Suosion taustalla on laadukas rippikoulu- ja nuorisotyö, vahvistaa Jyväskylän seurakunnan rippikoulupappi Ville Tikkanen.

– Meillä on hyvät ja taitavat työntekijät, joilla on valtavasti kokemusta ja osaamista. Lisäksi isoset tuovat sitoutumisensa ja taitojensa kautta luovuttamattoman osan riparien onnistumiseen.

Tikkanen iloitsee erityisesti siitä, että rippikoulu vetää myös niitä nuoria, jotka eivät kuulu kirkkoon.

– Rippikouluun tulee yhä paljon kirkkoon kuulumattomia nuoria, joista suurin osa liittyy kirkkoon rippikoulun aikana. Rippikoulu on osa nuorisokulttuuria ja siksi se tavoittaa yhä valtaosan ikäluokan nuorista.

Rippikoulun kehittämiseen on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kiinnitetty paljon huomiota. Viimeinen uudistus oli vuonna 2017 valmistunut valtakunnallinen Suuri Ihme -rippikoulusuunnitelma, joka korostaa muun muassa nuorten osallisuutta rippikoulun suunnittelussa ja toteutuksessa.

– Pyrimme siihen, että nuoret saisivat vaikuttaa rippikouluun entistä vahvemmin. Nuorten, työntekijöiden ja perheiden palaute on tässä tärkeässä asemassa. Nuorten itsearviointi on yksi kanava arvioida ja kehittää työtä, Tikkanen toteaa.

Rippikoulutyön osalta eniten huolta aiheuttaa leirikeskuspäätösten viivästyminen.

– Jyväskylässä riparilaisia on niin paljon, että omien leiritilojen tarve on yhä ajankohtainen, vaikka suuri määrä ripareita joudutaan silti järjestämään muualla. Riittävien ja asianmukaisten tilojen puute on lähivuosina iso kysymys, Tikkanen sanoo.

Koko maassa rippikouluun osallistui viime vuonna yhteensä 48 133 henkilöä, joista 15-vuotiaiden osuus oli 45 610 eli 77,3 prosenttia koko ikäluokasta. Rippikouluprosentti laski edellisvuodesta puolitoista prosenttiyksikköä. Kirkon 15-vuotiaista jäsenistä rippikouluun osallistui 91 prosenttia. Aikuisrippikoululaisia oli yhteensä 1 034.

Rippikouluprosentti on laskenut loivasti 2010-luvulla, mutta rippikoulun suosio on edelleen hyvä.

– Jos enemmän kuin 3/4 ikäluokasta osallistuu rippikouluun, voidaan puhua rippikoulun vahvasta asemasta osana suomalaista nuorisokulttuuria. Kirkosta eroaminen näkyy myös rippikoulutilastoissa, vaikka kirkkoon kuulumiseen verrattuna rippikoulun suosio on varsin suurta, sanoo rippikoulutyön asiantuntija Jari Pulkkinen Kirkkohallituksesta.

Tutkimuksen mukaan nuoret ovat rippikouluun erittäin tyytyväisiä, sillä viime vuonna toteutetussa kyselyssä nuoret antoivat rippikoululle kouluarvosanaksi lähes yhdeksän.

– Rippikouluilla on nuorten keskuudessa hyvä maine ja rippikoulun jatkuva kehittäminen niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti on avainasemassa tulevaisuuden rippikouluja mietittäessä. Tutkimusten perusteella me tiedämme nuorten olevan tyytyväisiä rippikouluun, mutta yhtenä haasteena on kirkkoon kuulumattomien nuorten tavoittaminen, Pulkkinen toteaa.

Artikkeli Rippikoulun suosio on pysynyt vahvana julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.