Hetken kuluttua porukka on jo tositoimissa ulkona. Joukko nuoria laskee tikkaita käynnissä olevan paloauton katolta, toiset ottavat takaluukusta esiin letkuja ja muita sammutustarpeita.

Hyödyllisiä taitoja roppakaupalla

Lauri Pulkkinen ja Sippo Sihvonen ovat olleet mukana Jyväskylän
VPK:n nuoriso-osastossa jo kolmisen vuotta. He ovat ehtineet oppia hyödyllisiä taitoja tänä aikana roppakaupalla. Hyödyllisimmiksi molemmat listaavat elvytys- ja alkusammutustaidot. Myös arkea ajatellen VPK:ssa toimimisesta on ollut hyötyä.

– Nyt voi auttaa ihmisiä, jos niillä on oikeasti hätä. Osaa antaa ensiapua ja soittaa hätäpuhelun jos on vaaratilanne, pojat listaavat.

Joidenkin asioiden harjoitteleminen on osoittautunut muita työläämmäksi, ja siksi niitä kerrataan harjoituksissa usein. Molemmilla on vaikeimmasta ja ehkä vähiten innostavasta hommasta selkeä mielipide.

– Ne on nuo palonarut, niitä pitää harjoitella moneen kertaan, ennen kuin tietää, miten se pitää tehdä, Pulkkinen naurahtaa.

Sippo Sihvosella oli jo aiemmin muutama kaveri mukana VPK:n toiminnassa, ja heidän innoittamanaan hän lähti itsekin mukaan. Lauri Pulkkinen osallistui aikoinaan Päivä Paloasemalla -tapahtumaan ja innostui sen kautta toiminnasta.

Jyväskylän VPK:n nuoriso-osastoon kuuluu yli kaksikymmentä nuorta. Ikähaarukka on kymmenestä vuodesta ylöspäin. Erilaisten vaihtuvien harjoitusten kautta nuorten tiivis ryhmä on oppinut luottamaan toisiinsa.

– Lauri on tullut minulle hyväksi kaveriksi VPK:n kautta, Sippo Sihvonen toteaa.

Molemmat ovat tykänneet VPK:n toiminnasta, mutta vasta tulevaisuus näyttää jatkavatko he iän karttuessa varsinaiselle hälytysosastolle.

Samoja harjoituksia kuin palomiesten kanssa

Tikkaat kootaan piharakennusta vasten, ja nuoret aloittavat tikaskoulutuksen. Korkeuksiin pitää kiivetä oikealla tekniikalla ja turvallisesti.

Palokuntanuoret nousevat  vuorotellen rakennuksen katolle. Hetken päästä yksi nuorista pudottaa kelalla olevan palonarun alas. Alhaalla toinen nuorukainen sitoo köyden toisen pään moottorisahan kahvaan, ja sen jälkeen katolle ehtineet vetävät sahan köyden avulla korkeuksiin.

Mika Kupari toimii Jyväskylän VPK:n hälytysosastossa yksikönjohtajana sekä nuoriso-osaston johtajana. Hän kertoo, että nuorten kanssa tehdään aivan samoja harjoituksia kuin aikuisten palomiesten kanssa. Palokaluston käyttö, ensiapu- ja pintapelastustaidot, kaikkea harjoitellaan.

– Joitakin harjoituksia tietysti tehdään kevennettyinä, ovathan he kuitenkin vielä poikia ja tyttöjä, Kupari toteaa.

Nyt voi auttaa ihmisiä, jos niillä on oikeasti hätä.

Kuparin mukaan tytöt osallistuvat täsmälleen samoihin harjoituksiin, ja joskus ehtivät tehdä jopa vähän enemmän kuin pojat.

– Leikkimielisillä pojilla on taipumusta välillä innostua koko porukalla, mutta hyvin he hoitavat annetut tehtävät.

Palokassa toimivalla Jyväskylän VPK:lla on aktiivisen nuorisotoiminnan lisäksi myös naisosasto ja varsinainen hälytysosasto. Mika Kupari kertoo, että vuosittain yksi tai kaksi nuorta jatkaa hälytysosastolle.

– Tämä nuorten ryhmä on niin tiivis ja innostunut, että varmaan melkein kaikki haluavat aikanaan hälytysosastolle.

Palokuntanuoret osallistuvat vuosittain palokuntaleireille. Nuoriso-osaston harjoituksissa on valmistauduttu myös keväisiin palokuntanuorten SM-kilpailuihin. Kuparin mielestä Veikon malja -nimeä kantava kalustonkäsittelyn vuosittainen kilpailu antaa lisäpuhtia harjoitteluun.

Vuosien saatossa Jyväskylän VPK on pärjännyt kisoissa hyvin.  Paras sijoitus on kuuden vuoden takaa, kun Helsingin Senaatintorilla järjestetyissä kisoissa tuli neljäs sija.

– Joukkue roikkui ihan kärkisijoilla, mutta viimeinen erä muutti tilanteen. Paluumatkalla oltiin hiukan pettyneitä.  Mutta yön yli nukuttuamme, ja Keski-Suomen pelastuslaitokselta tulleiden huomionosoitusten myötä tajusimme, kuinka hyvin olimme suoriutuneet.

Pihan toisessa päässä paloletkut on saatu jo viriteltyä paikoilleen. Yksi harjoitukseen osallistujista kääntää nurmikon reunaan sijoitetun punaisen jakoliittimen kahvaa, ja veden paine saa letkut pullistumaan.

Yhden letkun varressa on aina kaksi nuorta jämäkässä asennossa, ja he suuntaavat vesisuihkun kohteeseensa. Ilmiselvästi tätä on harjoiteltu monta kertaa aiemminkin.

Artikkeli Tikkaita ylös ja tulta päin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.