Liina-Kaisa Palola ja Olivia Autio astuvat uteliaina ja innokkaina sisälle Valoon.
Ollaan Vesalan uutuuttaan hohkavassa leiri- ja toimintakeskuksessa, tarkemmin sanoen sen toisessa majoitusrakennuksessa.

Vesala ei totta vie ole kuten ennen. Aiemmasta rakennuskannasta on sen laajalla alueella säilytetty Riihikirkko, majoitusrakennus Rysä sekä pihapiirin hirsinen talousrakennus.

Molempien mielestä Valoksi ja Lyhdyksi nimetyt majoitustilat ovat toimivat, joskin niiden seinille he kaipaavat lisää kodikkuutta ja lämpöä.

– Positiivinen yllätys on se, että huoneet ovat hirveän tilavan oloisia, luonnehtii Autio.

Yhteen huoneeseen mahtuu nukkumaan neljä Vesalan vierasta.

– On myös aika hauskaa, että nämä sängyt muistuttavat ruotsinlaivoista, naurahtaa Autio ja vetäisee esille tilaa säästävän sängyn, jonka voi kätevästi laskea seinältä alas.

Ikkunoista näkyy joko koivikkovaltaista metsää tai kauempana siintävää Vähä-Vesanka-järveä.

– Ottaisin mieluummin huoneeseeni järvimaiseman, jos vain saa toivoa. Ja se on sanottava, että värisävythän näissä huoneissa ovat kivat, punaista ja vihreää, arvioi Palola.

Vesalaa nuorille esittelevä Jyväskylän seurakunnan tilapalvelukordinaattori Ari Kettu muistuttaa, että Vesalassa voi olla rippikoulujen aikaan kova hyörinä.

– Kun meillä on kaksi majoitusrakennusta, molemmissa voi olla yhtä aikaa menossa kaksikin eri rippikoululeiriä. Se tuo vilskettä, Kettu sanoo.

Majoitustilat saavat plussaa toimivuudesta, mutta kotoisammiksi Autio ja Palola kokevat saunarakennuksen ja päärakennuksen. Jälkimmäisellä on uljautta huokuva nimi, Rantakeidas.

Erityisesti saunarakennuksen takkahuone viehättää arvioitsijoita. Heidän mielestään sen pitkällä pöydällä voisi olla kiva pelata lautapelejä, ja pöydän ympärille voisi laittaa vaikka baarijakkaroita.

Palola ja Autio syventyvät ihmettelemään takkahuoneen pientä ja modernia uunia, joka muistuttaa ulkonäöltään pikemminkin mikroa.

– Uuni on kyllä hyvä lisä. Sillä voi tehdä rippileirillä vaikka kaurakeksejä, popcorneja ja miksei vaikka pizzojakin, Palola pohtii.

Saunoja rantarakennuksessa on kaksi, joiden jaosta Autiolla ja Palolalla on jo selkeä näkemys.

– Me tytöt varaamme tämän tilavamman tuntuisen saunan, pojat saavat tyytyä ahtaampaan, jossa lauteita on enemmän, he hauskuuttavat.

Kiva kun täällä on käytetty rakennusmateriaalina puuta.

Arvioitsijat löytävät saunoista myös kristillisen elementin.

– Katsokaapa, noiden kiukaiden päällä on enkeli- ja pyhimysrengas, Palola naurahtaa.

Ari Ketulta löytyy kiukaan yläpuolella olevalle metallirenkaalle käytännöllisempi selitys.

– Se on turvakytkin. Eli jos vaikkapa pyyhe lentää kiukaan päälle, kiuas menee automaattisesti pois päältä. Mutta saa sitä pyhimysrenkaaksikin toki sanoa.

Päärakennus Rantakeidasta kehutaan kierroksella avaraksi. Valtavista ikkunoista on näkymät järvelle.

– Kiva kun täällä on käytetty rakennusmateriaalina puuta. Se antaa lämpöä, vaikka muuten rakennus on moderni ja todella siististi tehdyn oloinen, sanoo Palola.

Tulevan vuoden rippikoululaiset syventyvät hetkeksi tutkimaan Rantakeitaan ilmoitustaulua, johon on ripusteltu kuvia rakennukseen pian saapuvasta kalustuksesta.

– Tuollainen sohvaryhmä on meillä koulussa ja me kaikki suorastaan rakastetaan niitä! Autio hehkuttaa.

Oli kyllä yllätys, miten toimivalta paikka kokonaisuudessaan vaikuttaa

– Ja nuo pöydät muistuttavat hyvällä tavalla pizzeriasta, tuumailee Palola.

Erityistä mielenkiintoa tilassa herättää Jussi Jäppisen taidevalokuva ”Ristiinnaulittu”. Kuvassa on kelottunut, vanha ristinmuotoinen puu.

– Laittaisin tuohon jonkun suojalasin, jotta taulu ei tahriinnu, ehdottaa Palola.

Autio ja Palola antaisivat Vesalalle arvosanaksi melkein täydet pisteet, 4,5 viidestä.

– Ennen kuin tänne tulin, en oikeastaan osannut odottaa mitään. Mutta oli kyllä yllätys, miten toimivalta paikka kokonaisuudessaan vaikuttaa, Palola luonnehtii.

