 13–29-vuotiaille. Keskusteluapua on tarjolla Nuorisokahvila Kismuksessa sunnuntaisin klo 15–18 ilman ajanvarausta. Tapaamisessa ei tarvitse kertoa omaa nimeään tai asuinpaikkaansa, vaan keskustella voi anonyymisti. Keskustelut ovat aina luottamuksellisia.

– Toiminnan ideana on nimensä mukaan, että nuori voi vain kävellä sisään ja tulla keskustelemaan kuulumisistaan tai huolistaan. Olemme siten yrittäneet tehdä kynnyksen mahdollisimman matalaksi. Halutessaan keskustelulle voi myös sopia ajan, mikäli se tuntuu helpommalta, kertoo nuorisotyönjohtaja Pete Ketola.

Kismuksella nuorten kanssa keskustelevat seurakunnan nuorisotyön ammattilaiset sekä vapaaehtoiset ratkaisukeskeiset lyhytterapeutit ja -terapeuttiopiskelijat. Paikalla on läsnä yleensä kaksi työntekijää.

Yksi keskustelukerta kestää noin 45 minuuttia. Ketola painottaa, että jo yhdestäkin keskustelusta voi olla suuri apu. Paikalle voi silti tulla toistekin, jos on tarvetta.

– Tutkimuksissa on todettu, että jo yhdestä keskustelunavauksesta on apua. Yksikin kerta voi auttaa, kun kipu on sanottu ääneen. Yleisiä nuorten huolenaiheita ovat esimerkiksi perhe- ja kaverisuhteiden haasteet sekä opiskeluun ja tulevaisuuteen liittyvät kysymykset.

”Yksikin keskustelukerta voi auttaa, kun kipu on sanottu ääneen.”

Artikkeli Yhteinen vastuu nuorista julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Nuorten maailman väkivaltaisuus on totta Seinäjoellakin. Sen lisäksi, että seurakunta tekee kokoavaa perustyötä nuorten parissa, menemme nuorten pariin myös kirkon Saapastoiminnan merkeissä. Saappaan kanssa yhteistyötä tekevät myös kaupungin nuorisotyön työntekijät, kertoo seurakunnan nuorisotyönohjaaja Henna-Riikka Tala. Hän on mukana yhteisvastuukeräyksen paikallisessa toimikunnassa.

Saapastoiminnassa on erilaisia muotoja, kuten netti-, festari- ja katusaapas. Niiden kautta nuorisotyön ammattilaiset ja toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset tavoittavat nuoria ja jalkautuvat paikkoihin, joissa nuoret kokoontuvat Seinäjoella.

– Kun nuoria on paljon koolla, on mahdollisuus monenlaiseen kahnaukseen ja välien selvittelyyn. Valitettavasti päihteillä on usein oma osuutensa kokoontumissa. Usein aikuisten läsnäolo jo itsessään rauhoittaa tilanteita, Tala kertoo.

Saapastoiminta on saanut hyvää palautetta nuorilta. Moni kokee sen tuovan turvaa kokoontumisiin ja ehkäisevän väkivallan ilmentymistä.

Kärjistyviä tilanteita

Väkivallan esiintyminen nuorten keskuudessa ei ole uusi ilmiö.

– Sen uhkaa on esiintynyt aina, enemmän tai vähemmän. Viime aikoina ilmiö on kuitenkin voimistunut. Se johtuu osittain korona-ajasta, joka rajoitti kokoontumisia. Kun tarve kokoontumisille on suuri ja porukkaa kerääntyy paljon yhteen paikkaan, alkaa usein tapahtua, kuvailee Seinäjoen seurakunnan nuorisotyönjohtaja Pete Ketola.

– Myös päihteiden käyttö ja kokeilut lisäävät riskiä, että kontrolli pettää ja väkivaltaa ilmenee. Tätähän tapahtuu toki myös aikuisten keskuudessa, hän lisää.

Väkivallan näkyvyyttä on viiden viime vuoden aikana lisännyt sosiaalinen media, jonka alustoilla kiertää erilaisia haasteita. Ne yllyttävät nuoria tekoihin.

– Kaikki on nykyään paljon näkyvämpää. On silti hyvä muistaa, että vain pieni osa nuorista lopulta käyttäytyy väkivaltaisesti. Mutta se, mitä tapahtuu, on todella näkyvää. Aina ei edes ymmärretä, mitä tuli tehtyä, Ketola kertoo.

Lähtökohtana lähimmäisen rakkaus

Kirkon nuorisotyössä toiminnan lähtökohtana on aina toisen ihmisen kunnioittaminen – niin puheissa, tekemisissä kuin ajatuksissa.

– Viesti nuorelle on, että olet riittävä ja hyväksytty sellaisena kuin olet. Haluamme rohkaista ja tukea nuoria siihen, että myös toista ihmistä tulee kunnioittaa.

Ketola ottaa esimerkiksi leiritoiminnan, joissa yhteinen elo perustuu vastuuseen omista teoista.

– On tärkeää ymmärtää, että toiset ihmiset tulee huomioida. Omilla teoilla ja sanoilla on myös seurauksensa. Jos seuraukset ovat positiivia ja kaikkea hyvää toisessa aiheuttavia, ollaan menossa oikeaan suuntaan. Korjausliikkeitä joudutaan joskus tekemään itse kukin.

Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräyksen kampanja- aika alkaa sunnuntaina 5.2.2023. Keräyksen tuotosta noin 20 prosenttia jää paikallisille seurakunnille, joissa varat ohjataan diakoniatyön kautta teeman mukaisille kohteille. Seinäjoen seurakunnassa yksi kohteista on nuorille suunnattu Walk in talk -toiminta.

Matalan kynnyksen keskusteluapua nuorille

Seinäjoen seurakunnan Walk in talk -toiminta tarjoaa maksutonta keskusteluapua nuorille ja opiskelijoille. Nuorisokahvila Kismuksessa sunnuntaisin kello 15– 18 paikalla olevan keskusteluavun luo voi saapua ilman ajanvarausta. Tapaamisessa nuoren ei tarvitse kertoa nimeään tai asuinpaikkaansa, vaan keskustella voi anonyymisti ja luottamuksellisesti.

– Haluamme tarjota paikan, minne nuori voi tulla matalalla kynnyksellä keskustelemaan turvallisen aikuisen kanssa kahden kesken kuulumisistaan tai huolistaan. Jutella voi mistä tahansa, mikä mieltä painaa, esimerkiksi omasta jaksamisesta, kaveri- ja perhesuhteista tai arjessa pärjäämisestä, kertoo nuorisotyönjohtaja Pete Ketola.

Nuorten kanssa Kismuksella keskustelevat seurakunnan nuorisotyön ammattilaiset sekä vapaaehtoisina toimivat ratkaisukeskeiset lyhytterapeutit ja -terapeuttiopiskelijat.

Walk in talk -keskusteluavun tarjoaminen aloitettiin Seinäjoen seurakunnassa lokakuussa 2022. Erityisesti korona-aikana nuorten yksinäisyyden ja ahdistuksen kokemukset ovat kasvaneet ja tarve toiminnalle vahvistui.

Tietoa keskusteluavun mahdollisuudesta on välitetty nuorille muun muassa alueella toimivien oppilaitosten kautta sekä seurakunnan ja sen rippileirien Instagram-tileillä.

Juttu julkaistu ensimmäisen kerran Lakeuden Risti -lehden numerossa 1/2023.

Artikkeli Väkivaltaa esiintyy nuorten maailmassa Seinäjoellakin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.