Viisaustutkija arkistot - Lehteri https://www.lehteri.fi/avainsana/viisaustutkija/ Seurakuntien yhteinen verkkolehti Wed, 04 Feb 2026 06:32:23 +0000 fi hourly 1 https://wordpress.org/?v=6.8.5 Viisauden jäljillä https://www.lehteri.fi/henkijaelama/viisauden-jaljilla/ Wed, 04 Feb 2026 02:31:00 +0000 https://www.lehteri.fi/?p=11975 ”Tekoäly olisi pitänyt nimetä tekodataksi”, sanoo Jyväskylän yliopiston viisaustutkija Eeva K. Kallio.

Artikkeli Viisauden jäljillä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

]]> Mitä on viisaus?
Tieteellisen, psykologisen tutkimuksen mukaan se on inhimillisen käyttäytymisen piirre, johon liitetään hyvin ihanteellisia ominaisuuksia. Se on siis eräänlainen ideaali. Yleisellä tasolla se merkitsee sitä, että pohtii syvällisesti elämässä oppimaansa ja siihen perustuen kykenee tekemään tekoja, joilla tavoittelee itseä laajempaa hyvää. Tämän lisäksi viisauteen liittyy muitakin monimutkaisia piirteitä. Esimerkiksi tiedollinen nöyryys ja kyky rehelliseen itsetutkiskeluun, eli se että kykenee näkemään omien motiiviensa puhtauden tai pahuuden, voi olla viisautta. Aikuisilla tämä vaatii pitkälti itsekasvatusta.

Mistä tunnistaa viisaan ihmisen?
Nykyisin tutkimuksessa harvemmin puhutaan yleisesti viisaista ihmisistä.
Pikemminkin tämä on kansanomainen käsitys, että olisi olemassa aina viisaita ja viisaasti käyttäytyviä ihmisiä, kuten vaikkapa Nelson Mandela.

Onko ihmisellä mahdollisuutta toimia eri tilanteissa viisaasti?
Tutkimuksessa on siirrytty realistiseen käsitykseen siitä, että kuka tahansa ihminen voi silloin tällöin ja tietyissä tilanteissa välähdyksenomaisesti osoittaa viisautta. Tällöin viisaus on enemmän tilannesidonnaista. Kuten aiemmin totesin, tutkimustemme mukaan viisas ihminen voisi olla syvästi omaa ajatteluaan, tunteitaan ja arvojaan pohtiva ja analysoiva henkilö, joka tähtää oman narsismin ohittavaan laajempaan hyvään. Tällainen syväsuuntautuneisuus ei vain aina tule arjessa mieleen. Onkin vaikea kuvitella, että tällaisia viisaita ihmisiä kävelisi paljolti vastaan.

Miten voisi tulla viisaammaksi?
Samalla tavoin kuin muutenkin, sillä ihmisellä on aina mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Olemme huomanneet viisauden ensimmäisiä merkkejä, kuten muiden ihmisten ja luonnon huomioonottamista, jo esikouluikäisillä lapsilla. Viisauden edellytyksiä voidaan myös opettaa, sillä näistä asioista tiedetään jo melko lailla. Aikuisikään tultaessa kyky syvään itsereflektioon voimistuu. Parhaimmillaan se mahdollistaa viisaat teot.

Tekevätkö digilaitteet meistä viisaampia vai käykö päinvastoin?
En ole oikea henkilö vastaamaan tähän, mutta arkijärkeni sanoo, että ei mitään liikaa ja kohtuus kaikessa. Samoin on muistettava, että se asia ihmisessä kehittyy, mitä kehitetään.

Onko tekoälystä tulossa ihmistä viisaampi?
Tekoäly olisi pitänyt nimetä tekodataksi. Se kykenee yhdistelemään tietoa sellaisia määriä, johon ihminen ei kykene. Se on yksi väline muiden joukossa. Muovi oli aikanaan vallankumouksellisen hieno keksintö, mutta senkin pimeä puoli on sittemmin tullut esille. Kaikella on rajansa.

Millaista on olla viisauden tutkija?
Ei ainakaan helppoa! Viisaus nostaa käsitteenä ihmisissä voimakkaita tunteita esille. Osa ihmisistä ei haluaisi koskea ajatukseen viisaudesta tikullakaan. Osa taas on aiheesta hyvin kiinnostuneita ja kokee sen nykyisessä henkisen etsimisen ilmapiirissä puhuttelevaksi. Jotkut myös ihailevat viisautta tutkimusaiheena.

Artikkeli Viisauden jäljillä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

]]>