– Ihan täydestä kokonaisuus jäi vajaaksi vain majoitustiloissa, joita voisi sisustaa vielä hieman kodikkaammiksi ja lämpimämmiksi, nivoo Autio yhteen arviokierroksen annin.

Vesala

• Vähä-Vesanka-järven rannalla noin 15 km päässä Jyväskylän keskustasta.
• Kahdessa majoitusrakennuksessa voi yöpyä yhteensä noin 100 ihmistä, ja päärakennuksen kokous- ja ruokailutiloihin mahtuu noin 130 vierailijaa.
• Tiloja voi vuokrata myös työyhteisöjen kokous- ja virkistystoimintaan sekä perhejuhlia varten.
• Rakentaminen maksoi noin 7,9 miljoonaa euroa.
• Tupaantuliaisia vietetään 10.10. klo 14 alkaen.

Artikkeli Riparilla nukutaan ruotsinlaivan sängyissä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Vesalan leiri- ja toimintakeskuksen uuden päärakennuksen suurista ikkunoista aukeaa huikea näkymä Vähä-Vesanka-järvelle ja ympäröivään metsämaisemaan. Päärakennusta ei suotta kutsuta Rantakeitaaksi. Luonto on vahvasti läsnä kaikkialla. Maisemia voi ihailla niin majoitusrakennusten ikkunoista kuin saunan lauteilta.

– Vesalassa luonto tulvii sisälle asti, kuvailee Jyväskylän seurakunnan Yhteisen seurakuntatyön johtaja Heli Ahonen.

Rakennustyöt Vesalan leiri- ja toimintakeskuksessa alkavat olla valmiina. Tilat – päärakennus, kaksi majoitusrakennusta ja sauna – luovutetaan seurakunnalle kesäkuun alussa. Toiminta uudessa leirikeskuksessa käynnistyy lokakuussa. Sitä ennen rakennukset kalustetaan ja tuuletetaan ja piha-alue kunnostetaan.

Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki siunaa uudet tilat käyttöön lokakuun puolivälissä.

Vesalan leirikeskuksen kantavina teemoina ovat luonto, liikunta ja hiljentyminen. Luonnon läheisyys on huomioitu suunnittelussa. Kauneus ja esteettisyys näkyvät niin rakennusten arkkitehtuurissa, kalustuksessa kuin värimaailmassa. Sisustuksessa on käytetty materiaaleja, jotka sopivat hyvin luonnon keskellä olevaan leiripaikkaan. Ympäristöystävällisyys on huomioitu muun muassa niin, että pää- ja majoitusrakennusten vesikatoilla olevista aurinkopaneeleista saadaan uusiutuvaa energiaa.

Paikan toivotaan palvelevan hyvin erilaisia käyttäjäryhmiä. Majoitustiloissa on muun muassa neljä täysin esteetöntä huonetta. Yksi huoneista varataan koirien kanssa liikkuville kävijöille.

– Muunneltavat tilat antavat hyvät mahdollisuudet monenlaisten tapahtumien ja toiminnan järjestämiseen. Mietimme myös, mitä kaikkia liikuntamahdollisuuksia Vesalan ympäröivä luonto voi tarjota, Heli Ahonen sanoo.

Uudet rakennukset korvaavat entisen, 1970-luvulla rakennetun päärakennuksen ja majoitustilat. Vanha Vesalan päärakennus oli pitkään poissa käytöstä ja se purettiin viime vuonna. Vanhasta rakennuskannasta on säilytetty Riihikirkko, majoitusrakennus Rysä sekä pihapiirissä sijaitseva hirsinen talousrakennus. Majoitustilaa uudessa Vesalassa on noin sadalle hengelle. Päärakennuksen kokous- ja ruokailutiloihin mahtuu noin 130 vierailijaa.

Jatkossa seurakunnan leiri- ja retriittitoiminta keskitetään Vesalaan. Tiloja vuokrataan mahdollisuuksien mukaan kaupunkilaisille, yrityksille ja yhteisöille muun muassa kokouksia, koulutuksia ja perhejuhlia varten.

Kunnostustöiden vuoksi suljettuna ollut Riihikirkko avataan lokakuussa yhtä aikaa leirikeskuksen muiden tilojen kanssa.

Rakennusprojektin budjetti on 7,931 miljoonaa euroa, josta rakennustöiden osuus noin 7 miljoonaa euroa.

Uuden leirikeskuksen rakentaminen Vesalaan on ollut monen vuoden projekti. Pitkä odotus on vihdoin päättymässä.

– Vesalan rakentamiseen on liittynyt paljon toiveita ja odotuksia. Tuntuu todelta hyvältä, että nyt olemme tässä vaiheessa. Tämä on valtavan hieno panostus tulevaisuuteen, Heli Ahonen iloitsee.

– Ajanmukaiset, modernit tilat ja ympäröivä luonto antavat hyvät puitteet yhteisöllisyyden rakentamiseen, lepoon, hiljaisuuteen ja hengellisyyteen.

Artikkeli ”Vesalassa luonto tulvii sisälle asti” julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.